Yhdenvertaisuus työelämässä vaatii vielä työtä ja siviilirohkeutta
1/12/2017
Yhdenvertaisuus työelämässä -seminaarin aineistot on julkaistu alempana. Seminaari oli samalla Tiedolla vaikuttaminen -hankkeen (2015-2017) päätösseminaari, josta lisää tämän artikkelin lopussa. Seminaari järjestettiin 30.11.2017 Helsingissä.
Vammaiset henkilöt työelämässä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoi vammaisten kokemasta syrjinnästä työelämässä vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan. Tilanne ei mairittele edelleenkään.
90 prosenttia koki, että vammaisuus asettaa työnhakijan eriarvoiseen asemaan. Vastanneista oli palkkatyössä (vain) 18,1 prosenttia ja heistä puolestaan 64 prosenttia oli kokenut syrjintää viimeisen 12 kuukauden aikana.
90 prosenttia työhaussa ja 88 prosenttia työpaikalla syrjintää kokeneista ei tehnyt ilmoitusta. Ensinnäkään henkilöt eivät uskoneet ilmoituksen johtavan mihinkään. Toisaalta ajateltiin, ettei syrjintä ollut riittävän vakavaa ilmoituksen tekemiseksi. Lisäksi pelättiin ilmoituksesta aiheutuvan lisää ongelmia tao sitä, ettei ilmoituksen tekijää uskota.
Kun uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015, antoi se aiempaa laajemman suojan syrjinnältä. Kun vuonna 2014 Yhdenvertaisuustoimisto käsitteli 289 ilmoitusta ja niin vuonna 2017 toimisto oli käsitellyt syrjintäilmoituksia syyskuun loppuun mennessä jo 852 kappaletta. Näistä syrjintäilmoituksista 15 prosenttia eli 128 kappaletta liittyi työelämään.
Uusi laki huomioi myös vammaisuuden perusteella tehtävän syrjinnän, mikä näkyy myös Yhdenvertaisuustoimistoon tulevissa syrjintäilmoituksissa. Kun vuonna 2015 syrjintäperusteena oli vammaisuus noin 90 tapauksessa, niin vuonna 2017 syyskuun loppuun mennessä ilmoituksia oli tehty jo lähes 180. Tosin useat niistä liittyvät muuhun kuin työelämään.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän esitys (pdf): Vammaiset henkilöt työelämässä
Lisätietoa: http://www.syrjinta.fi
Monimuotoisuutta koskeva johtaminen
Monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Aulikki Sippola FIBSistä kertoi, mitä monimuotoisuudella työelämässä tarkoitetaan ja miten sen johtamista voidaan kehittää. Monimuotoisuus ja sen johtaminen ovat hänen mukaansa selkeä kasvava vastuullisuustrendi Suomessa.
Monimuotoisuus on henkilöstön ja asiakkaiden erilaisuutta. Sippola toi esiin myös monimuotoisuuden erilaisia hyötyjä yritykselle. Se esimerkiksi edistää kaikkien yhtäläisiä oikeuksia ja yhdenvertaista kohtelua, missä toimintatavat ottavat huomioon työntekijän yksilölliset tarpeet huomioon. Niitä voi olla paitsi vammaisuus tai terveydentila myös perhetilanne tai ikä.
Monimuotoisuus tuo monia liiketoimintaetuja, koska erilaiset näkemykset, odotukset, osaaminen ja potentiaali arvostetaan ja hyödynnetään. Monimuotoisuus myös lisää oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta. Monimuotoisuus ei kuitenkaan synny itsestään vaan edellyttää yleensä muutoksia.
Monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Aulikki Sippolan esitys (pdf): Monimuotoisuutta tukeva johtaminen
Mikä on syrjintää työelämässä?
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff oikeusministeriöstä avasi syrjinnän käsitettä lainsäädännön näkökulmasta sekä hieman myös syrjinnän vastaisen lainsäädännön historiaa. Nykyisin syrjinnällä työelämässä tarkoitetaan ihmisten erilaista kohtelua silloin, kun erilaisen kohtelun syynä on jokin työnhakijan tai työntekijän henkilöön tai hänen läheiseensä liittyvä ominaisuus tai seikka.
