Työllistämisen kehittämispäivät
   Helsinki 15. - 16.11.2017
   Kuopio 24. - 25.10.2017 mennyt
 

Työllistämisen kehittämispäivät

Aika: 15. - 16.11.2017
Paikka: Aluekeskus Oltermanni, Oltermannintie 8, Helsinki

Ohjelma keskiviikko 15.11.2017

8.30  Ilmoittautuminen ja aamukahvi

klo 10.00

Avaussanat ja -puheenvuorot

Tervetuloa Vates-säätiön puolesta
Johtaja Jaana Pakarinen

Avauspuheenvuoro         
   

Vaikeasti työllistyvien palvelut ja kasvupalvelut
Hallitusneuvos Tiina Korhonen, TEM 


Järjestöt mukana muutoksessa         
Johtaja, varapääsihteeri, Anne Knaapi, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

11.30   Lounas

klo 12.30

Rinnakkaistyöryhmät 1 - 5

(Valitse yksi työryhmä)

Työryhmä 1.                                                   Paikka: Hengitysliiton neuvotteluhuone, 2. krs.
Työhönvalmentajien työkalupakki - viestintä

Vetäjinä kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen, Vates-säätiö sr
ja hankepäällikkö, toimittaja Tiina Jäppinen Tiedolla vaikuttaminen –hanke, Vates-säätiö sr

Mietitkö usein, miten kertoisit omasta työstäsi ja tarjoamastasi palvelusta henkilö-, maksaja- ja työnantaja-asiakkaillesi? Mitkä ovat työsi pääviestit ja miten ne tulisi muotoilla? Työryhmässä rakennetaan oma hissi- / markkinointipuhe ja työstetään konkreettinen, toiminnallinen harjoitus oman työn tueksi. Työryhmä on suunnattu ohjaus- ja valmennustyötä tekeville ammattilaisille.


Työryhmä 2.                                                 Peruttu                              
Työpajatoiminnan työssäoppimisen todelliset hyödyt
Vetäjinä puheenjohtaja, hankevastaava Ilse Vauhkonen ja työhönopastaja Teijo Rantanen, Rauman Seudun Työttömät ry /Toimintaa, työtä ja ohjausta -hanke

Työryhmän tavoitteena on pohtia työpajatoimintojen sisältöä ja ohjauksen merkitystä. Vastaako työkokeilu tai kuntouttava työtoiminta pajoilla avointen työmarkkinoiden vaatimuksia. Miten asiakas saa mahdollisimman suuren hyödyn 6 kk:n kestävästä työkokeilusta?


Työryhmä 3.                                                      Paikka: Auditorio, 1. krs
Sovari-mittari: työkalu vaikuttavuuden kuvaamiseen
Vetäjänä tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Valmennuspalveluilta odotetaan yhä selkeämpää vaikuttavuuden todentamista. Miten kuvata työtä ja sen tuloksia? Työryhmässä esitellään asiakkaiden itsearvioinnille perustuvaa sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittaria ja keskustellaan vaikuttavuustiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista.

 


Työryhmä 4.                                                   Paikka: Vates-säätiön Pikku-Tiimi, 2. krs
Vertaisuus ja mentorointi yrittäjyydessä
Vetäjinä hankekoordinaattori Jenni Kuusela ja hankekoordinaattori Markus Saari,
Yritystä!-hanke/ Invalidiliitto

Mentoroinnissa kokenut ja osaava henkilö, mentori, antaa ammatillista tukea ja sparrausta kehittymishaluiselle ja -kykyiselle henkilölle. Mentorointi on havaittu erittäin tehokkaaksi tueksi yrittäjille. Vammaisen henkilön kohdalla sekä varsinaisen yritystoiminnan mentorointi että kokemusasiantuntijan antama vertaistuki ovat tärkeitä.

Yritystä!-hankkeen tarkoituksena on kehittää ja edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä yrittäjyyden avulla sekä tukea vammaisten yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista. Hanke kehittää vertaisverkostoja ja kouluttaa ja järjestää mentorointia.

