Työllistämisen kehittämispäivät
13. - 14.11.2019 Helsinki
 


Päivien ohjelma (pdf)

Kehittämispäivien etusivulle

Päivien kohderyhminä ovat mm.

  • Valmennuksen ja ohjauksen ammattilaiset (mm. työhönvalmentajat, yksilö- ja uravalmentajat, työkykykoordinaattorit)
  • Työllistämisyksiköiden johto ja esimiehet
  • Kehittämistyötä tekevät
  • Vammaisjärjestöjen asiantuntijat
  • Työllistämisprojekteissa työskentelevät
  • TE-palvelujen asiantuntijat
  • Kuntien ja kaupunkien työllisyyspalveluiden työntekijät
  • Muut heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä kiinnostuneet

Lisätietoja:
kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen
anne.korhonen(at)vates.fi
puh. 045 676 5473

kehittämispäällikkö Kaija Ray
kaija.ray(at)vates.fi
p. 0440 724 944

Työllistämisen kehittämispäivät - Työelämä oppimisympäristönä

Aika: ke-to 13. - 14.11.2019
Paikka: Oltermannitalo, Oltermannintie 8, Helsinki

Vuoden toiset työllistämisen kehittämispäivät järjestetään tänä vuonna Helsingissä, Oltermannitalossa. Päivien teemana on Työelämä oppimisympäristönä.

Seminaaripäivät tarjoavat sisältöä ajankohtaisista erityisryhmien työllistämisen kysymyksistä monipuolisesti työllistämiskentän eri asiantuntijaryhmille, niin sosiaalisten työllistämisen esimies- ja valmennushenkilöstölle, kuntien, kaupunkien ja järjestöjen työllisyysasiantuntijoille kuin hanke- ja kehittämistyötä tekeville.

Päivien ohjelmassa on yhteisiä ajankohtaisiin teemoihin painottuvia kokonaisuuksia sekä monipuolinen tarjonta vapaasti valittavia asiantuntijaryhmiä, joissa alan henkilöstö voi kehittää vuorovaikutteisesti oman työnsä sisältöjä.

Seminaarin ohjelma alla. Tutusta ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Ohjelma keskiviikko 13.11.2019

9.00  Ilmoittautuminen ja aamukahvi

klo 10.00

Tervetulosanat
Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen, Vates-säätiö sr

Osio 1. Nuorten väyliä työelämään

Oppisopimuskoulutus työelämäosallisuuden mahdollistajana Suomessa ja Saksassa
Kasvatustieteen tohtori, ekonomi, järjestöneuvos Marja Irjala

Jatkuvaa oppimista opinnollistamalla – Case: työpajatoiminta
Projektipäällikkö Sinikka Maskonen, Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Nuorisotutkimuksen näkökulma työelämään tukemiseen
Tutkimuspäällikkö (ma.) Lotta Haikkola, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto ry

 

12.00   Lounas

klo 13.00

Osio 2: Rinnakkaistyöryhmät 1 - 3

(Valitse yksi työryhmä ilmoittautumisen yhteydessä)

Työryhmä 1.
Resurssit riittää, sovella osaamista

Vetäjinä: Opettaja/kouluttaja Marita Kokkonen ja työhönvalmentaja Pirjo Pellikka, Live-palvelut, Invalidisäätiö

Tarjoaa: Uusia kokemuksia ja käytäntöjä tarvitsevalle kokeneemmalle tekijälle oman toiminta- ja ajattelutavan pohdintaa erityisesti valmennus- ja ohjaustyötä tekeville, opettajille ja kouluttajille, opoille

Työryhmässä puntaroidaan ohjauksen ja valmennuksen teemoja toiminnallisten menetelmien ja esimerkkien avulla. Teemoina ovat oivallus oman toiminnan oikea-aikaisuudesta ja tilannesidonnaisuudesta. Rohkeudesta antaa tilaa asioiden tapahtua. Toimia taloudellisesti huomioiden kaikenlaiset resurssit omassa toimintaympäristössä.


Työryhmä 2.
Tunnista oppimismahdollisuudet -kerro osaamisesta

Vetäjänä: PAIKKOlaatupäällikkö Susanna Uusitalo, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Tarjoaa: uusia kokemuksia ja käytäntöjä tarvitsevalle kokeneemmalle tekijälle erityisesti valmennus- ja ohjaustyötä tekeville ja työllistämisyksiköiden johdolle sekä esimiehille hyvän toimintatavan tai käytännön levittämistä ja esittelyä

Hektisessä valmennustyössä oppimismahdollisuuksien dokumentoiminen ei saa olla liian vaikea ja raskas prosessi, vaan sen ja osaamisen tunnistamisen pitää olla luonteva osa tavoitteellista valmennustyötä.

