Porvoon työllisyysohjelma vaikuttaa - strategia muuttuu toiminnaksi
20/10/2017
Teksti: Tiina Jäppinen | Kuvat: Jenny Salo
Porvoon kaupunkistrategiassa 2013–2017 on kirjattu neljä keskeistä tavoitetta, joihin kaikkiin vaikuttaa myös työllisyydenhoito. Työllisyyttä on edistetty kaupungissa kolmivuotisen työllisyysohjelman toimenpidesuosituksen pohjalta. Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Porvoossa on noin 50 200 asukasta.
- Suurin osa näistä suosituksista on toteutunut ainakin osin. Työllisyysohjelman strateginen painotushan oli se, että omaa matalan kynnyksen pajatoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa ei määrällisesti pyrittäisi enää lisäämään vaan pääpaino kehittämisessä olisi ulkopuolisten tahojen työllistämistoiminnan tukemisessa ja palkkatyösuhteiden synnyttämisessä, kertoo Porvoon kaupungin työllisyyspalveluiden esimies Mikko Viitanen.
Viitasen mielestä kaupunki on onnistunut strategian toimeenpanossa kohtuullisesti.
- Kaupungin palkkatukiperusteinen työllistämisen määrä kaksinkertaistettiin viime vuonna aiempiin vuosiin verrattuna. Yhteistyö yksityisen työpankkiyrityksenä toimineen SunUra Oy:n kanssa on myös tuonut uusia mahdollisuuksia ja näkemystä kaupungin työllisyyspalveluiden omaankin toimintaan, kertoo Viitanen.
- Toiminnan monipuolistuminen luonnollisesti tarkoittaa sitä, että pystymme tarjoamaan palveluja entistä useammalle työttömälle. Tehty työ ja toimintavolyymien kasvu on myös näkynyt työttömyystilastoissa ja kunnan työmarkkinatukiosuuden kehityksessä. Vaikka työttömyyden kasvu on taittunut muuallakin Suomessa, kehitys Porvoossa oli erityisesti viime vuoden lopulla selvästi muuta maata ja etenkin muuta Uuttamaata positiivisempaa, sanoo Viitanen.
Kaupunkistrategia on tukenut työllisyydenhoitoa, mutta Viitanen kuitenkin huomauttaa, että aina strategisilla tavoitteilla ei ole riittävän suurta painoarvoa esimerkiksi keskusteltaessa yksittäisen toimenpidesuosituksen toteuttamisesta ja sen resursoinnista.
- Budjettiraamiajattelu ja kassatilanne ajavat helposti kaupunkistrategiaankin perustuvien resurssitarpeiden ohi. Työllistämistoimintaan liittyy Porvoossa ja monessa muussakin kunnassa strateginen ristiriita. Suhteellisen uutena ja vielä vakiintumattomana toimintona työllistämistoimintaan pitäisi resursoida lisää niin budjetin kuin myös henkilöstön osalta. Vaikka kuinka osoitamme laskelmilla, että satsaukset toimintaan olisivat kannattavia, näitä ei kuitenkaan aina voida toteuttaa, koska useassa kunnassa strategisena tavoitteena on myös kulujen kasvun leikkaaminen ja henkilöstön vähentäminen, pohtii Viitanen työllistämistoiminnan kehittämisen haasteita.
Miten tulokset näkyvät Porvoossa?
Työllisyysohjelman mukainen toiminta ja siihen budjetointi on kannattanut Porvoossa.
- Esimerkiksi kun vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Porvoon kaupungissa oli työllistetty palkkatuella 16 henkilöä, niin vuonna 2017 heitä on jo 41 henkeä. Myös nuorten työpajoille osallistuvien asiakkaiden määrä kasvoi samana aikana 34:stä 58 asiakkaaseen lisääntyneiden ostopalvelu- ja kokeiluryhmien myötä, kertoo Viitanen.
Lisääntyneet työllistämispalvelut heijastuivat omalta osaltaan myös Porvoon yleiseen työttömyyskehitykseen etenkin loppuvuodesta 2016. Tällöin työttömyys kääntyi Porvoossa selvästi muuta maata voimakkaampaan laskuun. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä työttömien määrä laski Porvoossa 7,5 prosentilla, kun lasku muualla maassa oli 4 prosenttia.
Porvoon kaupungin työllisyysohjelma (pdf)
Kuntouttavan työtoiminnan palveluiden tilaaminen Sotekilta on yksi osa työllisyyspalveluita. Lue lisää.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.