Mitä vertaisuus yrittäjyydessä merkitsee, minkälaista tukea vammainen tai pitkäaikaissairas yrittäjä toiselta vertaisyrittäjältä saa? Entä millainen on mentorin ja aktorin työskentelytapa joka perustuu luottamukseen ja vapaaehtoisuuteen ja mitä kaikkea se pitää sisällään? Työryhmässä esitellään ja ideoidaan näitä aiheita ennakkoluulottomasti.

 


Työryhmä 5.                                                         Paikka: Vates-säätiön Tiimitila, 2. krs
Meillä on hyviä palveluita - kuinka myyn niitä tehokkaasti ja kannattavasti?
Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö sr

Myyminen on periaatteessa helppoa. Riittää, kun tuottaa asiakkaalle lisäarvoa esimerkiksi hänen ongelmiaan ratkomalla. Miten tämä tehdään kannattavasti ja tehokkaasti on sitten jo haasteellisempaa, erityisesti jos jo asiakkaan määritelmä on epäselvä tai monimutkainen – asiakkaan tarpeista puhumattakaan. Samalla kun pitää tuntea omat tuotteet ja/tai palvelut ja niiden kustannusrakenne.

Työryhmässä esitellään ja testaillaan yksinkertaisia menetelmiä asiakastarpeen ja oman työyhteisön tavoitteiden yhdistämiseksi sekä asiakas- ja tuote / palvelukannattavuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Lähestymistapa on käytännönläheinen ja työllistämisen toimialalle sovitettu.

 

14.00  Iltapäiväkahvit

klo 14.30

Rinnakkaistyöryhmät 6 - 10

(Valitse yksi työryhmä)

Työryhmä 6.                                                          Paikka: Hengitysliiton neuvotteluhuone, 2. krs
Työhönvalmentajien työkalupakki -ohjaustyön painopisteet

Vetäjänä kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen, Vates-säätiö sr

Työryhmässä paneudutaan tuetun työllistymisen työhönvalmentajan työn painopisteiden miettimiseen. Mihin ohjauksellisiin asioihin paneudun omassa työssäni? Miten suuntaan oman työni painopisteen valmennuksesta työllistymiseen? Työstetään konkreettinen, toiminnallinen harjoitus oman ohjaustyön painopisteistä ja mietitään keinoja työllistymiskeskeisen työskentelytavan tukemiseen asiakkaan ohjauksessa. Työryhmä on suunnattu ohjaus- ja valmennustyötä tekeville ammattilaisille.


Työryhmä 7.                                                         Paikka: Sydänliiton neuvotteluhuone, 3. krs
Vuosi työhönvalmennuksessa havaintoja ja opetuksia kehitysvammaisten työnhakijoiden työelämäpolulta
Vetäjänä psykologi Ville Villberg, Rinnekoti-Säätiö / Taidoista työpoluiksi -projekti

Taidoista työpoluiksi -projektissa on seurattu kehitysvammaisten ihmisten työelämäpolkuja neljässä eri työhönvalmennuspalvelussa. Vapaaehtoisten osallistujien työhönvalmennusjaksoja seurattiin projektissa eri pituisia aikoja ja tässä esityksessä raportoidaan seurannan tuloksia ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajanjaksolta. Esityksessä kuvataan, millainen yli 40 hengen joukko näihin palveluihin osallistui, millaisia olivat heidän omat työelämätavoitteensa sekä millaisia toimintakykytietoja heistä saatiin kerättyä psykologin tekemien alkuarvioiden yhteydessä.

Työelämäpolkujen osalta kuvataan palkkatöihin työllistymiset, työkokeilut sekä joitain muita osallistujille järjestyneitä työelämäjaksoja. Lisäksi kuvataan, millaisia yhteyksiä työnhakijoiden taustatietojen, arviointien sekä työelämäjaksojen väleillä havaittiin. Toisaalta tarkastellaan myös kerättyjen tietojen yhteyksiä työhönvalmennuksessa laadittuihin suunnitelmiin: millaiset asiat ennustivat työhönvalmennuksessa laadittuja suunnitelmia vuoden kuluttua seurantajakson alusta?

