Siirry pääsisältöön

Tiedolla vaikuttamisen vuosi 2016 oli vilkas - tule mukaan 2017 toimintaan

9/01/2017

Tiedolla vaikuttaminen -hanke (2015–2017) edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä toimittamalla ja levittämällä erilaisia tietosisältöjä. Vuonna 2016 hanke lisäsi käytännön yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa mm. tapahtumien, esitteiden ja muiden sisältöjen tuottamisessa. Vuonna 2017 toiminta jatkuu vireänä, ja yhteistyöhön ehtii vielä hyvin mukaan.

Medianäkyvyyttä edisti Eläketurvakeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetty tilaisuus journalisteille. Tilaisuudessa pohdittiin osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen liittyviä kysymyksiä ja kuultiin myös käytännön esimerkki työssä pysymisestä pitkäaikaissairaana. Tilaisuudessa julkistettiin myös SAK:n Työelämäsanastoon saatu laajennus osatyökykyisten työelämään liittyvistä sanoista.

Mediavaikuttamista eri kanavissa

Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymiseen tai työllistämiseen liittyvistä aiheista saatiin kiinnostumaan niin valtakunnallisia kuin paikallisia medioita, aikakauslehtiä sekä järjestö- ja yhdistyslehtiä.

Osatyökykyisten työllistymiseen liittyvät sisällöt olivat jopa 2,1 miljoonan henkilön ulottuvilla (luku lasketettu medioiden ilmoittaman lukija- tai tilaajamäärän mukaan tai esimerkiksi järjestöjen jäsenmäärästä).
Hankkeessa kirjoitettiin vuoden aikana neljä blogia ja 22 uutista Vatesin verkkosivuille ja 11 artikkelia Kyvyt käyttöön -lehtiin (jakelu noin 5 600 kpl).

Yhdessä enemmän

Tärkeänä keinona tiedon levittämisessä olivat vuonna 2016 verkostoyhteistyö ja sen kehittäminen.Vatesin viestintäverkostolle tai sen kanssa järjestettiin neljä tilaisuutta, joihin osallistui 90 henkilöä. Vatesin viestintäverkoston toimintaa kehitettiin ja uutena alkoivat organisaatiovierailut (Helsingin Klubitalo ja Näkövammaisten Liitto).

Uudenlaista yhteistyötä sisältötyössä

Edellisenä vuonna hanke aloitti uudenlaisen toimintavan, jossa syntyi yhteistyössä Vammaisfoorumin työllisyysryhmän kanssa Vammaisjärjestöjen työllisyyspalvelut –esite. Sitä painettiin 5000 kappaletta, jotka jaettiin vuonna 2016 loppuun mm. TE-toimistojen koulutuksissa, Allianssi-risteilyllä ja lukuisissa tilaisuuksissa, joihin yhteistyökumppanit osallistuivat eri puolella Suomea.

Keväällä 2016 hanke jatkoi esiteyhteistyötä ja koordinoi Välityömarkkinoiden yhteistyöryhmälle ensimmäisen toimialasta kertovan yhteistyöesitteen, jossa kuvataan toimialaa ja sen tarjoamia palveluita myös osatyökykyisten työllistymisen tukena.

Loppuvuonna hankkeessa toteutettiin Keuhkoahtauma ja Työ –esite yhteistyössä Filhan ja Hengitysliiton kanssa. Esitteessä luotiin uusi sisältöformaatti, jossa sairauden ja sen hoidon kuvaamisen lisäksi näkökulma on työkyvyssä ja niissä keinoissa, joilla henkilö pystyy jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään.

Esitteet voi ladata myös pdf-tiedostoina Vatesin verkkosivuilta.

Tietopakettiosio avattiin

Tiedolla vaikuttaminen –hanke avasi vuonna 2016 Työelämän esteettömyys –tietopaketin Vatesin verkkosivuilla, jossa on oma osionsa myös sosiaalisesta esteettömyydestä. Lisäksi jatkettiin tietopaketin koontia kunta- ja maakuntapäättäjille, jotta he saisivat tietoa niistä keinoista, joilla osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä voidaan edistää paikallisesti. Tätä vaikuttamistyötä tehdään yhteistyössä Terveys- ja hyvinvointilaitoksen Hankinnoista duunia –hankkeen kanssa.

Vuosi 2017 tuo uusia tapahtumia

Vuonna 2017 hankkeen kohderyhminä ovat työnantajat, työhönvalmentajat, kuntapäättäjät, työmarkkinoilla olevat ja sinne pyrkivät vammaisten, pitkäaikaissairaat ja osatyökykyiset henkilöt sekä Vatesin verkostot. Kaikkia hanke ei tietenkään pysty tavoittamaan, mutta jokaisessa on omat osionsa, joihin pyritään vaikuttamaan.
Jos olet kiinnostunut osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen sisältö- ja vaikuttamisyhteistyöstä, ota yhteyttä ja ideoidaan yhdessä. Saat lisätietoa myös Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen verkkosivuilta sekä Vatesin viestinnästä.

Tietopaketit

Tänä vuonna hanke täydentää ja markkinoi Työelämän esteettömyyden –tietopakettia (linkki tietopakettiin). Lisäksi julkaistaan uusi tietopaketti, jossa kerrotaan, mitä keinoja kunta- ja maakuntapäättäjillä on edistää alueellisesti osatyökykyisten henkilöiden työllistämistä. Tätä vaikuttamistyötä ja sisältötyötä tehdään yhteistyössä Handu-hankkeen kanssa.

