Siirry pääsisältöön

Taidokkaat – monimuotoinen osuuskunta

15/11/2016

Osuuskunnasta työtä –juttusarja ilmestyi Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Sarjan kaikki osat: Osuuskunnat kiinnostavat jälleen | Kiip-IT - pedagoginen osuuskunta | Taidokkaat - monimuotoinen osuuskunta | Kuntouttavasta työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi | Tamrinki hiipui - pelisäännöt puuttuivat | Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?
Teksti: Tiina Jäppinen, Kuva: Janne Pyöriä

Taidokkaat on keväällä 2016 perustettu ylöjärveläinen työosuuskunta, jossa on 15 eri-ikäistä jäsentä. Palvelujen kirjo on laaja, jopa hämmentävä. On kiireapua, kotipalvelua, pihatöitä, IT-palveluita, psykoterapia- ja työnohjauspalveluja, rakennuspalveluita jne.

Alkavalle yrityksille näin monialainen toiminta olisi suuri haaste, mutta työosuuskunnassa idea on hieman toinen. Vaikka monia asioita on ratkaistavana esimerkiksi markkinoinnissa, toiminnan lähtökohta on kirkas. Tavoitteena on tarjota työtä ja parempaa elämää jäsenilleen sekä tuottaa hyvää yhteiskunnalle.

- Osuuskunnan jäsenet tekevät toiminnastaan sen näköisen kuin he yhdessä haluavat. Ideologisesti on tärkeää, että osuuskunnan tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Olemme saaneet myös Yhteiskunnallisen yrityksen statuksen. Jos voittoa tulee, se käytetään yrityksen tai yhteiskunnalliseen kehittämiseen, sanoo ASPA-säätiön hanketyöntekijä Siina Vättö.

Reilun puolen vuoden jälkeen siitä, kun toiminta käynnistyi, 15 jäsenestä kuusi on nostanut osuuskunnasta palkkaa. Osa jäsenistä on aktiivisia, osa on toiminnasta sivussa eri syistä.

Taidokkaat on perustettu Osallisuutta osuuskunnista (ESR) -kehittämishankkeen tuloksena ja se toimii ASPA-säätiön kyljessä hankkeen kautta vielä vuoden 2017 vuoden loppuun asti.

Hankkeesta ei tule suoraan taloudellista tukea osuuskunnalle, mutta esimerkiksi osuuskuntalaisten valmennuksiin ja tutustumisretkiin on tullut rahoitus hankkeelta. Osuuskunnan kokouksia varten tilat on antanut käyttöön Ylöjärven kaupungin Tiuravuoren palvelukeskus, jonne Taidokkaat tekevät vuorostaan vapaaehtoistyötä.

Osuuskunta Taidokkailla on myös oma klubi, johon on kutsuttu mukaan yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Klubitoiminnalla on kerätty varoja toiminnan aloittamiseen ja samalla on voitu markkinoida laaja-alaista osaamista. Lisäksi osuuskunnalla on yrityskummeja, jotka tarjoavat heille asiantuntemustaan ja yhteistyötä.

Vapaaehtoistyötä

Arja Loukola on osuuskunnan jäsen ja puheenjohtaja. Hän on toiminut aiemmin mm. lastensuojelu- ja vanhustyössä, päihde- ja mielenterveystyössä sekä johtajana eri paikoissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle hän jäi nelisen vuotta sitten.

- Osuuskunnassa tavoitteena on räätälöidä työ kunkin voimien mukaan. Tarkoitus ei ole, että kaikki tekevät kahdeksaa tuntia päivässä. Olemme myös miettineet, voisimmeko soveltaa esimerkiksi Ratko-mallia, pohtii osuuskunnan jäsen ja puheenjohtaja Arja Loukola.