Edellä kuvattujen seurantatietojen esittely toimii johdantona työryhmässä käytävälle pohdinnalle työnhakijoiden taustatietojen ja arviointitietojen merkityksistä työhönvalmennusprosessille. Korostuvatko jotkin huomiot liikaa ja tulisiko joissain tapauksissa pyrkiä saavuttamaan asiakkaista nykyistä kattavampiakin tietoja? Lisäksi työryhmälle esitellään joitain projektissa käytettyjä välineitä ja menetelmiä työelämätavoitteiden kirkastamiseksi sekä työpolkujen seuraamiseksi. Näiden menetelmien käytön esittelyssä painotetaan kehitysvammaisten työnhakijoiden erityispiirteitä, tarpeita ja vastaustaipumuksia. Samalla pohditaan yhdessä sitä, millaisten menetelmien käyttö ei ole ehkä suositeltavaa tälle kohderyhmälle.

Esityksessä hahmoteltava työhönvalmennuksen ja yksilöarvioinnin kokonaisuus haastaa osallistujia pohtimaan uudenlaisen, verkostomaisen yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia. Lisäksi osallistujia haastetaan pohtimaan eri tyyppisten työhönvalmennuspalveluiden tarpeita eri tilanteissa oleville kehitysvammaisille työnhakijoille.


Työryhmä 8.                                                                 Paikka: Auditorio, 1. krs
Dialoginen ohjaus työllistymisen tukena
Vetäjänä kehittämisjohtaja Sirpa Eklund, Pohjois-Karjalan TE-toimisto

Sosiaalinen yritys Posivire Oy on toimintansa aikana auttanut useita satoja vaikeasti työllistyviä henkilöitä onnistuneesti ja pitkäkestoisesti työelämään. PosiViren malli perustuu toisaalta aloitustyöpaikoiksi soveltuvien työtehtävien ja -yhteisöjen paikantamiseen ja toisaalta – erityisesti – työllistettävien henkilöiden dialogiseen ohjaukseen. Jokainen posivireläinen on aloittanut suoraan aidossa työyhteisössä ja -tehtävässä, edeten tavoitteiden, toiveiden, voimavarojen ja osaamisen mukaisesti (mahdollisen) työkokeilun kautta palkkatuettuun työpaikkaan ja aikanaan uusiin työtehtäviin ulkoisen työnantajan palkkalistoilla tai mahdollisesti uutta ammattia opiskelemaan.

Toimintamalli perustuu kunkin henkilön oman motivaation ja voimavarojen vahvistumiseen, mistä johtuen tulokset ovat olleet erinomaisia. Malli on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

Työryhmässä esitellään toimintamalli ja sen tuloksia sekä keskustellaan mallin hyödyntämis- ja jatkokehitysmahdollisuuksista

 



Työryhmä 9.                                                            Paikka:
Vates-säätiön Pikku-Tiimi, 2. krs
Fasilitointi osana PARTY -hankkeen toteuttamista ja juurruttamista
Vetäjänä työkykykoordinaattori Rita Koivisto, Rauman kaupungin PARTY-osahanke

PARTY – Parempaa työ- ja toimintakykyä on valtakunnallinen, ESR-rahoitteinen hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on edistää työttömien, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten työnhakijoiden, ikääntyvien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien työttömien sekä työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavien työnhakijoiden työllistymistä sekä luoda heille uusia ja kokonaisvaltaisempia palveluja. Hanketta hallinnoi Rauman kaupunki, ja sen toiminta-aika on 31.3.2018 saakka.

PARTY-hankkeessa keskeisiä esille nostettavia asioita ovat kuntoutuskoordinaatio, ohjausosaaminen sekä sosiaalinen, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. Rauman osahankkeessa on käytetty fasilitointia työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittämisen tukena. Työryhmässä esitellään fasilitointia työmenetelmänä ja lisäksi pääset pohtimaan työ- ja toimintakyvyn arviointia fasilitoinnin menetelmällä.


