Yhteiskunnallinen yritys hyvä kumppani kunnalle
18/10/2017
Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen
Bovallius-Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminta alkoi vuonna 2004 sosiaalisena yrityksenä. Alusta lähtien tavoitteena on ollut tarjota työtä ihmisille, joiden on vaikeaa työllistyä syystä tai toisesta. Yritys tuottaa palveluita niin kunnille, yrityksille kuin yksityisille henkilöillekin. Kunta on yksi yhteistyökumppaneista.
Bovallius-Palvelut Oy:llä on osaamista pitkäaikaistyöttömien ja myös osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä. Yritys palkkaa työttömiä omaan tuotantoonsa sekä lisäksi välittää tekijöitä henkilöstövuokrauksen kautta. Yrityksestä otetaan aktiivisesti yhteyttä alueen yrityksiin ja etsitään avustavia tehtäviä ja muita piilotyöpaikkoja.
Yrityksen omistaa S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr, joka kehittää erityistä tukea tarvitsevien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia muun muassa ylläpitämällä Bovallius-ammattiopistoa. Kun laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan vuoden 2004 alussa, säätiö perusti Bovallius-Palvelut Oy:n.
Sosiaalinen yritys tarkoittaa muun muassa sitä, että vähintään 30 prosenttia yrityksen työntekijöistä on erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevia henkilöitä. Bovallius-Palvelut Oy:n status sosiaalisena yrityksenä päättyi vuonna 2015 osana kehitystä, missä sosiaalisten yritysten toimintaa ollaan Suomessa ajamassa alas. Yritys haluaa edelleen kuitenkin viestiä arvopohjastaan ja onkin toiminut vuodesta 2012 lähtien yhteiskunnallisena yrityksenä.
Yhteiskunnallinen yritys
Yhteiskunnallinen yritys -merkki kertoo, että yritys on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten ja voitosta suurin osa kanavoituu yhteiskunnalliseen hyvään. Merkin takana on Suomalaisen Työn Liitto. Merkki on yksi osoitus siitä, että yritys kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja saattaa olla kunnalle parempi vaihtoehtoa palvelujen tuottajana kuin esimerkiksi monikansallinen yhtiö.
- Olimme ensimmäisten joukossa, jotka liittyivät yhteiskunnallisten yritysten joukkoon. Toivon, että statuksella on merkitystä, kun kunnat tilaavat palveluita ulkopuolelta, sanoo Bovallius-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Timo Keisala (kuvassa).
- Alkuvuosina sosiaalinen yritys yhdistettiin helposti sosiaalialan yrityksiin tai sosiaalihuoltoon. Paljon tuli kyselyitä, tuletteko leikkaamaan meille pensasaitaa. Koettiin, että teemme ilmaista työtä. Ajateltiin jopa, että meillä on töissä ihmisiä, joilla ei ole ammattia tai ovat muulla tapaa epäpäteviä työhönsä. Asenteet olivat kovassa, muistelee Timo Keisala.
Monipuoliset palvelut ja tuotteet
Bovalius-Palvelut Oy:n asiakkaina ovat yritykset, kunnat ja myös yksityiset henkilöt. Yritys tarjoaa esimerkiksi kaupassa käynti -palveluita, kiinteistö- ja rakennuspalveluita sekä pyörittää päiväkoti Villa Viikaria, jonka toiminta laajenee syksyllä 2017. Uusin toimiala on henkilöstövuokraus.
- Olimme mukana Työpankki-kokeilussa, jonka aikana saimme henkilöstövuokraustoiminnan jaloilleen. Sen kautta olemme rekrytoineet eteenpäin niin eri alojen ammattilaisia kuin ammattikouluttamattomia nuoriakin ja saimme toimintaamme mukaan paljon alueen yrityksiä, sanoo Keisala tyytyväisenä.
Vaikka työpankkikokeilun tulokset olivat pääosin myönteisiä, kokeilua ei jatkettu eikä toimintaa vakiinnutettu, mistä Keisala on pahoillaan. Työpankki-kokeilussa yritykset saivat palkkatukea, kuten muutkin yritykset. Lisäksi valtio maksoi työllistämisbonuksen, jos työpankki löysi työllistettävälle yli 3 kuukauden työpaikan toisesta yrityksestä.
Työllistämisen kuntalisä vaikuttaa
Keisalan mielestä pienikin kuntalisä toimii yritykselle hyvänä porkkana työllistää pitkäaikaistyötön. Lisä olisi tarpeen etenkin, kun palkkatukia porrastettiin niin, että se on pienimmillään 30 prosenttia palkkakustannuksista.