Tilaisuudet ja verkostoyhteistyö

Hanke järjestää tilaisuuksia, joissa pyritään vaikuttamaan tiedolla ja kokemuksilla siihen, että osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen olisi entistä helpompaa.

Ensimmäinen tilaisuus on Helsingissä 26.1., jossa esitellään kolme valtakunnallista portaalia ja osallistujien omia kanavia, joihin viestijöitä halutaan yhteistyöhön.

Toinen tilaisuus on Tampereella 7.3., jossa teemana on esteetön ja saavutettava kieli matkalla työelämään ja työyhteisöissä. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton kanssa.

Kolmas tilaisuus järjestetään syksyllä, jossa on tarkoitus avataan sitä, miten vamma tai sairaus vaikuttavat käytännön työelämässä ja mitä apuvälineitä tai keinoja on käytettävissä, jotta työn tekoa voidaan jatkaa. Hanke hakee tilaisuuteen yhteistyökumppaneita!

Muista myös Vatesin viestintäverkoston muut tapahtumat, jotka löytyvät verkoston verkkosivuilta.
Lisäksi hanke tekee mielellään yhteistyötä toimialan verkostojen ja muiden projektien ja hankkeiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Suomen Klubitalot ry ja Välityömarkkinoiden yhteistyöryhmä.

Artikkeli ja medianäkyvyys

Tiedolla vaikuttaminen –hanke tarjoaa artikkeleita ja juttuvinkkejä sekä blogeja eri medioihin mm. vammaisista ja pitkäaikaissairaita työelämässä sekä työllistymisen ja työssä pysymisen keinoista. Hanke ottaa mielellään myös vinkkejä hyvistä työllistymisesimerkeistä – myös niistä, kun kaikki ei mennyt ihan nappiin.

Hanke tarjoaa mielellään resurssiaan eri medioiden käyttöön. Se voi olla juttuvinkkien hakemista, artikkeleiden kirjoittamista, taustatietojen hakemista jne.


Jos kiinnostuit, ota yhteyttä:  Tiina Jäppinen, hankepäällikkö ja toimittaja
tiina.jappinen (@) vates.fi, p. 040 5929645

Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.


09.08.2017

Vajaakuntoisten työllistämisen edis­tämissäätiö aloitti yhdessä paikallis­projektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vam­maisia lisää työelä­mään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on aino­astaan maamme joustamaton eläke­lainsäädäntö, projek­tipäällikkö Leena Sariola sanoo.

Tuettu työllistäminen tuonut vammaisille liki 300 työpaikkaa (Nykyposti 1998)

09.08.2017

S-ryhmä on mukana toteut­tamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdes­sä Jyväskylän yliopiston täy­dennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopi­mustoimiston, Vajaakuntois­ten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa

Turvavalvojat vahvistavat kaupan turvallisuutta (Ässä 1997)

08.08.2017

Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.

Oppisopimus on Tarja Tanskasen tie työelämään (Tukiviesti 1997)

08.08.2017

Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-­Haili pitää Pomaisten mallia erit­täin onnistuneena ja hyvänä esi­merkkinä muuallakin noudatetta­vaksi. - Mielestäni he ovat kohdan­neet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.

Pornaisissa järjestettiin vammaisille oikeita töitä (Uusimaa 1997)

08.08.2017

Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana

Selälle sopivaan työhön (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.

Värit palasivat elämään (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.

Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystään (Kela Elämässä 2012)

07.08.2017

Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että oman­arvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.

En epäröinyt hetkeäkään (Kela Elämässä 1/2009)

04.08.2017

Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työ­nantajan tulee kustantaa pal­kollisensa työkyvyttömyyselä­ke. Maksuvelvoite on porras­tettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.

Vammainen pärjää työssä siinä kuin vammatonkin

04.08.2017

Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.

Yhä useampi kehitysvammainen työskentelee tavallisessa työpaikassa

04.08.2017

Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jäl­keen, hän on täysin parantunut.

Jouko Dahlman tietää omasta kokemuksesta: Epilepsia ei estä työntekoa (Riihimäen Uutiset 1996)

03.08.2017

Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauk­sena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tervatulli työllistää kuuroja (Pohjolan työ 8.11.1998)

03.08.2017

Jyväskyläläisen Olli-Pek­ka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa va­kaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensim­mäisen oikean palkan. Enti­nen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskou­lutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.

Tuettu työllistyminen nosti raiteilleen (Keski-Suomalainen 1996)

03.08.2017

Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.

Petra tykkää täsmäkoulutuksesta ja työstään (Keski-Suomalainen 1998)

03.08.2017

Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokei­lun, joka muuttui nopeasti työ­suhteeksi. - Kuulun nyt henki­lökuntaan, Kati iloitsee työasus­saan.

Roskat ja liat saavat Katilta kyytiä (Keski-Suomalainen 1997)

03.08.2017

Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yh­teistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt sää­tiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Tasajalkaa hyppien töihin (Kouvolan Sanomat 2011)

02.08.2017

Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunnia­kirjalla, koska yritys on edistä­nyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.

Lieksan Saha edelläkävijä vammaisten työllistämisessä (Lieksanlehti 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.

Vammainen yrittäjä suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen (Länsi-Savo 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.

Pyörätuoli ei estä työntekoa (Aamulehti 1996)