Työryhmässä kerromme PAIKKOjärjestelmässä toteutettavasta oppimisympäristöjen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä sekä keskustelemme yhteisesti siitä, kuinka käytännön toteutusta olisi mahdollista edelleen virtaviivaistaa. Tavoitteena on toiminnan kehittäminen edelleen ja hyvän käytännön levittäminen yhä useampien saataville.


Työryhmä 3.
Kuntien vaikuttavat työllistämispalvelut

Vetäjänä: tutkija Anne Kallio, Vates-säätiö sr

Tarjoaa: Ajatuksia ja kokemuksia työllistämispalveluiden uudistamiselle erityisesti työllistämisyksiköissä esimiestyötä tekeville ja kuntien sekä kaupunkien työllisyyspalveluiden työntekijöille.

Millaiset työllistämispalvelut ovat laadukkaita, vaikuttavia ja merkityksellisiä?
Vates-säätiön toteuttamassa ja Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten kunnissa pystytään tuottamaan laadukkaita työllistymistä tukevia palveluja erityistä tukea tarvitseville henkilöille.

Työryhmässä pureskellaan tutkimushankkeessa esille nousseita teemoja, ja mietitään, mitä ne tarkoittavat oman työn kannalta. Aihealueina ovat kunnan rakenteellinen tapa organisoida työllistämispalveluja, verkostoyhteistyö, sekä työllistämisyksiköiden ohjauskäytänteet. Työryhmä tekee yhteenvedon työllistämispalveluiden ideaalimallista.

14.30  Iltapäiväkahvit

klo 15.15

Osio 3: Rinnakkaistyöryhmät 4 - 6

(Valitse yksi työryhmä ilmoittautumisen yhteydessä)

Työryhmä 4.
Uraohjauksella kohti työllistymistä

Vetäjinä: Projektipäällikkö Kati Jokio ja työelämäkoordinaattori Marjo Siekkinen,
Työuralle-hanke (ESR) Kiipulasäätiö

Tarjoaa: Hyvän toimintatavan tai käytännön levittämistä ja esittelyä valmennuksen ja ohjauksen ammattilaisille (mm. työhönvalmentajat, työkykykoordinaattorit, yksilö- ja uravalmentajat) tai työllistämisprojekteissa työskenteleville

Uraohjaus ja siinä käytettävät menetelmät ovat tarpeen vaativan erityisen tuen opiskelijan työelämäsiirtymien tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi. Osatyökykyiseksi valmistuva opiskelija ei työllisty perinteisin reitein ja menetelmin, joten laajalle ulottuvia työllistämisen keinoja tulee osata uraohjaustyössä käyttää.

Työryhmässä esitellään Kiipulan ammattiopiston hyviä käytäntöjä ja uusia tuulia uraohjauksessa. Kartoitetaan mahdollisia työkaluja kunkin omaan uraohjaustyöhön.


Työryhmä 5.
Työpajat kannustavina oppimisympäristöinä

Vetäjänä: Asiantuntija, työpajatoiminta Veijo Wienkoop, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Tarjoaa: Uusia kokemuksia ja käytäntöjä tarvitsevalle kokeneemmalle työntekijälle erityisesti valmennuksen ja ohjauksen ammattilaisille (mm. työhönvalmentajat, työkykykoordinaattorit, yksilö- ja uravalmentajat) sekä kuntien ja kaupunkien työllisyyspalveluiden työntekijöille

Työpajojen oppimisympäristöjen tunnistaminen ja työpajavalmentautujan osaamisen tunnistaminen osaamistodistuksiin on vakiintunut käytäntö valtaosilla Suomen työpajoista. Työpajoilla suoritetaan myös tutkinnon osia näyttömuotoisesti. Työryhmässä pääset tutustumaan kehitettyihin arjen käytäntöihin ja menetelmiin, joita voit ottaa käyttöön omaan työhösi.