Palkkatuki on TE-toimiston myöntämä harkinnanvarainen tuki. Se on rahallinen korvaus siitä, että työnantaja saattaa joutua käyttämään tavallista enemmän aikaa työntekijän työnohjaukseen. Perusteena on, että palkattavan työttömyys johtuu ammatillisen osaamisen puutteista tai palkattavan vamma tai sairaus vaikuttaa selviytymiseen tehtävissä.
- Jos yritys saa palkkatuen lisäksi esimerkiksi 200-300 euron kuntalisän, sillä on jo merkitystä. Joissain kunnissa kuntalisän suuruus on 500 euroakin, huomauttaa Keisala.
Toimintaa alueen hyväksi
Bovallius-Palvelut Oy haluaa olla mukana ratkaisemassa eteen tulevia haasteita. Esimerkiksi Pieksämäen kaupungin kanssa yhteistyön tuloksena syntyi Villa Viikari -päiväkoti sekä palvelu, jossa käydään asiakkaan puolesta kaupassa.
- Henkilöstövuokrausfirmoilla kilpailu on kovaa. Meidän etuna on paikkakuntalaisuus ja se, että osaamme työllistää myös erityistä tukea tarvitsevat henkilöt.
- Soitamme yrityksiä läpi ja yritämme avata niissä uusia tehtäviä työnhakijoille. Lisäksi yrityksemme jokaisen toimialan työjohtajalla on työpaikkaohjaajan koulutus. He osaavat toimia erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevien henkilöiden kanssa, vakuuttaa Keisala.
- Nykyisin yritykset osaavat ottaa yhteyttä jo suoraan meihin, kun he tarvitsevat apua. On tärkeää hoitaa rekrytointi hyvin ja tarjota laajempaa palvelua kuin muut henkilöstöpalveluyritykset, toteaa Keisala.
Keisala kertoo, että heillä työntekijä saa perusperehdytyksen työelämän pelisäännöistä.
- Jos työntekijältä puuttuu esimerkiksi työpaikan edellyttämä työturvallisuuskortti, selvitämme, miten se hoituu. Joskus työntekijää pitää opastaa verokortin hankkimisessa tai jopa asioida ulosottomiehen kanssa. Yritystä autamme esimerkiksi palkkatuki- tai kuntalisähakemusten teossa. Työvalmentaja voi tulla myös työpaikalle kertomaan uudesta tulokkaasta, jos se koetaan tarpeellisena, kertoo Keisala yhteiskunnallisen yrityksen vahvuuksista.
Kaikki tämä vie myös enemmän aikaan rekrytointitilanteessa, minkä takia Bovallius-Palvelut Oy:n toiminta ei ole ehkä yhtä tuottavaa kuin muiden.
– Meidän tavoitteena ei ole tuottaa voittoa vaan noudattaa taustasäätiön periaatteita, huomauttaa Keisala. – Olen huomannut, että rekrytoivat henkilöt ovat yleensä sitoutuneita työhönsä, koska joku on nähnyt vaivaa viedä heidän työllistymistään eteenpäin.
Yritys tekee yhteistyötä myös alueen työllistämishankkeiden kanssa.
Timo Keisala toivoo, että kunnat käyttäisivät nykyistä enemmän sosiaalisia kriteereitä, kuten työllistämisehtoa, hankinnoissaan. Silloin kilpailun voittanut yritys sitoutuu, ehdosta riippuen, työllistämään esimerkiksi osatyökykyisen nuoren.
- Jos sosiaaliset kriteerit otettaisiin enemmän käyttöön kilpailutuksissa ja yhä useampi osatyökykyinen henkilö palkattaisiin kortistosta pois, tulisi työttömästä palkansaaja ja veronmaksaja. Joku sen työpaikan joka tapauksessa saa, mutta jos sen saa osatyökykyinen henkilö, on sillä todennäköisesti enemmän vaikutusta siihen, että esimerkiksi kunnan maksamat sosiaalihuoltomaksut ja terveyskulut laskevat. Vaikuttavuus työllistämistoimissa osatyökykyisten henkilöiden kohdalla on suurinta, uskoo Keisala.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
S-ryhmä on mukana toteuttamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdessä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopimustoimiston, Vajaakuntoisten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa
Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työnantajan tulee kustantaa palkollisensa työkyvyttömyyseläke. Maksuvelvoite on porrastettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jälkeen, hän on täysin parantunut.
Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauksena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Jyväskyläläisen Olli-Pekka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa vakaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensimmäisen oikean palkan. Entinen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.
Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.
Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokeilun, joka muuttui nopeasti työsuhteeksi. - Kuulun nyt henkilökuntaan, Kati iloitsee työasussaan.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunniakirjalla, koska yritys on edistänyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.
Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.
Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.
