Siirry pääsisältöön

Näkökulmana jatkuva oppiminen

10.03.2021

Kaija Ray, jolla valkea neuletakki ja roosanvärinen paita. Lyhyet ruskeat hiukset. Mihin jatkuva oppiminen haastaa meidät juuri nyt? Missä se näkyy ja missä sen pitäisi näkyä? Onko se tuttu juttu vain uudessa pussissa? Pitääkö meidän oppia jatkuvasti uutta vai uudella tavalla?

Meneillään olevat monet uudistukset antavat runsain mitoin vaihtoehtoja pohtia tätä. On jatkuvan oppimisen uudistusta, elinikäisen ohjauksen strategiaa, koulutuspoliittista selontekoa, korkeakoulujen saavutettavuusstrategiaa – ja nämä isot kokonaisuudet vasta opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla. Työllistämisen edistämisessä ovat sanavarastoon yleistyneet viime aikoina mm. ekosysteemi ja tiekartta.

Kuntoutussektori on niin ikään ollut myllerryksessä. Kuntoutuksen uudistuksen toimintasuunnitelma valmistui joulun alla. Jatkuva oppiminen kuntoutuksessa näyttäytyy mm. vuonna 2017 perustetun kuntoutuksen osaamiskeskittymän kautta. Tämä JAMKin ja Metropolian perustama keskittymä kokoaa yhteen 15 ammattikorkeakoulua, missä kuntoutuksen osaamista kehitetään. Sielläkin muuten puhutaan tiekartasta.

Oppimisen oivallus

Kuntoutuksen osaamisen kehittämistä ideoitiin tulevaisuuden muistelun keinoin. Työpajoista syntyneen julkaisun yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa oivalsin joka puolelta vastaan tulevan jatkuvan oppimisen yhteiset piirteet eri toimialoilla, niin työllistymisessä, kuntoutuksessa kuin vaikkapa keskustelussa tulevaisuuden sote-keskuksista. Ydinsanoja ovat monialaisuus, laaja asiantuntijuus, oman alan osaamisen suhde työelämään, kokonaisvaltaisuus sekä horisontaalisen ja syväosaamisen yhdistäminen. Aikamoisen kova haaste kenelle tahansa oman alansa opiskelijalle.

Opettajilla ja ohjaajilla ei liene sen helpompaa, koska jatkuva oppiminen – niin tuttu käsite kuin onkin – haastaa nyt erityisesti työotteen. Sen ajattelutavan, mistä ammattilaisuus ja ammatillisuus koostuu. Tilaisuuden vahva viesti oli, että ajattelu ”ota sinä kyynärpäästä ylöspäin, niin minä otan kyynärpäästä alaspäin -ajattelu on ainakin jatkossa melko kyseenalainen.

Jatkuva oppiminen on myös työtavan pohdintaa

Yksilöllinen, räätälöity, pitkäkestoinen tuki on monen työllistämistä edistävän ohjelman keskeisessä roolissa. Työotteen kehittäminen on niissäkin hyvin olennainen osa jatkuvaa oppimista. Soveltaminen, jalostaminen, muokkaaminen – kaikki hyvin tarpeellisia taitoja. Eli jos meidän pitääkin eniten oppia tekemään uudella tavalla eikä vain hirveää määrää uusia asioita, jatkuva oppiminen alkaa näyttäytyä aivan toisella tavalla. En väitä, että sekään olisi helppoa.
Vates uusii tänä vuonna tapahtumiaan. Lähtölaukaus jatkuvan oppimisen teemavuodelle on annettu. Yhteisiä keskustelujamme ja yhteistä kehittämistyötämme odotellessa.

Kaija Ray
kehittämispäällikkö

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!