Vamlasin kehittämä Ratko-malli on työkalu työnantajille. Sen avulla voidaan tarjota työmahdollisuuksia erilaisille työn tekijöille. Uusia työpaikkoja luodaan luomalla tehtävänkuvia, joka soveltuu henkilölle, vaikka hänellä olisi jokin vamma tai pitkäaikainen sairaus.

- En aio palata työelämään kokonaan. Toisaalta tässä vaiheessa osuuskunnan kehittäminen vie myös niin paljon aikaa, etten pystyisi tekemään työtä enempää, sanoo Loukola.

- En myöskään halua ansaita niin paljoa, että jättäisin työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään. Täällä on tosi kiva porukka. Panostan mielelläni tämän osuuskunnan kehittämiseen vapaaehtoistyönä, mikä myös antaa henkisesti paljon, hän jatkaa.

Oman uran etsintää

Anssi Ahoniemi joutui heti peruskoulun jälkeen, vakavaan auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena oli vammautuminen. Hän on kuntoutunut pikkuhiljaa ja pystyy osuuskunnassa arvioimaan, mitä työtä voisi tehdä. Merkonomiksi opiskellut Ahoniemi haluaa tehdä tässä vaiheessa myös vapaaehtoistyötä ja käy osuuskunnan edustajana vierailemassa vanhusten luona piristämässä heidän päiväänsä.

- Vapaaehtoistyö tuo hyvää mieltä. Kun auttaa muita, jaksaa itsekin paremmin. Lisäksi teen osuuskunnan markkinointia ja olen kertonut tarinani monelle, sanoo Ahoniemi.

- Anssi tuo hyvää mieltä kohteliaalla käytöksellään ja hän kuntoutunut valtavasti siitä, kun tuli mukaan toimintaan. Mikään ei ole hänelle mahdotonta, mutta nyt olisi hyvä löytää se työ, jota hän pystyisi parhaiten tekemään, pohtii Arja Loukola hänen vierellään.

Osuuskunnasta takaisin työelämään

Jarmo Lehtomäki on tarjoaa mm. kiinteistönhoitopalvelua vanhemmille ikäryhmille, aina pienistä ulkomaalauksista ja nurmikon leikkuusta erilaisiin puutarhatöihin.

- Huomasin lehdestä, että tällainen mahdollisuus oli tarjolla. Siitä se vain lähti. Minulla on 30 vuotta takana työelämää. Työmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet. Nykyisin työntekijää ei arvosteta ja työmarkkinoilla puhuu yksistään raha, kokee Lehtomäki nykymenon.

Hän toivoo, että osuuskunnan kautta työhön pääsy voisi taas onnistua – joko suoraan kuluttajille tai esimerkiksi henkilöstövuokrauksena työnantajille. Tosin häntä arveluttaa se, että kiinteistöpalvelut ovat melko kilpailtu ala myös Hämeessä.

Markkinointiin potkua

Raija Viinikka jäi työkyvyttömyyseläkkeelle sairauden takia vanhusten hoitokodin toiminnanjohtajan tehtävistä. Hän on terveydenhuoltoalan ammattilainen ja toiminut mm. vanhainkodin johtaja. Sairautensa jälkeen hän suoritti Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen.

- Kaupunki on ostanut osuuskunnalta Senioripysäkkitoimintaa yhden ryhmän verran, ja toivon tälle jatkoa. Toiminta ehkäisee vanhusten yksinäisyyttä ja masennusta sekä auttaa heitä luomaan uusia ystävyyssuhteita. Toimintaan on ohjattu mukaan mm. kunnan kotipalvelun kautta, iloitsee Viinikka.

Viinikan mielestä nyt olisi aika panostaa liiketoiminnan kehittämiseen, kuten tuotteistamiseen, mainontaan ja markkinointiin.

- Meitä on 15 jäsentä ja erilaista ammatinharjoittajaa. Yksikään meistä ei omaa yrittäjä-, markkinointi- tai myyntitaustaa. Miten osaisimme markkinoida ja myydä itseämme riittävän hyvin? kysyy Viinikka.