Työryhmä 6.
Osatyökykyisen työntekijän työhön paluu työyhteisön oppimispolkuna

Vetäjinä:
Kehittämispäällikkö Mira Roine, Toimintakyky kuntoon -ohjelma, Silta-Valmennusyhdistys
Projektipäällikkö Emma Andersson/Minä, Syöpä ja työ, Suomen Syöpäpotilaat
Projektikoordinaattori Miia Pauna/Työkyky keskiössä, Parik-säätiö

Tarjoaa: Hyvän toimintatavan tai käytännön levittämistä lähinnä esimies- kehittämistyötä tekeville sekä valmennuksen ja ohjauksen ammattilaisille

Työelämä on voimakkaassa muutostilassa, jonka kärjessä ovat yhtäältä kaikkialle yltävä digitalisaatio ja toisaalta väestön ikärakenteen muutos. Työtehtäviä muodostuu yllättäviinkin paikkoihin samalla kun vanhojen työtehtävien sisällöt muuttuvat hurjaa tahtia. Toisaalta väestön ikääntyessä paine työurien pidentämiseen on kasvanut, ja työelämässä tarvitaankin monimuotoisia toimenpiteitä työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi. Sekä työntekijöillä että työyhteisöllä tulee olla uudenlaisia valmiuksia kohdata muutostilanteita sekä muotoilla ja vahvistaa tarvittavaa osaamista uudelleen.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi työhön paluuta pitkältä sairauslomalta tukee mahdollisuus
muokata työtehtävää ja työolosuhteita työntekijän senhetkisen työ- ja toimintakyvyn mukaisesti. Kestävän työhön paluun onnistumiseksi työyhteisöissä tulisi osallistua työn muokkauksen suunnitteluun ennakoivasti ja heti kriisitilanteen tai äkillisen muutoksen kohdatessa yksittäisen työntekijän. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan helpottaa työhön paluuta.

Työryhmässä keskustellaan Toimintakyky kuntoon -kehittämishankkeiden tapauskuvasten kautta työyhteisön ”oppimispoluista” osatyökykyisen tai esimerkiksi vakavan kriisin kohdanneen työyhteisön jäsenen palatessa työpaikalle. Kuvattavissa oppimispoluissa työyhteisöissä on etsitty yhdessä uusia ratkaisuja, jotka edistävät sekä työyhteisön toimivuutta että työntekijöiden hyvinvointia. Millaisia hyviä käytäntöjä on toimivista töihin paluun konsepteista ja mitä matkan varrella on jäänyt käteen sekä työntekijälle että työnantajalle ja mitkä ovat esim. johtaneet toimiviin käytänteisiin työpaikoilla? Millaisia kokemuksia työn muotoilusta (esim. osallistava Ratko-menetelmä) on saatu osatyökykyisten työhön paluun tukena?

16.45  Päivä päättyy

 

 

Ohjelma torstai 14.11.2019

8.30  Aamukahvi, ilmoittautuminen (vain torstaipäivään tuleville)

klo 9.00

Osio 4: Rinnakkaistyöryhmät 7 - 9

(Valitse työryhmistä yksi ilmoittautumisen yhteydessä.)

Työryhmä 7.
Tuettu keikkatyö - Miten osatyökykyinen voi tehdä keikkatyötä avoimilla työmarkkinoilla?

Vetäjinä: Projektipäällikkö Ulla Vehkaperä, Metropolia amk ja projektivastaava Katja Multanen Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry, Puuttuva Pala -Tuetun keikkatyön malli -hanke (ESR)

Tarjoaa: Uusia kokemuksia ja käytäntöjä tarvitsevalle kokeneemmalle valmennus- ja ohjaustyön ammattilaisille ja kuntien sekä kaupunkien työllisyyspalveluiden työntekijöille

Työryhmän aikana kehitämme yhdessä Tuetun keikkatyön toimintatapoja. Tavoitteena on muotoilla keikkatyö vastaamaan avoimien työmarkkinoiden tarpeita, työnantajien odotuksia sekä osatyökykyisten osaamista ja valmiuksia. Pohdimme työpajassa keikkatyön mahdollisuuksia ja esteitä. Tule jakamaan kokemuksia ja löytämään joustoa välityömarkkinoihin.


Työryhmä 8.
Porinatyöpaja lakiasioista

Vetäjänä: Asiantuntija, lakiasiat Teppo Rautjärvi, Vates-säätiö sr

Tarjoaa: Lakituntemuksen levittämistä vuorovaikutteisesti ja keskustelemalla valmennus- ja ohjaustyön ammattilaisille

Porinatyöpaja lakiasioista on keskustelufoorumi erityisesti valmennus- ja ohjaustyön ammattilaisille heidän asiakastyössään kohtaamien lainsäädäntöön liittyvien asioiden pohtimiseksi. Työryhmä ei anna yksityiskohtaisia ja sitovia kannanottoja ja vastauksia valmentajien työssään kohtaamien lakiongelmien ratkaisemiseksi.

