Työpankki Arbeetti Oy - Tuettua työllistämistä yrityksen kautta
20/10/2017
Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen
Raumalainen työpankki Arbeetti Oy toimii Lounais-Suomessa tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Toiminnan tavoitteena on löytää työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille henkilöille.
- Kun kaupungit lähtevät työttömyyden hoidossa siitä, että henkilölle etsitään sopivia toimenpiteitä niin me käymme yhteiskuntavastuuta arvostavia yrityksiä läpi ja kysymme, mitä kohderyhmälle sopivia tehtäviä siellä olisi. Sen jälkeen kun työtä löytyy, etsimme yhdessä TE-toimiston, TYP:in ja alueen muiden toimijoiden kanssa sopivan henkilön kyseiseen tehtävään. Molempien tapa toimia on tarvelähtöisiä, mutta meillä se lähtee työllistävän yrityksen tarpeesta, kuvaa toimitusjohtaja Jere Saarela Arbeetin toimintaa.
- Tuettu työllistyminen pitää tehdä yrityksille helpoksi. Yksi lasku, jota vastaan on saatu työpanos ja siinä kaikki. Työpankki palvelee yritystä esimerkiksi hakemaan palkkatukea, tiivistää Saarela elinkeinoelämän tarpeita.
Arbeetti Oy on perustettu valtakunnallisessa PARTY -parempaa työ- ja toimintakykyä –hankkeen tuloksena. Jere Saarela on tarjonnut alueella yksityistä tuetun työllistämisen palveluita kuitenkin jo vuodesta 2011 lähtien yhteiskunnallisen yrityksen Rauman Taitokunto Oy:n kautta.
- Yksityinen työllistäminen tarjoaa kunnille yhden, uudenlaisen työkalun lisää alueensa työllisyydenhoidon työkalupakkiin. Haluamme auttaa pitkään työttömänä olleita henkilöitä löytämään polkuja työelämään, sanoo Saarela.
Työntekijöiden välitystä
Arbeetti Oy on työpankki, jonka kautta välitettävät työntekijät ovat työttömiä työnhakijoita, pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä tai muuten haastavassa elämäntilanteessa olevia työnhakijoita.
- Tarjoamme asiakkaille työssä valmennusta ja työnhakuapua. Olemme kuin urheiluagentteja. Meillä on urheilijoita, joille etsitään sopivaa joukkuetta. He eivät välttämättä pääse ykkös- tai kakkosketjuun, mutta eivät jää myöskään vaihtopenkille, kuvaa Jere Saarela.
Arbeetti Oy tarjoaa tekijöitä remontti-, asennus- ja kunnossapitotehtäviin niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Asiakas voi toimia ensin Arbeetin palkkalistoilla ja siirtyä myöhemmin avoimille työmarkkinoille. Arbeetti etsii piilotyöpaikkoja, joihin ihmisiä voisi työllistää matalan kynnyksen tehtäviin.
- Työllistämisen alussa käytetään tarvittaessa työkokeilua, jonka aikana opimme työntekijän taidoista ja motivaatioista paljon, jotta voimme luottavaisesti tarjota työntekijää eteenpäin. Autamme yritystä selvittämään tukiasiat ja löytämään sopivan ratkaisun työntekijän palkkaamiseen, kertoo Saarela.
Työsopimukset tehdään joko määräaikaisina tai vakinaisina, ja palkkaus hoidetaan aina alan työehtosopimusten mukaan.
- Jos henkilö on ollut yrityksessä aiemmin esimerkiksi työkokeilussa, voi yritys palkata tutun työntekijän kauttamme sesonkityöhön, kuvaa Saarela toimintaa.
- On hienoa nähdä, kun jo pitkään työttömänä ollut henkilö saadaan onnistuneesti takaisin työelämään. Tällaisten onnistumisten takia tätä tehdään, kertoo Saarela työn hyvistä puolista.
Suomen hallituksen yksi tavoite on poistaa työllistymistä estävät kannustinloukot. Työn vastaanottaminen pitäisi aina olla taloudellisesti kannattavaa suhteessa muuhun sosiaaliturvaan.
Myös työllisyyttä edistävät yritykset voivat joutua kannustinloukkoihin. Saarela toivoo, että esimerkiksi kuntalisät suunnitellaan aidosti myös työn etsijöille kannustaviksi saada pitkäaikaistyöttömät nopeasti eteenpäin. Myös kaikki turha byrokratia pitää minimoida, jotta yritykset saadaan kiinnostumaan tuetun työllistämisen kautta tulevista tekijöistä.
Saarelalla on jo pitkä kokemus siitä, että työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä niin kuntien, te-hallinnon, alueen järjestöjen kuin yritysten kanssa. Hän toivoo, että esimerkiksi kunnat panostaisivat yhteistyön koordinointiin.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.