Viestinnän mittaamista – mutta miten?
23/08/2017
Viestinnän mittaaminen ja mittaristot ovat useimmissa organisaatioissa vasta hakusessa. Ei siis ihme, että Tiedolla vaikuttaminen –hankkeen järjestämä Viestinnän mittaus –päivä sai paljon kiitosta osallistujilta. Tilaisuuden asiantuntijoina olivat Juha Vekkilä Aula Research Oy:stä ja Tatu Kauppinen Prior Konsultointi Oy:stä.
Päivän aikana kuultiin, että vuonna 2012 vain 9 prosenttia suomalaisista viestinnän vastaavista arvioi, että viestinnälle on määritelty selkeä mittaristo. Myöhemmin vuonna 2017 toinen selvitys osoitti, että vastaajien mukaan vain puolella organisaatioista oli selkeästi suunniteltu ja johdettu viestinnän mittaamisen prosessi.
Vaikka organisaatiolla olisi hyvä viestintästrategia ja tavoitteet selkeästi mielessä, voi silti olla vaikea hahmottaa, mitä mittareita viestinnän vaikuttavuudessa olisi järkevää käyttää. Suomessa rakastetaan määrällisiä mittareita. Niinpä viestinnässäkin usein tyydytään listaamaan viestintätuotosten määriä, kuten lähteiden tiedotteiden, mediaosumien, some-seuraajien tai tilaisuuksissa kävijöiden määriä.
Päivän aikana saimme useamman kerran kuulla, miten tärkeää on löytää myös laadulliset mittarit eli käyttää hakukoneanalytiikkaa, tehdä henkilöstökyselyjä, sidosryhmäkyselyjä jne. Kysyttiin myös, olisiko parempi tehdä otantana vaikka pieni haastattelututkimus kuin yrittää saada sadoilta henkilöitä vastauksia verkkokyselyyn. Toisaalta molempia tarvitaan.
Iltapäivällä sivuttiin viestinnän mittariston rakentamista. Ensimmäinen kerta vaatii aikaa ja resurssia, mutta kun prosessi on kerran viety läpi, tuloksena voi olla hyvinkin tehokas ja käytännön työhön sovitettavissa oleva mittaristo. Tilaisuudessa todettiinkin, että viestinnän mittariston kehittäminen olisi tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi ensi vuoden budjettien suunnittelussa.
Päivän lopuksi tehtiin harjoitus, jossa jokainen sai pohtia jotain omaa viestinnän tavoitetta, pilkkoa se toimenpiteisiin ja siitä edelleen tuloksiin sekä haluttuihin vaikutuksiin. Niiden kautta päästään lopulta rakentamaan mittaristoa.
Tapahtuma on osa Vatesin viestintäverkoston toimintaa. Lisätietoa verkoston toiminnasta ja liittymisestä saat täältä: http://www.vates.fi/vates/verkostot/viestintaverkosto.html
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.