Työpaja on vuorovaikutteinen ja keskusteleva, ja toivottavaa on, että kukin työryhmään osallistuva pohtisi jo etukäteen ongelmaa tai pulmaa, jonka on asiakastyössään kohdannut ja tuo tämän työryhmätyöskentelyyn.


Työryhmä 9.
Jaettu asiantuntijuus - miten jakaa ja hyödyntää kokemuspohjaista osaamista omassa työyhteisössä?

Vetäjinä: Toimintavastaava Johanna Linnamaa ja vertaisohjaaja Pepi Penttinen, Tukikohta ry

Tarjoaa: Uusia kokemuksia ja käytäntöjä tarvitsevalle kokeneemmalle tekijälle lähinnä työllistämisyksiköiden johdolle ja esimiehille sekä kehittämistyötä tekeville hyvän toimintatavan tai käytännön levittämistä ja esittelyä

Kokemusasiantuntijuutta pystytään hyödyntämään erittäin tehokkaasti työllistymistä edistävissä palveluissa. Miten ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan työparityöskentely voi lisätä palvelun asiakaslähtöisyyttä ja mitä lisäarvoa se palvelulle antaa? Tavoitteena työpajalla on lisätä osallistujien ymmärrystä kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen jaetun asiantuntijuuden hyödyistä ja mahdollisuuksista työllisyyttä edistävien palvelujen tuottamisessa sekä kehittämisessä.

Työpajan runko:

1. Alustus aiheeseen

Tukikohta ry:ssä on pitkä kokemus päihdekuntoutujien työllistämisestä järjestön omissa palveluissa. Viime vuosina järjestöön on palkattu kokemusasiantuntijoita työskentelemään koulutettujen ammattilaisten työpareiksi. Kokemukset työparityöskentelystä ja jaetusta asiantuntijuudesta ovat olleet erittäin hyviä.

Järjestössä on kehitetty hyviä käytäntöjä siitä, miten tukea ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan työparityöskentelyä. Tukikohta ry:llä on päihdekuntoutujien työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jota on kehitetty yhteistyössä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden työn pohjalta.

2. Learning cafe-työskentelyä aiheena jaettu asiantuntijuus

1. pöytä: kokemusasiantuntijan rooli
2. pöytä: ammattilaisen rooli
3. pöytä: mitä jaettu asiantuntijuus tarkoittaa?
4. pöytä: jaetun asiantuntijuuden hyödyt ja mahdollisuudet
5. pöytä: haasteet jaetussa asiantuntijuudessa

3. Learning cafe:n purku

4. Työpajan jälkeen pöytien tuotokset kootaan yhteen kirjalliseen muotoon ja jaetaan osallistujille

10.30   Jaloittelutauko

Klo 10.45

Osio 5: Rinnakkaistyöryhmät 10 - 12

(Valitse työryhmistä yksi ilmoittautumisen yhteydessä.)

Työryhmä 10.
”Kyl mä osaan!” Tekijätori-hanke ohjaa nuoret työelämään vahvuudet edellä

Vetäjinä: Projektipäällikkö Riikka Ahonvala ja Meri Vahtera, Tekijätori-hanke, Me osalliset ry

Tarjoaa: Uusia kokemuksia ja käytäntöjä sekä hyvän toimintatavan levittämistä ensisijaisesti valmennuksen ja ohjauksen ammattilaisille ja työllistämisprojekteissa työskenteleville

Työryhmä esittelee Tekijätori-hanketta ja sen käyttämiä menetelmiä, joissa hyödynnetään vahvuusajattelua ja positiivista pedagogiikkaa. Tavoitteena tuoda esiin hankkeesta nousseita hyviä käytäntöjä ryhmätyöskentelyn sekä case-esimerkin avulla.