Työryhmä 10.                                                       Paikka: Vates-säätiön Tiimitila, 2. krs
Handu - työllistä julkisilla hankinnoilla
Vetäjänä asiantuntija Elina Ojala, Motiva Oy

Hankinnoista duunia (Handu) -yhteishankkeessa on kehitetty julkisilla hankinnoilla työllistämisen malli heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työntekijöiden työllistämiseen.

Hankkeessa neljä osallistuvaa kaupunkia sovelsi julkisissa hankinnoissa työllistämisehtoa, jonka avulla saadaan noin sadalle pitkäaikaistyöttömälle, nuorelle, maahanmuuttajalle, osatyökykyiselle tai vammaiselle työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikka. Hankkeeseen osallistuivat Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungit. THL koordinoi hanketta.

Hankkeen lopullisena päämääränä on vakiinnuttaa julkisilla hankinnoilla työllistäminen osaksi kaupunkien normaalia toimintaa.

klo 16.00 - 16.30

Hankenäyttelyt

klo 16.30 - 19.30

Verkostoitumistilaisuus

Paikka: Oltermanni-talon aula koulutustilan vieressä

  • Illan aloittaa Elvido, pyörätuolia käyttävä rap-muusikko 

Elvido, Suomen ja mahdollisesti maailman ensimmäinen pyörätuoliräppäri

Elvidon omaelämänkerralliset lyriikat koskettavat takuulla jokaista kuuntelijaa ja saavat ajattelemaan.
Biisien teemat pyörivät arjen haasteiden ympärillä, raikkaasta näkökulmasta kuvattuna. Älä katso tuolia - katso ihmistä!

  • Buffet
  • Vapaamuotoista seurustelua

 

 

Ohjelma torstai 16.11.2017

9.00  Aamukahvi, ilmoittautuminen ja hankenäyttelyt

klo 9.30

Rinnakkaistyöryhmät 11 - 15

(Valitse yksi työryhmä)

Työryhmä 11.                                                    Paikka: Hengitysliiton neuvotteluhuone, 2. krs   
Työnantajayhteistyön kuntopiiri
Vetäjinä projektipäällikkö Eveliina Ikonen ja projektityöntekijä Laura Päiväpuro, Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry / Työelämän tuoreet tuulet –projekti
projektipäällikkö Mari Mononen, Rinnekoti-Säätiö / Taidoista työpoluiksi –projekti
tutkija Simo Klem, Kehitysvammaliitto / Palkkaa mut -hanke

Työelämän tuoreet tuulet, Taidoista työpoluiksi ja Palkkaa mut -hankkeita (STEA) yhdistää niiden tavoite edistää kehitysvammaisten ihmisten palkkatyöllistymistä eri tavoin. Kaikissa hankkeissa on noussut esiin tarve kehittää uusia keinoja työnantajayhteistyöhön. Työnantajaverkostojen laajentaminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jonka on todettu edistävän osatyökykyisten henkilöiden työsuhteista palkkatyöllistymistä. Samalla työnantajayhteistyö on työhönvalmentajien mielestä usein se osa työtä, joka saatetaan kokea haastavaksi ja johon ei ole suunnattu tarpeeksi työaikaa.

Osallistavassa ja toiminnallisessa työpajassa esitellään hankkeissa koottuja keinoja laadukkaan ja tuloksellisen työhönvalmennuspalvelun toteuttamiseksi. Työpajassa kierretään toimintapisteitä, joissa paneudutaan muun muassa verkostoitumisen merkitykseen, annetaan vinkkejä työantajan kohtaamiseen ja kiinnitetään huomio työnhakijan aktiivisen roolin vahvistamiseen työnhaussa.

Työryhmä sopii myös muiden kuin kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen parissa toimiville. Työryhmä on suunnattu työhönvalmentajille ja palveluiden kehittämisestä vastaaville henkilöille.


