Elintapaohjaus osana työvalmennusta
24.11.2022
Teksti: Mari Bergman
Kuvat: Mentimeter ja Canva
Työhönvalmennuksen teemapäivässä 8.11. pohdittiin etäyhteydellä elintapaohjausta osana työvalmennusta. Teemapäivässä alustivat VETO-hankkeen työvalmentaja Tuula Sundberg ja liikuntaneuvoja Maija Kuoppala. ESR-rahoitteista VETO-hanketta hallinnoi Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry. Hankkeessa on kehitetty toimintamalli, missä työkuntoisuuttaa edistetään yhdistämällä elintapaohjaus ja työvalmennus. Teemapäivän osallistujille kerrottiin minkälaisen verkoston ja toimintamallin avulla tätä yhteistyötä kannattaa toteuttaa.
Työkalut tarpeen mukaan
Kaikki VETO-hankkeen osallistujat eivät osallistu elämäntapaohjaukseen. Hankkeeseen osallistujista elintapaohjaukseen on tähän mennessä osallistunut noin kaksi kolmasosaa. Alkuhaastattelun ja palvelutarpeiden kartoituksen osana hankkeen osallistujat täyttävät Kykyviisarin. Jos alkukartoitukseen liittyvissä keskusteluissa tai Kykyviisarin tuloksissa elämänhallintaan liittyvät kysymykset nousevat esille, otetaan elintapaohjaus perinteisen työvalmennuksen rinnalle työkaluksi. Oikea-aikainen ja oikein mitoitettu palvelu hankkeen näkökulmasta tarkoittaa sitä, että hankkeeseen mukaan tulevilla on realistinen mahdollisuus työvalmennuksen ja elintapaohjauksen kautta päästä kiinni työelämään tai koulutukseen. Tämä toimii myös kriteerinä palveluun pääsemiselle. Usein elintapaohjaukseen osallistujat toivovat apua ongelmiin, jotka liittyvät esimerkiksi päivärytmiin, ylipainoon, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, diabetekseen tai uniapneaan. Hedelmällinen valmennuksen lähtökohta on kartoittaa asiakkaan muutoshalukkuutta. Yleensä muutostoiveet keskittyvät ravintoon, uneen tai liikuntaan.
Elintapaohjauksen ideana on vahvistaa asiakkaan itseohjautuvuutta ja itsenäisyyttä hänelle merkityksellisten asioiden kautta. Osana ohjausta opetellaan sitä, miten voi tunnistaa omaan ajatteluun liittyvät muutoksen esteet. Elintapaohjaaja tapaa asiakkaan 3–5 kertaa, minkä aikana alkukartoituksessa yhdessä laadittua suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan haluttu muutos tavoitteena. Pisimmillään hankkeessa ollaan mukana 9 kuukauden ajan, mutta osallistumisen tarpeellisuutta arvioidaan jatkuvasti ja monesti lyhempiaikainen tuki riittää. Apuna hankkeessa käytetään esimerkiksi puristusvoiman ja kehonkoostumuksen mittausta. Metodina hanke käyttää myös toimintakyvyn kartoituslomaketta ja työkuntotodistusta.
VETO-hanke on saanut asiakastavoitteensa helposti täyteen, koska palvelulle on kysyntää. 45 % hankkeen osallistujista on työllistynyt avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun työhön. 14 % erilaisiin tutkintoon johtaviin koulutuksiin ja 17 % osallistujista on tullut ohjatuksi toiseen, paremmin sopivaan palveluun.
Elintapaohjaus sopii erilaisille kohderyhmille
Teemapäivän ryhmäkeskustelussa tuli ilmi, että elintapaohjaus motivoituneen asiakkaan kanssa tuottaa aina hedelmää, mutta on erittäin haasteellista ilman riittävää motivaatiota. Keskusteluissa korostui elintapaohjauksen sopivuus monille erilaisille kohderyhmille. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvässä työkyvyn alenemassa elintapaohjaukselle on selvä tarve. Myöskin kehitysvammaisten työhönvalmennuksessa elintapaohjaus on tärkeä teema ja valmennustyön arjessa mukana kulkeva asia. Yksinkertaisimmillaan elintapaohjaus on viikko- ja vuorokausirytmin pohtimista ja parantamista erilaisin valmennuksellisin metodein.
Aihe oli suosittu ja teemapäivään tuli enemmän ilmoittautumisia kuin paikkoja oli varattu. Tästä syystä toistamme teeman myös kevään 2023 ensimmäisessä Työhönvalmennuksen teemapäivässä tiistaina 21.3. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa päivän sisällöstä ja aikataulusta julkaistaan tammikuussa.
Voit lukea lisää VETO-hankkeesta hankkeen nettisivuilta sekä
VETO-hankkeen blogista: Elintapaohjaus osana työvalmennusta
- Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä
- Työllistämisyksiköiden johdon kehittämisryhmä
- Välityömarkkinatoimijoiden verkosto
- Viestintäverkosto
- Liity kehittämisryhmiin
Yhteystiedot
Mari Bergman
Erityisasiantuntija, tuettu työllistyminen
puh. 044 787 7022
mari.bergman(at)vates.fi
Valtakunnallista toimijaa tarvitaan, tiedon ja verkostoitumisen tarve on suuri
Vates-säätiö toteutti kyselyn koordinoimalleen Työhönvalmennuksen kehittämisryhmälle huhti-toukokuussa 2021.
Vastauksia kyselyyn saatiin 46. Vastaajista suurin osa (41 %) työskenteli järjestöissä tai säätiöissä, 28 % kunnan tai kaupungin palveluksessa ja 9 % oppilaitoksissa. Kyselyyn vastanneet edustivat hyvin otoksena nykyisen kehittämisryhmän rakennetta. Kyselyn teemoina oli kehittämisryhmän toiminta ja tarpeet, viestintä ja yhteistyön sekä tiedon tarpeet.
Tapahtumien tallenteet
Vates-säätiön tapahtumien tallenteet ovat katsottavissa Vatesin YouTube-kanavalta. Tallenteen on tekstitetty.
Vatesin tilaisuuksien tallenteet - YouTube (avautuu uuteen välilehteen)
Artikkeleita työhönvalmennuksesta
Työnantajia tarvitaan tuetun työllistämisen kehittämiseen
Tuetun työllistämisen työhönvalmennuksen nykytilanne, saatavuus ja tulevaisuus hyvinvointialueilla puhututtavat kentällä. Tove Lassenius ja Melanie Shametaj kertovat näkemyksiään siitä, miten työhönvalmennusta tuetussa työllistämisessä tulisi kehittää. – Työnantajat olisi saatava mukaan, he painottavat.
Parasta on omat työkaverit!
Työvalmennus tarjosi tärkeää tukea Mikko Haapaselle Ammattioppilaitos Spesiasta valmistumisen jälkeen. Työvalmennuksessa Haapanen sai oman työvalmentajan, Sanna Tomma-Huovisen, jonka kanssa hän aloitti sopivan työpaikan etsinnän. Oma paikka löytyi lopulta Hesburgerilta.
Yritysnäkökulmaa tuettuun työllistämiseen
Jani Siivola on liiketoiminnan asiantuntija Reddo Partnersissa Rovaniemellä. Yritys tekee mm. rekrytointikonsultointia. Nyt Siivola on oppinut itse ja jakanut yrittäjille tietoa osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä hankkeessa Eduro-säätiön kanssa.