Työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi
15/11/2016
Osuuskunnasta työtä –juttusarja ilmestyi Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Sarjan kaikki osat: Osuuskunnat kiinnostavat jälleen | Kiip-IT - pedagoginen osuuskunta | Taidokkaat - monimuotoinen osuuskunta | Kuntouttavasta työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi | Tamrinki hiipui - pelisäännöt puuttuivat | Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?
Teksti: Tiina Jäppinen
YrttiVillitys osuuskunnan alku juontaa Forssan kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestämään yrttikurssiin, jossa tulevat osuuskunnan jäsenet tutustuivat toisiinsa.
- Kävin hanketyöntekijän roolissa kertomassa ryhmälle osuustoiminnasta ja ryhmä innostui ajatuksesta perustaa oma osuuskunta harrastustoiminnan rinnalle, kertoo Forssan hanketyöntekijä Maarit Kumpulainen Osuuskunnista osallisuutta -hankkeesta.
Yrtti-kurssin vetäjä Eeva Suojanen lähti mukaan osuuskuntaan ja on YrttiVillityksen ensimmäinen puheenjohtaja. Perustamisen yhteydessä osuuskuntaan tuli mukaan monenlaisia jäseniä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, eläkkeellä olevia ja myös työelämässä mukana olevia, kuvaa Kumpulainen osuuskunnan moninaisuutta.
Forssan kaupunki on toiminut kumppanina ja tarjosi valmennusta varten tilat, joita olisi voitu käyttää myös osuustoiminnassa. Uuden jäsenen kautta löytyi kuitenkin toimintaan paremmin soveltuvat tilat, joissa toiminta aloitettiin.
- Kaupungin rooli osuuskunnan perustamisessa on ollut pieni. Olemme saaneet asiantuntija-apua tuki- ja työllistymisasioihin, kertoo Kumpulainen.
Nyt osuuskunnassa on 17 jäsentä ja mukaan otetaan mielellään uusia jäseniä, kunhan tulijalta löytyy kiinnostusta yrtteihin, luontoon ja kestävään kehitykseen. Etuihin kuuluvat mm. yrttikerääjän koulutus ja alennuksia tuotteista. Osuuskunta YrittyVillitys on yhden toimialan yritys.
- Hyvä puoli on, että voimme keskittyä yhteen asiaan ja laittaa kaikki resurssit siihen. Jäsenillä on yhteinen kiinnostuksen kohde ja yksi yhteinen tavoite. Aloittelevan yrityksen ei kannata kasvattaa tarjontaansa ylisuureksi, vaan keskittyä siihen mitä oikeasti osataan ja laajentaa valikoimaa pikkuhiljaa, sanoo Kumpulainen.
Myöhemmin osuuskunnan säännöt mahdollistavat silti monenlaisen toiminnan ja eri alan töitä voidaan tarjota esimerkiksi aputoiminimen kautta.
Osuuskunnan tämän hetken tavoitteena on kannattava liiketoiminta ja vakiintunut tuotevalikoima.
- Keväällä panostamme koulutuspalveluihin ja kehittelemme ideaa omasta verkkokaupasta. Lähitulevaisuudessa meillä on myös aikomus laajentaa villi yrteistä monialaisempaan toimintaan ja järjestää tulevaisuudessa mm. arjen apu-palveluita aputoiminimen avulla, paljastaa hankepäällikkö Maarit Kumpulainen.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.