Työryhmä 12.                                                    Paikka: Sydänliiton neuvotteluhuone, 3. krs
Ryhmä innostaa, mentori kannustaa -työkokeilulla tuloksia RIMENTORI-ohjelmassa
Vetäjänä projektivastaava Henna-Marita Kallio ja työhönvalmentaja Jaana Jäntti, Rinnekoti-Säätiö

Rinnekodin RIMENTORI-ohjelmassa (ESR 2016-2017) työttömillä miehillä on mahdollisuus kokeilla työskentelyä sosiaali- ja terveysalalla ja erityisesti kehitysvamma-alalla. TE-palveluiden työkokeiluna toteutettu jakso on sisältänyt kolmen viikon ryhmämuotoisen valmennuksen ja viiden viikon käytännön harjoittelujakson mentorin tukemana.

RIMENTORI-ohjelmassa on toteutunut neljä ryhmämuotoista työkokeilujaksoa, joihin on osallistunut yhteensä 42 työtöntä sote-alasta kiinnostunutta työkokeilijaa. Syksyllä 2017 mallia on pilotoitu myös muilla kehitysvamma-alan toimijoilla. Näin mallia saadaan jaettuja ja kokemuksia kerättyä myös laajemmin.

Käytännön jakson aikana työkokeilijoita ovat tukeneet yksiköissä alan ammattilaiset, joilla on ollut mahdollisuus osallistua projektin tarjoamaan mentorikoulutukseen. Mentorikoulutus on antanut tukea työttömän kohtaamiseen ja uutta näkökulmaa työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen.

Projektin tulokset ovat olleet hyvät ja noin puolet ohjelmaan osallistuneista on joko työllistynyt tai lähtenyt alan opintoihin. Tule keskustelemaan, osallistumaan ja jakamaan ideoita. Voisitko sinä hyödyntää mallia tai sen menetelmiä työssäsi?

Jaana Jäntin artikkeli RIMENTORIn kokemuksista

 Hankkeeseen voit tutustua myös alla olevien linkkien kautta:

www.rinnekoti.fi/rimentori
https://www.youtube.com/watch?v=mhlMG5Ri3Yk


Työryhmä 13.                                                         Paikka: Vates-säätiön Tiimitila, 2. krs
KAIKU – työllisyyspolkujen rakentamista kansalaisjärjestöihin työhönvalmennuksen tuella
Vetäjinä projektipäällikkö Sanna Saastamoinen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen, Vates-säätiö sr

KAIKU-hanke on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoima ESR-hanke, joka käynnistyi elokuussa 2015 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun. Hankkeessa kehitetään yhteistyössä järjestöjen ja Joensuun kaupungin kanssa toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ohjautumiseen kuntouttavaan työtoimintaan järjestöjen mahdollisuuksia hyödyntäen työhönvalmennuksen tuella. Hanke on laajentanut toimintaansa myös turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen. Tavoitteena on tätä kautta lisätä turvapaikanhakijoiden valmiuksia osallistua suomalaiseen työelämään ja näin nopeuttaa heidän työllistymistään ja tukea heitä muun muassa yrittäjyyteen.

KAIKU-työryhmässä paneudutaan, miten pienten yhdistysten toimintaa voi tukea ja kehittää sekä miten rakentaa toimintamallia ja kartuttaa yhdistysten osaamista ja mahdollisuuksia työllistymisen tukemisessa. Työhönvalmennuksellinen toimintamallit on tässä avainasemassa. Tule keskustelemaan, kehittämään, ideoimaan ja ottamaan ituja omaan toimintaasi.


Työryhmä 14.                                                  Paikka: Vates-säätiön Pikku-Tiimi, 2. krs
ProProjektit 1. osa (2. osa työryhmässä 19) HUOM! Työryhmän kesto on 2 X 90 min.
Vetäjinä kehittämispäällikkö Kaija Ray, Vates-säätiö sr ja
hankepäällikkö Mari Toivonen, KeKo-hanke, Vates-säätiö sr

ProProjektit on työryhmä, jossa osaamiset yhdistetään tarjoamaan projektityöntekijöille uusia työkaluja saavuttaa niitä tuloksia, joita asiakkaat ja rahoittajat vaativat. Työryhmässä nostetaan keskusteluun rakennemuutosten mukanaan tuomat uudistustarpeet järjestöjen omassa kehittämistyössä. Projektit ovat tässä oleellinen työkalu, jotta kolmannen sektorin elinvoimaisuus säilyy.

