Vates-säätiön vaaliteesit 2019

Ensi kevään vaaleissa 14.4.2019 valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023. Hallitus ehdotti elokuussa, että ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin samaan aikaan europarlamenttivaalien kanssa eli 26.5.2019.

Vates nostaa vaalikeskusteluun kolme asiaa, jotka edistävät osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Ne ovat järjestöjen asiantuntemus ja kokemus, työllistämispalveluiden saatavuus sekä nuoren koulutuspolun varmistaminen työelämään.

                          

Järjestöjen asiantuntemus työllistämisestä on hyödynnettävä

Järjestöillä on tietoa ja kokemusta siitä, miten osatyökykyinen, vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö työllistyy. Järjestöt tarjoavat osallisuutta edistäviä, koulutukseen kannustavia ja työelämään suuntaavia palveluita ja toimintaa.

Toimenpiteet

  • Järjestöjen asiantuntemusta on hyödynnettävä, kun laaditaan valtakunnallisia tai maakunnallisia työllisyysstrategioita.
  • Järjestöt on säilytettävä työllisyydenhoidon kumppanina. Moni järjestö tarjoaa osallisuutta, opiskelua ja työllisyyttä edistäviä palveluita.
  • Järjestöt eivät tavoittele voittoa. Niistä löytyy usein työllisyydenhoidon onnistumisen kannalta tärkeää paikallistuntemusta.
  • Järjestöt työllistävät ja tukevat vaikeimmin työllistyviä osatyökykyisiä henkilöitä. Järjestöjen resurssit siihen on turvattava. Myös järjestöjen käytössä tulee olla esimerkiksi palkkatuki ja työllistämisen kuntalisät.

Työllisyyspalveluiden on oltava kaikkien saavutettavissa

Työllistymispalvelujen hyvä ja yhdenvertainen saavutettavuus on kaikille kansalaisille tärkeä oikeus. Erityisesti heille, joiden palvelujen käyttöön vaikuttavat jokin vamma tai sairaus, on turvattava sama pääsy tietoon ja palveluihin kuin muillekin.

Toimenpiteet

  • Saavutettavuusdirektiivin tarkoituksena on varmistaa, että nekin henkilöt, jotka käyttävät apuvälineitä, voisivat asioida verkossa. Mikäli apuvälineinkään asiointi ei onnistu, pitää henkilökohtainen asiointi olla mahdollista.
  • Yhdenvertaisuusasioiden tulisi olla yhden ja saman toimivaltaisen toimielimen käsissä. Nyt Suomessa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimivalta ei ylety mm. syrjintään työelämässä.
  • Työllisyyspalveluihin pääsy ei saa aiheuttaa vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle ylimääräisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi apuvälineiden tai erityiskuljetusten hankinnasta.
  • Maakuntien erilaisuus hyväksytään. Palvelujen tuottamisessa ja tilaamisessa on tunnistettava asiakkaiden tarpeet. Palvelusetelit voisi ottaa käyttöön joissakin maakunnissa myös työllisyyspalveluissa.
  • Yrittäjyyspalvelut on oltava kaikille saavutettavia ja yrittäjäkin saa tarvittavat apuvälineet ja tuen työnsä tekemiseksi.
  • Työllisyyspalveluiden saavutettavuus selvitetään esimerkiksi esteettömyys/saavutettavuuskartoituksella.

Koulutuspolku toiselta asteelta työelämään on varmistettava

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut. Vuosittain yhä suurempi joukko nuoria, joilla on jokin erityisen tuen tarve, siirtyy ammatillisesta koulutuksesta työelämään.

Työelämäpolun tasoittaminen ja tuen saannin helpottaminen työelämän alkutaipaleella on tärkeää. Ei ole kansantaloudellisesti kestävää, jos osa ikäluokasta vuosi toisensa jälkeen putoaa pois työelämästä ja siirtyy käyttämään yhteiskunnan tukia vain sen takia, ettei riittäviä työllistymisen tukikeinoja ole tarjolla.

Toimenpiteet

  • Erityistä tukea tarvitseville nuorille on varmistettava koulutussopimuspaikka oikeilla työpaikoilla yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa.
  • Kunta tai maakunta tarjoaa kannustimia alueensa työnantajille työllistää kesätöihin myös vammaisia nuoria esimerkiksi yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa.
  • Ammattiin opiskeleville nuorille on oltava riittävästi tukiresursseja opiskelun aikana sekä polutuksessa työelämään.