Työnantajat tyytyväisiä kehitysvammaisiin työntekijöihin
24/03/2016
Nyt se on myös tutkittu, että työnantajat ovat tyytyväisiä kehitysvammaisiin työntekijöihinsä. Työnantajien mukaan he ovat mm. sitoutuneita työhönsä, suoriutuvat työtehtävistään ja vaikuttavat myönteisesti niin työyhteisön ilmapiiriin kuin imagoon.
65 prosenttia työnantajista, jotka olivat työllistäneet kehitysvammaisia ihmisiä palkkatyöhön, piti heidän työllistämistään taloudellisesti kannattavana. 5 prosenttia ei pitänyt kannattavana.
Alkuun riittävästi ohjausta
Työtehtävien suorittaminen vaatii varsinkin alussa tavallista enemmän aikaa. Riittävän ohjauksen jälkeen itsenäinen toiminta on vahvistunut. Yli puolet vastaajista katsoi, että kehitysvammaisen henkilön työpanos täytti sille asetetut laadulliset ja määrälliset vaatimukset.
Työnantajien kokemuksen mukaan kehitysvammaiset henkilöt tulevat hyvin toimeen sekä työtovereiden että asiakkaiden kanssa. Heillä ei ole muita suurempaa tapaturmariskiä eikä muita enempää sairauspoissaoloja.
Avotyöstä palkkatyöhön
Tutkimukseen osallistui työnantajia, joilla on kehitysvammaisia työntekijöitä joko palkkatyösuhteessa tai avotyötoiminnassa, joissa työntekijä ei saa palkkaa. Silti työtehtävät olivat samankaltaisia.
Kehitysvammaiset tekevät yleensä avustavia tehtäviä kaupan alalla tai ravintoloissa ja kahviloissa. Neljännes avotyötoiminnan tarjoajista oli sitä mieltä, että osa avotyösuhteista olisi muutettavissa palkkatyösuhteeksi. 95 prosenttia vastaajista katsoi, että kaikki ansaitsevat korvauksen tekemästään työstä, vaikka käytännössä avotyötoiminnassa olevat eivät palkkaa saa.
Tämä kaikki käy ilmi juuri ilmestyneestä Kehitysvammaliiton ja Kuntoutussäätiön tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa kehitysvammaisia henkilöitä työllistäneiden työnantajien kokemuksia ja näkemyksiä. Tutkimukseen osallistui työnantajia pääkaupunkiseudulta, Kymenlaaksosta, Etelä-Karjalasta, Joensuusta ja Oulun seudulta. Tutkimus toteutettiin RAY:n rahoituksella.
- Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä (pdf). Hannu T. Vesala, Simo Klem, Mika Ala-Kauhaluoma, Jaakko Harkko:
- Lue uutinen Kehitysvammaliiton sivuilta.
Vanhempaa aineistoa aiheesta:
- Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014. Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika. 2015.
- Avotyötoiminnasta palkkatyöhön –opas. Vates-säätiö. Toimittanut Marjatta Varanka ja Juha Saarinen.
Tiina Jäppinen, Tiedolla vaikuttaminen -hanke
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.