Työryhmä on tarkoitettu työllistämisprojektien vetäjille, työntekijöille ja muille avainhenkilöille. Yleisen projektijohtamisen sijaan keskitymme työllistämisprojektien erityispiirteisiin ja haasteisiin.

Työryhmässä työstetään yhdessä projektityön kriittisiä vaiheita. Työskentely perustuu vertaisoppimiseen ja vahvaan vuorovaikutukseen. Työryhmään ilmoittautuneisiin ollaan yhteydessä ennen tapahtumaa tarkempien toiveiden täsmentämiseksi. Tämän perusteella voidaan valita yksi-kaksi pääteemaa, minkä kautta ryhmässä työskennellään. Työskentelyssä huomioidaan myös projektityön kytkeytyminen oman organisaation tai esim. kunnan muuhun kehittämistyöhön.

Uutena elementtinä tämän vuoden ProProjektit-työryhmässä on sen järjestäminen yhteistyössä Vatesin KeKo-projektin kanssa. Työryhmän osallistujat voivat saada oman työnsä tueksi myös projektissa rakennettavat alueelliset kehittämisringit. Tämän tarkoituksena on antaa kehittämistyölle lisää jatkuvuutta.


Työryhmä 15.                                                           Paikka: Auditorio 1. krs
Palvelutuotteistus 1. - Palvelutarpeen arviointi
Vetäjinä kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö sr ja
Kehittämispäällikkö Eija Lappalainen, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto/tuetun työllistymisen palvelulinja

Tuotteistaminen on palvelun ja siitä asiakkaalle muodostuvan arvon kiteyttämistä sen eri osien vakioimisella, määrittämisellä ja kuvaamisella. Tavoitteena on yhteisen ymmärryksen muodostuminen, mikä helpottaa sekä asiakkaan kanssa käytävää keskustelua että toimintojen organisointia ja laadun varmentamista.

Tuotteistamisessa määritellään palvelun asiakaslupaus, kuvaus siitä, mitä asiakas voi palvelulta odottaa ja saada. Että lupaus olisi asiakkaalle tarkoituksenmukainen, tulee sen perustua palvelutarpeen arviointiin.

Työllisyyspalveluiden parissa työskenteleville palvelutarpeen arviointi on sinänsä hyvin tuttua. Työryhmässä asiaa tarkastellaan ja harjoitellaan tuotteistamisen näkökulmasta ja työkaluilla hyvin käytännönläheisesti toimialan lähtökohdista.

 

11.00  Lounas

Klo 12.00

Rinnakkaistyöryhmät 16 - 20

(Valitse yksi työryhmä)

Työryhmä 16.                                                    Paikka: Vates-säätiön Tiimitila, 2. krs
Vaikuttamista aluepäättäjille

Vetäjänä hankepäällikkö, toimittaja Tiina Jäppinen, Tiedolla vaikuttaminen -hanke,
Vates-säätiö sr

Tule työstämään alue- ja kuntapäättäjille suunnattua tietopakettia, jossa kerrotaan esimerkkejä siitä, miten osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä voidaan alueellisesti edistää. Tunnetaanko teidän organisaationne osaaminen ja kokemus siitä, miten yksilölliset työllistämispolut rakennetaan? Miten voisin vahvistaa omaa osaamistani ja saada tukea omaan työhöni? Samalla keskustellaan viestinnän eri keinoista oman vaikuttamistyön tukena.