Työryhmä 11.
PowerPoint kuvaohjetyökaluna

Vetäjinä: Johanna Eskelinen ja Sari Kivimäki, Ideogrammi, Kuvat yhteinen kielemme -hanke

Tarjoaa:: Hyvän toimintatavan tai käytännön levittämistä ensisijaisesti valmennuksen ja ohjauksen ammattilaisille

Työpajatyöskentely keskittyy kuvien hyödyntämiseen työohjeiden tai työprosessin tukena. Kuvia käyttämällä voit havainnollistaa työohjeita monipuolisesti, säästää tekstin määrässä ja tukea koko työyhteisöä ohjaamiseen työpaikalla. Työpajassa toteutetaan työprosessista ohjatusti kuvallinen ohje - lisäksi osallistujat saavat yksityiskohtaiset ohjeet mukaansa. Mukaan tarvitset kannettavan tietokoneen, työskentelemme Microsoftin Powerpoint-ohjelmalla. Käytännönläheinen työryhmä, joka tarjoaa työkaluja valmennus- ja ohjaustyön arkeen.


Työryhmä 12.
Työelämään tukevat rakenteet

Vetäjinä:
Projektipäällikkö Veera Laurila ja projektisuunnittelija Anette Hagström, SIEPP (Social Innovations and Employment through Public Procurement) -hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
kKhittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö sr

Tarjoaa: Uusia toimintamalleja, kokemuksia ja käytäntöjä erityisesti työllistämisyksiköiden johdolle ja esimiehille sekä kuntien ja kaupunkien työllisyyspalveluiden työntekijöille

Työryhmä jakaantuu kahteen kokonaisuuteen, jossa ensimmäisessä osiossa käsitellään julkisten hankintojen merkitystä ja kokemuksia työkaluna työmahdollisuuksien luomisessa osatyökykyisille henkilöille ja toisessa osiossa keskitytään uuden työelämään integroivan yhteiskunnallisen yrityksen mallin tuomista Suomeen käynnissä olevan ILONA, Sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön -hankkeen (ESR) kokemuksista käsin.

Julkiset hankinnat voivat toimia työkaluna niin työmahdollisuuksien luomisessa kuin työllisyysasteen nostamisessa. Kunnat käyttävät julkisiin hankintoihin noin 35 miljardia euroa vuodessa. Jos jokaista hankintaan käytettyä 500 000 euroa kohden asetetaan työllistämisehto, sillä voidaan tarjota työtä 25 000 osatyökykyiselle tai muulle heikossa työmarkkina-asemassa olevalle. Monessa Euroopan maassa julkisiin hankintoihin sisällytetään säännönmukaisesti erilaisia sosiaalisia kriteereitä. THL sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat vuodesta 2014 tehneet kehittämistyötä teeman parissa. Työllistämisen ja hankintojen yhdyspinnoilta on opittu paljon. Kehittämispäivien työryhmässä jaetaan näitä kokemuksia, annetaan perustietoa hankinnoilla työllistämisestä, kurkistetaan hyviin eurooppalaisiin käytäntöihin ja pohditaan, miten omassa kunnassa voitaisiin lähteä kokeilemaan toimintaa.

Työryhmän tavoitteena on paitsi jakaa tietoa ja kehittämistyön tuloksia, myös rohkaista työllisyyden parissa työskenteleviä uuden äärelle.

12.15   Lounas

klo 13.15

Osio 6. Monialainen yhteistyö ja kansainväliset toimintamallit

IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin soveltamisen mahdollisuudet Suomessa

Syyskuussa 2019 valmistui Helka Raivion ja Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin tekemä selvitys osana kansallisia mielenterveyspoliittisia linjauksia valmistelevan asiantuntijaryhmän työskentelyä. Selvityksessä tuetun työllistymisen IPS (Individual Placement and Support ) Sijoita ja valmenna! -toimintamallia peilataan muihin ammatillisen kuntoutuksen ja työhönvalmennuksen muotoihin. Selvityksessä esitetään ehdotus yhteistyörakenteista, joissa toimintamallin käyttöönottoa voidaan Suomessa pilotoida. IPS- Sijoita ja valmenna! -toimintamallin keskeisenä tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Toimintamalli on osa tuetun työllistymisen (Supported Employment, SE) palveluita, joissa keskeistä on, että sekä työelämään valmennus että kuntoutus tapahtuvat työpaikalla erillisten valmennus- tai kuntoutuspaikkojen sijaan.

Selvityksen keskeiset nostot työelämään ohjaamiseen moniammatillisesta näkökulmasta
Tutkija Helka Raivio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö

Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö
Miten aidosti toimiva monialainen yhteistyö rakennetaan?

Lehtori, ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus Päivi Pukkila, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Projektipäällikkö Auli Sesay, TESSU2 - Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa -projekti (ESR), JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

15.00    Iltapäiväkahvit

15.30  Tilaisuus päättyy