Tamrinki hiipui – pelisäännöt puuttuivat
15/11/2016
Osuuskunnasta työtä –juttusarja ilmestyi Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Sarjan kaikki osat: Osuuskunnat kiinnostavat jälleen | Kiip-IT - pedagoginen osuuskunta | Taidokkaat - monimuotoinen osuuskunta | Kuntouttavasta työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi | Tamrinki hiipui - pelisäännöt puuttuivat | Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?
Teksti: Tiina Jäppinen
Osuuskunta Tamrinkia oli perustamassa vuonna 2000 joukko innokkaita nuoria näkövammaisia. Mukana oli myös muutama näkevä vammainen henkilö. Osuuskunta perustettiin Tampereen seudun näkövammaiset ry:n projektin rahoituksella.
- Osuuskunta olisi voinut toimia ja se koettiin joustavana, koska kaikki eivät edes halunneet työtä kokopäiväisesti. Osuuskunta kaatui kuitenkin ihmisten välisiin kemioihin ja siihen, että toiminta ei koskaan kunnolla organisoitunut, pohtii osuuskuntaa perustamassa ollut jäsen Mari Ojala 16 vuotta osuuskunnan perustamisen jälkeen.
Ojala kertoo, että jäsenistä ei löytynyt ketään, joka olisi hoitanut yrityksen hallintoa. Siihen asti toimintaa oli vetänyt projektivastaava. Osuuskunnassa olisi tarvittu myös selkeä työjako ja toimenkuvat.
- Alussa oli käytössä projektirahaa, joka pikkuhiljaa väheni. Meidän olisi pitänyt valmistua siihen, että eletään omilla tuloilla, eikä projektirahalla eli panostaa heti alussa oikeaan työnhankintaan ja palkansaantiin.
Osuuskunta toimi muutaman vuoden. Jäsenet toimivat ryhmissä. Osa teki verkkosivuja kokopäiväisesti, osa kirjoitti litterointeja ja osa teki käsityötuotteita.
Ojalan mielestä on tärkeää, että henkilökemiat toimivat ja osuuskunnassa on sovittu selkeästi, mitä kukin tekee. Hän koki, ettei voinut tehdä työtään riittävän itsenäisesti.
- Meiltä puuttui myös markkinointi. Yhteishenki ei riittänyt siihen, että joku olisi keskittynyt myyntiin. Kaikki vain touhusivat sitä, mitä oli sillä hetkellä työn alla, eikä kukaan miettinyt tulevaisuutta ja miten toimimme jatkossa ilman tukia, muistelee Ojala.
Nykyisin Mari Ojala on aktiivinen yhdistystoimija. Hän toimii Tampereen seudun näkövammaisten hallituksessa sekä yhdistyksen opinto- ja virkistystoimikunnissa sekä on naisverkostovastaava. Hän järjestää ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin, harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Ojala tekee edelleen erilaisia keikkatöitä.
Ojalan mielestä osuuskunnan etuna on, että siinä voi kokeilla, mikä olisi oma ala. Osuuskunta on kevyempi ratkaisu harjoittaa ammattiaan kuin ryhtyä suoraan yrittäjäksi. Osuuskunnassa keikkatyö on helpompaa, koska on yksi palkanmaksaja.
Osuuskunta on edelleen olemassa, vaikkakin nimellisesti. Ojala ei pidä täysin mahdottomana, etteikö toimintaa voisi aloittaa uudelleen.
- Toiminta pitäisi organisoida hyvin, tapaamisia pitäisi olla riittävän usein ja kaikkien ääntä tulisi kuulla. Lisäksi henkilökohtainen avustaja auttaisi henkilöä tarvittaessa silloin, kun pitää mennä esimerkiksi asiakkaan luokse. Näin mukana ei tarvitse olla muita osuuskuntalaisia, sanoo Ojala. Osuuskunta on hyvä, joustava vaihtoehto.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.