Työryhmä 17.                                                     Paikka: Hengitysliiton neuvotteluhuone, 2. krs
Valo-valmennus - ammatillisia tutkintoja työvalmennuksessa
Vetäjänä asiantuntija Lotta Hällström, Valo-valmennus

Työryhmässä esitellään Valo-valmennus –toimintamalli, jonka avulla erilaisissa työllistämistoimenpiteissä ja eri statuksilla olevat asiakkaat voivat valmentautua suorittamaan ammatillisia tutkintoja työvalmennuksen aikana.

Työryhmässä havainnollistetaan, miten Valo-valmennus käytännössä toimii ja millaisia kokemuksia sekä tuloksia siitä on lähivuosien aikana lukuisien eri organisaatioiden käytössä saatu. Lisäksi esitellään tapoja ottaa toimintamalli käyttöön erilaisissa ympäristöissä hyödyntäen olemassa olevia resursseja vaikuttavamman työvalmennuksen aikaansaamiseksi.

 


Työryhmä 18.                                                      Paikka: Sydänliiton neuvotteluhuone, 3. krs
Työelämän Tinder -tarua vai totta? Asiakkuustiimi työllistymisen kiihdyttäjänä
Vetäjinä avainasiakaspäällikkö Pirjo Poutala ja asiakkuuspäällikkö Annika Lipponen, Invalidisäätiö

Asiakkuuksien johtaminen on muutosprosessi, joka edellyttää systemaattista jalkautussuunnitelmaa ja muutosprosessin johtamista. Muutoksessa on tärkeää, että tavoiteltava suunta on selvä, strategiaa tukeva toiminnallinen rakenne pystytään toteuttamaan sekä se, että yritys- tai organisaatiokulttuuri lähtee kehittymään haluttuun suuntaan. Onnistumisen avaimet asiakkuustyössä on omissa käsissä. Muutosprosessi on positiivinen – mahdollisuus avata uusia ovia ja löytää uusia työllistymisen mahdollisuuksia aktiivisella asiakkuuksien johtamisella.

Asiakas on henkilö, jonka työllistymistä tuetaan. Asiakas on myös organisaatio, virasto, kunta, yritys, säätiö, järjestö, oppilaitos tai joku muu merkittävä ryhmä, joka lähettää tai vastaanottaa henkilöasiakkaita. Asiakkuus tarkoittaa suhdetta yksilön/yrityksen/organisaation ja asiakkaan kesken. Asiakkuuden johtaminen on vaikuttamista näihin suhteisiin. Asiakkuustyössä korostuu vaikuttaminen ja erilaisten yhteistyösuhteiden luominen. Asiakkuuden johtamista tapahtuu kolmella eri tasolla: strategisella tasolla, operatiivisella tasolla sekä arjen kohtaamistasolla. Näillä kaikilla tasoilla on omat tavoitteensa.

Asiakkuustyön edistämistä varten tarvitaan rakenteita ja rooleja. Tavoitteena ei ole synnyttää erillisiä rakenteita, vaan integroida asiakkuustyö mahdollisimman hyvin organisaation olemassa oleviin rakenteisiin. Vastuu asiakkuustyöstä on pääosin nimettyjen asiakasvastuullisten työkenttää, mutta kohtaamistasolla vastuuta kantavat kaikki organisaation jäsenet omien rooliensa kautta.

Asiakkuustyön perimmäinen tavoite on mätsätä työntekijä ja työnantaja parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Työllistymisen onnistumistarinoita: http://www.ortonpro.fi/ajankohtaista/tarinat/

Case: Invalidisäätiön tapa toimia asiakkuustyön aallon harjalla. Invalidisäätiö haastaa työryhmätyöskentelyyn osallistuvat pohtimaan asiakkuustyön merkitystä omassa organisaatiossa.


Työryhmä 19.                                                   Paikka: Vates-säätiön Pikku-Tiimi, 2. krs
ProProjektit 2. osa (1. osa työryhmässä 14) HUOM! Työryhmän kesto on 2 X 90 min.

