Vates-säätiön vaaliteesit

Vaaliteesi 1                                Vaaliteesi 2

Vaaliteesi 1:

Työllisyys on elinvoimaisen kunnan menestystekijä.
Työllisyyspalvelut tulee nähdä osana elinvoimapalveluja.

Suomen hallituksen tavoitteena on 80 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Jos työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osatyökykyisten ja työhaluisten henkilöiden työpanos saataisiin käyttöön, vähintään 30 000 henkilöä enemmän olisi työmarkkinoiden käytettävissä.

Työllisyydenhoidon palvelut rakentuvat monista toimista, joiden järjestäminen on eri tahojen vastuulla:

• julkiset työvoimapalvelut (valtio)
• kuntouttava työtoiminta ja työttömien terveystarkastukset (kunnan sote-palvelut)
• työpajat, erilaiset valmennuspalvelut, työkokeilut, palkkatuettu työ (kunnan omaehtoisesti tuottamat työllisyyspalvelut)
• Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut.

Kuntien vastuu työllisyyden hoidosta vahvistuu

Työvoimapalvelujen rakenne uudistuu ja kuntien vastuu työllisyyspalveluista kasvaa. Vuosina 2021–2023 toteutetaan kuntakokeiluja. Niiden aikana kokeilukunnat tarjoavat osalle asukkaista työ- ja elinkeinopalvelut TE-toimistojen sijaan.

Osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen keinovalikoimaa kehitetään hallituksen työkykyohjelman ja sen sisältämien työkykyä tukevien menetelmien avulla. Ne tuodaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.

Kuntapäättäjien tulee nähdä työllistämistoimien merkitys elinvoimatekijänä

Kunnilla on työllisyyden kannalta tärkeä rooli paikallisen ja alueellisen elinvoiman vahvistajana on. Siksi kuntapäättäjien on nähtävä työllistämistoimien merkitys elinvoimatekijänä.

Tämä tarkoittaa sitä, että kunnassa tulee vahvistaa omaehtoisten työllisyyspalvelujen (mm. työpajat, valmennus) toteuttamista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän kanssa tehtävää yhteistyötä. Siihen kuuluu strateginen ja suunnitteluyhteistyö sekä avoin keskusteluyhteys. Lisäksi yhteistyöhön on varattava henkilö- ja budjettiresursseja.

Kun työllisyyspalveluja toteutetaan elinvoimatekijänä, päättäjät ottavat huomioon, että

• työllisyyspalvelut on sijoitettu strategisesti elinvoimapalveluihin itsenäisenä osana elinvoimastrategiaa, ei erikseen sosiaali- ja terveystoimen alle.
• työllisyydenhoito osana elinvoimapalveluita perustuu kunnan omaan valintaan ja päätökseen. Sen sijaan kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää tiettyjä työllisyyspalveluita osana sosiaalipalveluita.
• työllisyydenhoito elinvoimapalveluna tarkoittaa sitä, että työelämä on kaikille yhdenvertainen ja saavutettava työllistymisen tuen avulla.
• työllisyyspalveluita elinvoimapalveluina toteuttavassa kunnassa työtön henkilö nähdään aktiivisena potentiaalina työmarkkinoille, ei kustannuseränä kunnalle.

Näetkö sinä kuntasi työllisyyspalvelut elinvoima- vai sosiaalipalveluna?

---

Vaaliteesi 2:

Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on vahvistettava.
Järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita pitää turvata.

Uudessa sosiaali- ja terveystoimen ympäristössä kuntien tulee kuntalain mukaan edistää hyvinvointia ja terveyttä. Kuntapäättäjän on ymmärrettävä, mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus tarkoittaa silloin, kun ei puhuta sosiaali- ja terveyspalveluista. Siihen kuuluu esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen.

Pysyviä tahoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Kunnissa ja kuntayhtymissä täytyy olla pysyviä tahoja, jotka edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Näitä ovat muun muassa kuntien ja alueiden hyvinvointityöryhmät sekä kunnassa toimivat hyvinvointikoordinaattorit. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee nostaa kunnissa yhdeksi toiminnan painopistealueeksi.

Tähän tarvitaan

• terveyden edistämisen rakenteiden arviointia,
• voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön,
• hyvinvointiosaamisen vahvistamista,
• toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia ja
• johtamisen kehittämistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan yhdessä kunnan eri toimialojen kesken. Näitä ovat muut julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Myös kuntien välinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on yleistä.

Järjestöjen osaamista ja kontakteja asukkaisiin tulee hyödyntää

Kuntapäättäjän on hyödyllistä verkostoitua oman kunnan järjestökentän kanssa. Näin toimien on mahdollista oppia tuntemaan järjestöjen tarjoamaa asiantuntemusta sekä hyvinvointia ja työllistymistä tukevaa toimintaa sekä nähdä hyvinvointikertomuksen sisältö osana kunnan elinvoimastrategiaa ja sen toteutumista.

Järjestöyhteistyötä tekemällä kuntapäättäjän tehtävä tavoitteiden asettajana, toimenpiteiden määrittäjänä ja vaikutusten arvioijana helpottuu.

Kunta voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi liikunta-, päihde- ja mielenterveys-, nuoriso- sekä työttömien järjestöjen/yhdistysten kanssa. Järjestökenttä on laaja ja tuntee hyvin paikalliset olosuhteet. Yhdessä järjestöjen kanssa kuntapäättäjä voi löytää asiantuntijoita tukemaan hyvinvoinnin eri tekijöiden toteuttamista. Esimerkiksi työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeä osa kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamista. Tätä tehdään sote-järjestöissä.

Päättäjän on syytä luoda yhteys myös kunnan vammaisneuvostoon. Tieto heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden tilanteesta ja mahdollisuuksista parantaa heidän palveluitaan on ensiarvoisen tärkeää kuntapäättäjälle. Pienillä vammais- ja potilasjärjestöillä on vahva tuntemus kohderyhmiinsä kuuluvien kuntalaisten matalan kynnyksen tuen tarpeista ja tilanteista sekä kehittämiskohdista.

Hyvinvointikertomus suunnittelun ja arvioinnin työvälineeksi

Kuntapoliitikkojen/päättäjien kannattaa tutustua ja vaikuttaa oman kunnan tavoitteiden osalta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan. Siinä sovitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestämisestä kunnissa, kuntien välisenä yhteistyönä ja sairaanhoitopiireissä.

Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline.

THL ohjaa kuntia hyödyntämään tietolähteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Tietolähteitä ovat muun muassa TEAviisari, Hyvinvointikompassi, Sotkanet ja kouluterveyskyselyt.