Siirry pääsisältöön

Lakitietoa

Lakisivuiltamme löydät keskeistä osatyökykyisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten työllistymiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä viranomaisten ohjeita. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet löytyvät Valtion säädöstietopankista (Finlex).

Voimassa olevat -välilehdeltä löytyvät voimassa olevat lait ja linkit Finlexiin.

Lausunnot-osiosta löydät Vates-säätiön lausunnot koskien lainsäädäntöä.



Ajankohtaista

Lomautukset ja työlainsäädäntö koronan aikana

Aktiivimalli puretaan 2020 alusta

Aktiivisuusehdon voi täyttää uusilla tavoilla 1.4.2019 alkaen

Työttömyysturvalakiin lisätty aktiivimalli 1.1.2018

Muutoksia kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus takaa perusvapaudet vammaisille

Yhdenvertaisuuslaki määrittelee kohtuulliset mukautukset


2.4.2020

Lomautukset ja työlainsäädäntö koronan aikana (päivitetty 10.6.2020)

Linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Laki työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta 153/2020, voimassa 1.4. - 31.7.2020. Lain väliaikainen soveltaminen lomautettuihin.

Laki työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta 192/2020, voimassa 8.4. - 30.6.2020. Lain väliaikainen soveltaminen yrittäjiin.

Laki työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta, voimassa 15.4. - 6.7.2020
Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset (5 luku)
Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto (6 luku)
Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset (7 luku)

Laki työttömyysturvalain 2 a luvun 13 pykälän ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta, voimaan 1.5.2020.
Lain 2 a luvun 13 pykälän 4 momentti ja 11 luvun 4 e pykälä ovat voimassa 31.7.2020. Lain 11 luvun 4 d pykälä on voimassa 31.12.2020.

Laki koronavirusepidemian vuoksi palkatta työstä poissa olevalle maksettavasta väliaikaisesta tuesta, voimassa 1.5. - 31.8.2020.

Laki väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid 19 -epidemian vuoksi, voimassa 11.5. - 31.10.2020.

----

Elinkeinoelämän keskusliitto on myös kerännyt sivulleen tietoa koronaepidemian takia tehdyistä muutoksista lainsäädäntöön. Muutokset koskevat vain työlainsäädäntöä ja yksityistä sektoria (yritykset, yhdistykset ym.). Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu laista poikkeavasti, työnantajan tulee jatkossakin noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä lain sijaan.

Korona-helpotuksia lomautuksiin ja muuhun työlainsäädäntöön EK:n sivuilla

EK:n korona-aiheinen sivusto

19.12.2019

Aktiivimalli puretaan vuoden 2020 alusta

Aktiivimallista luovutaan ensi vuoden alusta. 1.1.2020 alkaen työttömän aktiivisuutta ei seurata eikä aktiivimalli leikkaa työttömyysetuutta. Aktiivimalli vaikuttaa vielä vuoden 2019 puolella kertyneisiin työttömyysetuuksiin, vaikka ne maksetaan vuoden 2020 puolella. Työttömyysetuus voidaan siis maksaa alennettuna, jos työttömän aktiivisuusehto ei ole täyttynyt vuoden 2019 osalta.

3.4.2019

Aktiivisuusehdon voi täyttää uusilla tavoilla 1.4.2019 alkaen

Aktiivisuutta voi kerryttää 1.4.2019 alkaen myös muiden kuin työvoimaviranomaisten järjestämillä palveluilla. Kela hyväksyy toiminnan aktiivisuudeksi osallistujan toimittaman todistuksen perusteella. Aktiivisuutta kerryttää myös työllistymistä tukeva toiminta, jonka järjestäjiä ovat esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, ammattiliitot, Työttömien Keskusjärjestö tai sen jäsenyhdistykset tai muut julkista rahoitusta saavat rekisteröidyt yhdistykset.

24.1.2018

Työttömyysturvalakia on muutettu 1.1.2018, ja lakiin on lisätty aktiivimalli

Aktiivimallissa työnhakijan on 65 päivän aikana oltava 18 tuntia palkkatyössä, osallistuttava viideksi päiväksi työllisyyspalveluihin tai ansaittava yrittäjänä vähintään 241 euroa. Eri vaihtoehtoja ei voi laskea yhteen. Korvaukseton talkootyö ei täytä aktiivisuusedellytystä.

Jos yllä olevat ehdot eivät täyty, työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia, kunnes aktiivisuusehto täyttyy.
Aktiivimalli ei koske työntekijää, joka saa etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella, työskentelee omais- tai perhehoitajana tai on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä.

Työttömyysetuus ei kuitenkaan voi pienentyä enempää kuin 4,65 prosenttia normaalitasosta. Tämän jälkeen työttömyysetuus joko pysyy samana tai nousee ennalleen normaalille tasolle seuraavilla tarkastelujaksoilla, mikäli aktiivisuusehto täyttyy.

Aktiivisuutta seuraa työttömyysetuuden maksaja eli Kansaneläkelaitos työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta ja työttömyyskassa ansiosidonnaisen päivärahan ollessa kyseessä. Työ- ja elinkeinotoimisto ei tee tätä seurantaa.