Vetäjinä kehittämispäällikkö Kaija Ray, Vates-säätiö sr ja
hankepäällikkö Mari Toivonen, KeKo-hanke, Vates-säätiö sr

ProProjektit on työryhmä, jossa osaamiset yhdistetään tarjoamaan projektityöntekijöille uusia työkaluja saavuttaa niitä tuloksia, joita asiakkaat ja rahoittajat vaativat. Työryhmässä nostetaan keskusteluun rakennemuutosten mukanaan tuomat uudistustarpeet järjestöjen omassa kehittämistyössä. Projektit ovat tässä oleellinen työkalu, jotta kolmannen sektorin elinvoimaisuus säilyy.

Työpaja on tarkoitettu työllistämisprojektien vetäjille, työntekijöille ja muille avainhenkilöille. Yleisen projektijohtamisen sijaan keskitymme työllistämisprojektien erityispiirteisiin ja haasteisiin.

Työryhmässä työstetään yhdessä projektityön kriittisiä vaiheita. Työskentely perustuu vertaisoppimiseen ja vahvaan vuorovaikutukseen. Työryhmään ilmoittautuneisiin ollaan yhteydessä ennen tapahtumaa tarkempien toiveiden täsmentämiseksi. Tämän perusteella voidaan valita yksi-kaksi pääteemaa, minkä kautta ryhmässä työskennellään. Työskentelyssä huomioidaan myös projektityön kytkeytyminen oman organisaation tai esim. kunnan muuhun kehittämistyöhön.

Uutena elementtinä tämän vuoden ProProjektit-työryhmässä on sen järjestäminen yhteistyössä Vatesin KeKo-projektin kanssa. Työryhmän osallistujat voivat saada oman työnsä tueksi myös projektissa rakennettavat alueelliset kehittämisringit. Tämän tarkoituksena on antaa kehittämistyölle lisää jatkuvuutta.


Työryhmä 20.                                                   Paikka: Auditorio, 1. krs
Palvelutuotteistus 2. - Palveludesign
Vetäjinä kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö sr ja
Kehittämispäällikkö Eija Lappalainen, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto/tuetun työllistymisen palvelulinja

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmiä hyödyntämällä. Tärkeimpänä tavoitteena on palvelukokemuksen suunnittelu niin käyttäjälähtöiseksi, että toteutettu palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan omia tavoitteita, jotka voivat olla liiketaloudellisia ja/tai yhteiskunnallisia.

Sen varmistamiseksi, että palveluun kiteytyy paras ymmärrys sen luomasta arvosta, on tärkeää osallistaa sekä palvelua tuottava henkilöstö että asiakkaat palvelun tuotteistamiseen. Osallistaminen sitouttaa ja motivoi, mikä mahdollistaa sekä asenteiden että toimintatapojen ja käytäntöjen muuttamisen.

Työryhmässä esitellään palvelumuotoilun menetelmiä ja yhdessä pohditaan niiden hyödyntämismahdollisuuksia työllisyyspalvelujen kehittämisessä. Mitä odotuksia tuotteistamisella on käytännössä ja mitä se kenellekin merkitsee? Mitä tuotteistamisprosessissa tapahtuu?

 

 

13.30  Iltapäiväkahvit

klo 14.00

Tilaisuuden päätöspuheenvuorot

Yhteiskunnallinen yritys vastuullisena työllistäjänä
Brand manager Niina Ollikka, Suomalaisen Työn Liitto


Hyveet työelämässä
Eetikko, kirjailija, kouluttaja Antti Kylliäinen, SyFron Oy

Eetikko Antti Kylliäinen pyrkii muuttamaan maailmaa hyveiden avulla. Hän on kehittänyt aristoteeliseen hyve-etiikkaan perustuvia työkaluja paitsi työyhteisöjen ja organisaatioiden käyttöön myös mm. päiväkoteihin ja kouluihin, vanhusten ja vammaisten hoivapalveluihin sekä joukkueurheilun maailmaan. Kylliäinen on kirjoittanut työn etiikkaan liittyvän kirjan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

Lue Antti Kylliäisen blogikirjoitus hyveistä ja arvoista.

klo 16.00

Tilaisuus päättyy