Syrjinnästä on tehty tutkimusta eri näkökulmista. Ensinnäkin kyseessä voi olla yksilöiden omaan kokemukseen liittyvää tietoa, mistä kertoo esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista. Toisaalta syrjinnästä löytyy tietoa monista muista lähteistä, kuten erilaiset työolotutkimukset, työmarkkinajärjestöjen keräämä tieto, työsuojeluviranomaisten aineistot tai työolobarometrit. Tällaisista tutkimuksista on tehty koontia mm. TEM:in julkaisussa Työsyrjinnän seuranta Suomessa. Lisäksi voidaan saada tietoa käräjäoikeuksien päätöksistä.
Artemjeff listasi yhdenvertaisuuden toteutumisen kipukohdiksi työelämään pääsyn, työyhteisön asenteet sekä erilaiset työyhteisöjen sisällä olevat suosikkijärjestelmät. Hän esitteli myös syrjintää leikkaavaan keskeisen lainsäädännön. Yhdenvertaisuuden valvontaa työelämässä toteuttava työsuojeluviranomaiset sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Työnantajan velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta, mikä koskee kaikki työpaikkoja. Ne työpaikat, joissa on vähintään 30 henkilöä, ovat velvollisia tekemään lisäksi yhdenvertaisuussuunnitelman.
Erityisasiantuntija Panu Artemjeffin esitys (pdf): Mikä on syrjintää työelämässä?
Suomessa on kehitetty jo pidemmän aikaa syrjinnän seurantaa. Valtioneuvoston syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpanon ja kehittämisen koordinointi on kuulunut oikeusministeriölle vuoden 2015 alusta. Kehittämistyön yhtenä tuloksena avataan www.syrjintatieto.fi -sivusto, joka aukeaa 12.12.2017. Sinne kootaan ajantasaista syrjintätietoa, kuten raportteja, tilastoja, barometreja ja valvontaviranomaisten toimintakertomuksia. Sivuston ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa oikeusministeriön Demokratia-, kieli-, ja perusoikeusasioiden yksikkö.
Työn kohtuulliset mukautusratkaisut
Työllisyyspäällikkö Taru Tammi Näkövammaisten Liitosta kertoi, mitä tarkoittavat työn kohtuulliset mukautusratkaisut. Hän kertoi myös monia käytännön esimerkkejä, joissa mukautusratkaisuja oli tehty onnistuneesti sekä avasi positiivisen erityskohtelun asiaa.
Positiivinen erityiskohtelu ei ole syrjintää. Sen sijaan tällaisen kohtelun tarkoituksena on Tammen mukaan tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.
Tammi on pahoillaan siitä, että työn erilaisia mukautusratkaisuja ei tunneta hyvin. Kohtuulliset mukautukset ovat eri asia kuin varsinaiset esteettömyystoimenpiteet. Mukautukset ovat konkreettisessa tilanteessa kutakin henkilöä varten tehtäviä yksilöllisiä toimenpiteitä. Erilaiset mukautusratkaisut kuitenkin täydentävät esteettömyystoimenpiteitä ja toisin päin - eli tukevat toisiaan.
Työllisyyspäällikkö Taru Tammen suullinen esitys kirjoitetussa muodossa (pdf): Työn kohtuulliset mukautusratkaisut
Työhönvalmentaja etsii työlle tekijän
Kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen Vates-säätiöstä kertoi työhönvalmennuksesta, jota on tehty Suomessa jo yli 20 vuotta. Työhönvalmennus on tärkeä keino yhdenvertaisuuden toteuttamisessa työelämässä.
Työhönvalmennusta tekevät työhönvalmentaja tarjoaa henkilökohtaisen tuen sekä työntekijälle että työnantajalle. Työhönvalmentajaa hän kuvasi moniosaajaksi, joka auttaa kohtaamaan oikean työntekijän ja työtehtävän työelämän eri tilanteissa.
Työhönvalmentaja räätälöi työtehtäviä sekä helpottaa rekrytointia ja osallistuu perehdyttämiseen tai tukee uusien työtehtävien harjoittamisessa. Työhönvalmentaja myös tukee työyhteisöä uuden työntekijän tuloon ja auttaa työnantajaa erilaisten tukien hakemisessa.
Korhonen painotti sitä, että työhönvalmennus on myös taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi Joensuun sosiaaliturvajohtajan mukaan intensiivinen panostus kahden ensimmäisen vuoden aikana valmennukseen ja ohjaukseen tuottaa jopa kahdenkymmenen vuoden työuran.