- Suurin haaste on, ettemme jää puuhastelun asteelle. Monet ovat olleet pitkään eläkkeellä tai työttömänä. Oma kuva itsestä työntekijänä on voinut hapertua. On oma prosessi, miten osaaminen viedään toiselle portaalle, myöntää hankevetäjä Siina Vättö.

Toisaalta jäsenet pohtivat, mitä tehdä sitten, jos töitä tuleekin liikaa. Miten hoidamme tilanteen ja entä miten mitataan toiminnan laatua?
- Pelottaa, miten saamme tämän pyörimään. Mistä saadaan töitä ja rahaa firmaan? Nämä ovat varmaan tällaisia luonnollisia yrityksen pelkoja, toteaa Anssi Ahoniemi kuitenkin tyynesti.


Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.


09.08.2017

Vajaakuntoisten työllistämisen edis­tämissäätiö aloitti yhdessä paikallis­projektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vam­maisia lisää työelä­mään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on aino­astaan maamme joustamaton eläke­lainsäädäntö, projek­tipäällikkö Leena Sariola sanoo.

Tuettu työllistäminen tuonut vammaisille liki 300 työpaikkaa (Nykyposti 1998)

09.08.2017

S-ryhmä on mukana toteut­tamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdes­sä Jyväskylän yliopiston täy­dennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopi­mustoimiston, Vajaakuntois­ten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa

Turvavalvojat vahvistavat kaupan turvallisuutta (Ässä 1997)

08.08.2017

Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.

Oppisopimus on Tarja Tanskasen tie työelämään (Tukiviesti 1997)

08.08.2017

Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-­Haili pitää Pomaisten mallia erit­täin onnistuneena ja hyvänä esi­merkkinä muuallakin noudatetta­vaksi. - Mielestäni he ovat kohdan­neet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.

Pornaisissa järjestettiin vammaisille oikeita töitä (Uusimaa 1997)

08.08.2017

Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana

Selälle sopivaan työhön (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.

Värit palasivat elämään (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.

Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystään (Kela Elämässä 2012)

07.08.2017

Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että oman­arvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.

En epäröinyt hetkeäkään (Kela Elämässä 1/2009)

04.08.2017

Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työ­nantajan tulee kustantaa pal­kollisensa työkyvyttömyyselä­ke. Maksuvelvoite on porras­tettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.

Vammainen pärjää työssä siinä kuin vammatonkin

04.08.2017

Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.

Yhä useampi kehitysvammainen työskentelee tavallisessa työpaikassa

04.08.2017

Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jäl­keen, hän on täysin parantunut.

Jouko Dahlman tietää omasta kokemuksesta: Epilepsia ei estä työntekoa (Riihimäen Uutiset 1996)

03.08.2017

Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauk­sena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tervatulli työllistää kuuroja (Pohjolan työ 8.11.1998)

03.08.2017

Jyväskyläläisen Olli-Pek­ka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa va­kaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensim­mäisen oikean palkan. Enti­nen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskou­lutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.

Tuettu työllistyminen nosti raiteilleen (Keski-Suomalainen 1996)

03.08.2017

Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.

Petra tykkää täsmäkoulutuksesta ja työstään (Keski-Suomalainen 1998)

03.08.2017

Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokei­lun, joka muuttui nopeasti työ­suhteeksi. - Kuulun nyt henki­lökuntaan, Kati iloitsee työasus­saan.

Roskat ja liat saavat Katilta kyytiä (Keski-Suomalainen 1997)

03.08.2017

Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yh­teistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt sää­tiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Tasajalkaa hyppien töihin (Kouvolan Sanomat 2011)

02.08.2017

Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunnia­kirjalla, koska yritys on edistä­nyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.

Lieksan Saha edelläkävijä vammaisten työllistämisessä (Lieksanlehti 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.

Vammainen yrittäjä suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen (Länsi-Savo 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.

Pyörätuoli ei estä työntekoa (Aamulehti 1996)