Siirry pääsisältöön

Työpankki Arbeetti Oy - Tuettua työllistämistä yrityksen kautta

20/10/2017

Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen

Raumalainen Hellapuu on toiminut yhteistyössä Arbeetti Oy:n kanssa jo useamman työntekijän osalta. Kuvassa Jere Saarela Arbeetista ja Hellapuusta työskentelevä Mia Santaoja.

Raumalainen työpankki Arbeetti Oy toimii Lounais-Suomessa tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Toiminnan tavoitteena on löytää työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille henkilöille.

- Kun kaupungit lähtevät työttömyyden hoidossa siitä, että henkilölle etsitään sopivia toimenpiteitä niin me käymme yhteiskuntavastuuta arvostavia yrityksiä läpi ja kysymme, mitä kohderyhmälle sopivia tehtäviä siellä olisi. Sen jälkeen kun työtä löytyy, etsimme yhdessä TE-toimiston, TYP:in ja alueen muiden toimijoiden kanssa sopivan henkilön kyseiseen tehtävään. Molempien tapa toimia on tarvelähtöisiä, mutta meillä se lähtee työllistävän yrityksen tarpeesta, kuvaa toimitusjohtaja Jere Saarela Arbeetin toimintaa.

- Tuettu työllistyminen pitää tehdä yrityksille helpoksi. Yksi lasku, jota vastaan on saatu työpanos ja siinä kaikki. Työpankki palvelee yritystä esimerkiksi hakemaan palkkatukea, tiivistää Saarela elinkeinoelämän tarpeita.
Arbeetti Oy on perustettu valtakunnallisessa PARTY -parempaa työ- ja toimintakykyä –hankkeen tuloksena. Jere Saarela on tarjonnut alueella yksityistä tuetun työllistämisen palveluita kuitenkin jo vuodesta 2011 lähtien yhteiskunnallisen yrityksen Rauman Taitokunto Oy:n kautta.

- Yksityinen työllistäminen tarjoaa kunnille yhden, uudenlaisen työkalun lisää alueensa työllisyydenhoidon työkalupakkiin. Haluamme auttaa pitkään työttömänä olleita henkilöitä löytämään polkuja työelämään, sanoo Saarela.

Työntekijöiden välitystä

Arbeetti Oy on työpankki, jonka kautta välitettävät työntekijät ovat työttömiä työnhakijoita, pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä tai muuten haastavassa elämäntilanteessa olevia työnhakijoita.

- Tarjoamme asiakkaille työssä valmennusta ja työnhakuapua. Olemme kuin urheiluagentteja. Meillä on urheilijoita, joille etsitään sopivaa joukkuetta. He eivät välttämättä pääse ykkös- tai kakkosketjuun, mutta eivät jää myöskään vaihtopenkille, kuvaa Jere Saarela.

Arbeetti Oy tarjoaa tekijöitä remontti-, asennus- ja kunnossapitotehtäviin niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Asiakas voi toimia ensin Arbeetin palkkalistoilla ja siirtyä myöhemmin avoimille työmarkkinoille. Arbeetti etsii piilotyöpaikkoja, joihin ihmisiä voisi työllistää matalan kynnyksen tehtäviin.

- Työllistämisen alussa käytetään tarvittaessa työkokeilua, jonka aikana opimme työntekijän taidoista ja motivaatioista paljon, jotta voimme luottavaisesti tarjota työntekijää eteenpäin. Autamme yritystä selvittämään tukiasiat ja löytämään sopivan ratkaisun työntekijän palkkaamiseen, kertoo Saarela.

Työsopimukset tehdään joko määräaikaisina tai vakinaisina, ja palkkaus hoidetaan aina alan työehtosopimusten mukaan.

- Jos henkilö on ollut yrityksessä aiemmin esimerkiksi työkokeilussa, voi yritys palkata tutun työntekijän kauttamme sesonkityöhön, kuvaa Saarela toimintaa.

- On hienoa nähdä, kun jo pitkään työttömänä ollut henkilö saadaan onnistuneesti takaisin työelämään. Tällaisten onnistumisten takia tätä tehdään, kertoo Saarela työn hyvistä puolista.

