Elintapaohjaus osana työvalmennusta

24.11.2022

Teksti: Mari Bergman
Kuvat: Mentimeter ja Canva

Työhönvalmennuksen teemapäivässä 8.11. pohdittiin etäyhteydellä elintapaohjausta osana työvalmennusta. Teemapäivässä alustivat VETO-hankkeen työvalmentaja Tuula Sundberg ja liikuntaneuvoja Maija Kuoppala. ESR-rahoitteista VETO-hanketta hallinnoi Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry. Hankkeessa on kehitetty toimintamalli, missä työkuntoisuuttaa edistetään yhdistämällä elintapaohjaus ja työvalmennus. Teemapäivän osallistujille kerrottiin minkälaisen verkoston ja toimintamallin avulla tätä yhteistyötä kannattaa toteuttaa.

Työkalut tarpeen mukaan

Kaikki VETO-hankkeen osallistujat eivät osallistu elämäntapaohjaukseen. Hankkeeseen osallistujista elintapaohjaukseen on tähän mennessä osallistunut noin kaksi kolmasosaa. Alkuhaastattelun ja palvelutarpeiden kartoituksen osana hankkeen osallistujat täyttävät Kykyviisarin. Jos alkukartoitukseen liittyvissä keskusteluissa tai Kykyviisarin tuloksissa elämänhallintaan liittyvät kysymykset nousevat esille, otetaan elintapaohjaus perinteisen työvalmennuksen rinnalle työkaluksi. Oikea-aikainen ja oikein mitoitettu palvelu hankkeen näkökulmasta tarkoittaa sitä, että hankkeeseen mukaan tulevilla on realistinen mahdollisuus työvalmennuksen ja elintapaohjauksen kautta päästä kiinni työelämään tai koulutukseen. Tämä toimii myös kriteerinä palveluun pääsemiselle. Usein elintapaohjaukseen osallistujat toivovat apua ongelmiin, jotka liittyvät esimerkiksi päivärytmiin, ylipainoon, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, diabetekseen tai uniapneaan. Hedelmällinen valmennuksen lähtökohta on kartoittaa asiakkaan muutoshalukkuutta. Yleensä muutostoiveet keskittyvät ravintoon, uneen tai liikuntaan.

Elintapaohjauksen ideana on vahvistaa asiakkaan itseohjautuvuutta ja itsenäisyyttä hänelle merkityksellisten asioiden kautta. Osana ohjausta opetellaan sitä, miten voi tunnistaa omaan ajatteluun liittyvät muutoksen esteet. Elintapaohjaaja tapaa asiakkaan 3–5 kertaa, minkä aikana alkukartoituksessa yhdessä laadittua suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan haluttu muutos tavoitteena. Pisimmillään hankkeessa ollaan mukana 9 kuukauden ajan, mutta osallistumisen tarpeellisuutta arvioidaan jatkuvasti ja monesti lyhempiaikainen tuki riittää. Apuna hankkeessa käytetään esimerkiksi puristusvoiman ja kehonkoostumuksen mittausta. Metodina hanke käyttää myös toimintakyvyn kartoituslomaketta ja työkuntotodistusta.

VETO-hanke on saanut asiakastavoitteensa helposti täyteen, koska palvelulle on kysyntää. 45 % hankkeen osallistujista on työllistynyt avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun työhön. 14 % erilaisiin tutkintoon johtaviin koulutuksiin ja 17 % osallistujista on tullut ohjatuksi toiseen, paremmin sopivaan palveluun.

Elintapaohjaus sopii erilaisille kohderyhmille

Teemapäivän ryhmäkeskustelussa tuli ilmi, että elintapaohjaus motivoituneen asiakkaan kanssa tuottaa aina hedelmää, mutta on erittäin haasteellista ilman riittävää motivaatiota. Keskusteluissa korostui elintapaohjauksen sopivuus monille erilaisille kohderyhmille. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvässä työkyvyn alenemassa elintapaohjaukselle on selvä tarve. Myöskin kehitysvammaisten työhönvalmennuksessa elintapaohjaus on tärkeä teema ja valmennustyön arjessa mukana kulkeva asia. Yksinkertaisimmillaan elintapaohjaus on viikko- ja vuorokausirytmin pohtimista ja parantamista erilaisin valmennuksellisin metodein.

Aihe oli suosittu ja teemapäivään tuli enemmän ilmoittautumisia kuin paikkoja oli varattu. Tästä syystä toistamme teeman myös kevään 2023 ensimmäisessä Työhönvalmennuksen teemapäivässä tiistaina 21.3. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa päivän sisällöstä ja aikataulusta julkaistaan tammikuussa.

Voit lukea lisää VETO-hankkeesta hankkeen nettisivuilta sekä

VETO-hankkeen blogista: Elintapaohjaus osana työvalmennusta