6.9.2016

Muutoksia kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin

Kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin (519/1977) on tehty kesäkuun 2016 alussa muutoksia, joiden tavoitteena on vahvistaa henkilöiden itsemääräämisoikeutta, lisätä mahdollisuutta itsenäisen suoriutumiseen ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Lakiin on kirjattu uudet säännökset rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä ja niiden käyttämispäätöksistä sekä rajoitustoimenpiteiden kirjaamisesta, tiedoksiantovelvollisuudesta, viranomaisvalvonnasta ja korvausvastuusta.

18.5.2016

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus takaa perusvapaudet vammaisille

Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 11. toukokuuta. Ne tulevat Suomessa voimaan 10.6.2016. Yleissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää ja suojella näitä oikeuksia. Sopimuksella halutaan edistää myös vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.

Yleissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia vammaisille henkilöille vaan vahvistaa jo luotujen ihmisoikeuksien kuulumisen täysimääräisesti myös vammaisille henkilöille. Sopimuksessa vammaisuus ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan se ”linkittyy” vuorovaikutuksessa yhteiskuntaan ja yhteiskunnassa esiintyviin asenteisiin ja ympäristössä oleviin esteisiin.

- Vammaiset henkilöt ovat ihmisoikeuden haltijoita, aktiivisia kansalaisia. He eivät ole yhteiskunnan ulkopuolella olevia henkilöitä, joihin kohdistetaan vaan hoiva- ja hoitotoimenpiteitä. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus velvoittaa valtiot keräämään tietoa vammaisista henkilöistä sekä heidän tarpeistaan ja asemastaan yhteiskunnassa, kuvailee Vatesin lakiasioiden asiantuntija Teppo Rautjärvi sopimuksen sisältöä

Tämän tiedon pohjalta kehitetään toimintatapoja, joilla vammaisten henkilöiden oikeuksia voidaan vahvistaa.
YK:n vammaisten oikeuksien sopimus sisältää yksilön oikeudet ja koko vammaisväestön näkökulman. Koko vammaisväestö on huomioitava ratkaisuja tehtäessä.

Vammaissopimuksen peruslähtökohtia ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, osallisuus, erilaisuuden ja väestön monimuotoisuuden kunnioittaminen, esteettömyys ja saavutettavuus, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä lasten kehittyvien kykyjen ja identiteetin kunnioittaminen.

Kohtuulliset mukautukset sisältyvät sopimukseen

Vammaissopimus takaa kansalais- ja poliittiset oikeudet, suojan julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua vastaan ja oikeuden äänestää ja tulla valituksi vaaleissa. Se vahvistaa taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, kuten oikeuden riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan.

Vammaissopimus tuo konkreettisella tasolla esiin, miten kaikille yhdenvertaisesti kuuluvat oikeudet tarkoittavat vammaisille henkilöille ja miten valtion tulee toimia jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeuksiaan. Sopimus tuo mukanaan kohtuullisten mukautusten vaatimuksen artiklassa 5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, artiklassa 24 Koulutus ja artiklassa 27 Työ ja työllistyminen.

Kohtuullisella mukautuksella tarkoitetaan yksittäistapauksissa toteuttavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyitä, joilla varmistetaan, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus kaikkiin ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on syrjintää.

- Nythän meillä on jo yhdenvertaisuuslaissa 15 pykälä, joka sisältää kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. YK:n yleissopimus ”vahventaa” yllä mainituilla artikloillaan kohtuullisten mukautusten vaatimuksia. Yleissopimus antaa uusia välineitä ja keinoja vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen – välineet ja keinot on otettava vain käyttöön, Rautjärvi painottaa.


13.5.2015

Yhdenvertaisuuslaki määrittelee kohtuulliset mukautukset

Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015 pitkän valmistelun jälkeen. Lain 3 luvun 15 pykälässä säädetään kohtuullisista mukautuksista.

Kohtuullisten mukautusten huomiotta jättäminen voi olla syrjintää. Kohtuulliset mukautukset vammaisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tarkoittavat pienimuotoisia toimia, joita viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan tai tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä vammaisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Mukautuksia on tehtävä, jotta vammainen voi voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisten kanssa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

− Työnantajan on vammaisen työnhakijan pyynnöstä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista asianosaiselle, joka on mielestään tullut syrjityksi työn- tai viranhaussa tai jo työ- tai virkasuhteessa ollessaan siksi, että kohtuulliset mukautukset on laiminlyöty, Vatesin vaikuttamistyön assistentti Teppo Rautjärvi sanoo.

Mukautusten kohtuullisuus arvioidaan ottamalla huomioon vammaisen ihmisen tarpeet, toimijan, esimerkiksi työnantajan koko ja taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. Esimerkiksi suuri ja menestyvä yritys on velvollinen tekemään isompia järjestelyitä kuin pieni perheyritys.            

Yhdenvertaisuuslain 3 luvussa 9 pykälässä selitetään positiivisen erityiskohtelun käsite.

− Se tarkoittaa sellaista tavallisesta poikkeavaa kohtelua, jonka tarkoituksena on edistää henkilön tosiasiallista yhdenvertaisuutta tai ehkäistä tai poistaa syrjinnästä johtuvia haittoja. Tällainen kohtelu ei ole minkään ihmisryhmän syrjintää.

Vastatoimien kiellon perusteella (16 pykälä) henkilöä ei saa kohdella asiattomasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla siksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Syinä asiattomaan kohteluun eivät saa olla myöskään osallistuminen syrjintää koskevan asian selvittämiseen tai ryhtyminen muihin toimenpiteisiin, jotta asianomaisen yhdenvertaisuus olisi turvattu.