Suomen hallituksen yksi tavoite on poistaa työllistymistä estävät kannustinloukot. Työn vastaanottaminen pitäisi aina olla taloudellisesti kannattavaa suhteessa muuhun sosiaaliturvaan.

Myös työllisyyttä edistävät yritykset voivat joutua kannustinloukkoihin. Saarela toivoo, että esimerkiksi kuntalisät suunnitellaan aidosti myös työn etsijöille kannustaviksi saada pitkäaikaistyöttömät nopeasti eteenpäin. Myös kaikki turha byrokratia pitää minimoida, jotta yritykset saadaan kiinnostumaan tuetun työllistämisen kautta tulevista tekijöistä.

Saarelalla on jo pitkä kokemus siitä, että työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä niin kuntien, te-hallinnon, alueen järjestöjen kuin yritysten kanssa. Hän toivoo, että esimerkiksi kunnat panostaisivat yhteistyön koordinointiin.

Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.


09.08.2017

Vajaakuntoisten työllistämisen edis­tämissäätiö aloitti yhdessä paikallis­projektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vam­maisia lisää työelä­mään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on aino­astaan maamme joustamaton eläke­lainsäädäntö, projek­tipäällikkö Leena Sariola sanoo.

Tuettu työllistäminen tuonut vammaisille liki 300 työpaikkaa (Nykyposti 1998)

09.08.2017

S-ryhmä on mukana toteut­tamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdes­sä Jyväskylän yliopiston täy­dennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopi­mustoimiston, Vajaakuntois­ten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa

Turvavalvojat vahvistavat kaupan turvallisuutta (Ässä 1997)

08.08.2017

Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.

Oppisopimus on Tarja Tanskasen tie työelämään (Tukiviesti 1997)

08.08.2017

Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-­Haili pitää Pomaisten mallia erit­täin onnistuneena ja hyvänä esi­merkkinä muuallakin noudatetta­vaksi. - Mielestäni he ovat kohdan­neet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.

Pornaisissa järjestettiin vammaisille oikeita töitä (Uusimaa 1997)

08.08.2017

Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana

Selälle sopivaan työhön (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.

Värit palasivat elämään (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.

Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystään (Kela Elämässä 2012)

07.08.2017

Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että oman­arvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.

En epäröinyt hetkeäkään (Kela Elämässä 1/2009)

04.08.2017

Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työ­nantajan tulee kustantaa pal­kollisensa työkyvyttömyyselä­ke. Maksuvelvoite on porras­tettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.

Vammainen pärjää työssä siinä kuin vammatonkin

04.08.2017

Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.

Yhä useampi kehitysvammainen työskentelee tavallisessa työpaikassa

04.08.2017

Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jäl­keen, hän on täysin parantunut.

Jouko Dahlman tietää omasta kokemuksesta: Epilepsia ei estä työntekoa (Riihimäen Uutiset 1996)

03.08.2017

Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauk­sena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tervatulli työllistää kuuroja (Pohjolan työ 8.11.1998)

03.08.2017

Jyväskyläläisen Olli-Pek­ka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa va­kaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensim­mäisen oikean palkan. Enti­nen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskou­lutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.

Tuettu työllistyminen nosti raiteilleen (Keski-Suomalainen 1996)

03.08.2017

Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.

Petra tykkää täsmäkoulutuksesta ja työstään (Keski-Suomalainen 1998)

03.08.2017

Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokei­lun, joka muuttui nopeasti työ­suhteeksi. - Kuulun nyt henki­lökuntaan, Kati iloitsee työasus­saan.

Roskat ja liat saavat Katilta kyytiä (Keski-Suomalainen 1997)

03.08.2017

Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yh­teistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt sää­tiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Tasajalkaa hyppien töihin (Kouvolan Sanomat 2011)

02.08.2017

Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunnia­kirjalla, koska yritys on edistä­nyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.

Lieksan Saha edelläkävijä vammaisten työllistämisessä (Lieksanlehti 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.

Vammainen yrittäjä suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen (Länsi-Savo 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.

Pyörätuoli ei estä työntekoa (Aamulehti 1996)