Kehittämiskoordinaattori Anne Korhosen esitys (pdf): Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Lisätietoa: http://www.tyohonvalmentaja.fi/ | http://www.vates.fi/tyontekijalle/tyohonvalmennus.html
Tiedolla vaikuttaminen -hanke päättyy (2015-2017)
Yhdenvertaisuus työelämässä -seminaari oli samalla myös Tiedolla vaikuttaminen -hankkeen päätösseminaari. Hanke on edistänyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä tuottamalla tietopaketteja ja sisältöjä eri medioihin sekä järjestämällä tapahtumia.
Hankepäällikkö, toimittaja Tiina Jäppinen kertoi hankkeesta ja miten siinä syntyneeseen toimintaan voi jatkossa tulla mukaan.
Hankkeessa on tuotettu mm. Työelämän esteettömyys ja Aluepäättäjien -tietopaketit, jonne voi jatkossakin ehdottaa artikkeleita ja sisältöä. Jäppinen toivoi, että osallistuja laittavat omilta sivuilta linkkejä kyseiseen tietopakettiin.
Hankkeessa on nostettu osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen liittyvää tietoa ja käytännön työllistymisesimerkkejä medioihin. Mediayhteistyössä on saatu apua toimialan verkostoista. Vaikka hanke ei enää jatku, Jäppinen toivoo, että toimialan viestijät voivat jatkossakin jakaa vinkkejä toisilleen esimerkiksi työllistymisen esimerkeistä ja yhdessä vaikuttaa siihen, että osatyökykyiset henkilöt näkyvät eri medioissa.
Tärkeä osa tiedolla vaikuttamista on ollut myös Vatesin viestintäverkoston toiminnan kehittäminen ja laajentaminen. Viestintäverkosto jatkaa toimintaansa myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa luotiin myös esitesarja, jonka tarkoituksena on kertoa siitä, miten työntekijää voidaan tukea, jotta hän voi tehdä työtään vammastaan tai sairaudestaan huolimatta.
Viimeisenä vuonna hankkeessa järjestettiin myös Kyvyt käyttöön 100 -kampanja, jonka aikana kerättiin yli 100 videota YouTubeen vammaisista henkilöistä työelämässä. Tätä listaa täydennetään myös jatkossa. Lisäksi kerättiin kymmeniä vanhoja artikkeleita, jotka kuvaava osatyökykyisiä henkilöiden työllistämistä. Myös artikkeleita voidaan täydentää jatkossa.
Hankepäällikkö Tiina Jäppisen esitys (pdf): Tiedolla vaikuttaminen -hanke (2015-2017)
Lisätietoa: Tietopaketit | Hanke mediassa | Vatesin viestintäverkosto | Kyvyt kayttoon 100-vuotta | Yhteistä esitetuotantoa
Miten tehdä, jos syrjitään työelämässä?
Jos henkilö kokee syrjintää työhaussa tai työpaikalla, voi hän ottaa yhteyttä esimerkiksi Yhdenvertaisuustoimistoon (www.syrjinta.fi), jossa asia otetaan käsittelyyn luottamuksellisesti. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tarjoama oikeudellinen apu on pääasiallisesti neuvontaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa määrätä toista viranomaista toimimaan tietyllä tavalla tai tekemään tietyn sisältöistä päätöstä. Valtuutettu ei voi myöskään muuttaa viranomaisen tekemää päätöstä.
Henkilö voi soittaa myös työsuojeluviranomaisten yhteiseen valtakunnalliseen puhelinneuvontaan (p. 0295 016 620, www.tyosuojelu.fi), jossa neuvotaan ja ohjeistetaan työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa.
Lisätietoa: http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus/syrjinta
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
S-ryhmä on mukana toteuttamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdessä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopimustoimiston, Vajaakuntoisten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa
Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työnantajan tulee kustantaa palkollisensa työkyvyttömyyseläke. Maksuvelvoite on porrastettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jälkeen, hän on täysin parantunut.
Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauksena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Jyväskyläläisen Olli-Pekka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa vakaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensimmäisen oikean palkan. Entinen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.
Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.
Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokeilun, joka muuttui nopeasti työsuhteeksi. - Kuulun nyt henkilökuntaan, Kati iloitsee työasussaan.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunniakirjalla, koska yritys on edistänyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.
Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.
Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.
