Uutiset

Lindbergillä on pitkä kokemus välityömarkkinoiden kehittämisestä ja sitä ennen liiketoiminnan kehittämisestä ja yritysstrategioiden parissa työskentelystä. Vates-säätiössä hänelle on kertynyt kokemusta vammais- ja potilasjärjestöjen toiminnasta

Uudelleenkäyttötoimijat haluavat yhdessä nostaa uudelleenkäytön arvostuksen sille kuuluvalle tasolle ihmisten mielissä ja yhteiskunnassa. Erilaisten toimijoiden yhteinen verkosto on päätetty perustaa ja rakennustyö on alkanut. Verkoston kick off -tapaaminen järjestettiin Forssassa osana Frush!-kiertotaloustapahtumaa 28.4.2022

Vates-säätiön ja Kiipulan yhteisvoimin tuottama Tavoitteena työllistyminen – Hyvä kiertoon! -webinaarisarja osoitti selvästi, että kestävä kehitys on tullut jäädäkseen ja on läpileikkaava teema meidän jokaisen työssä. Tänään 10.5. sarjan kolmannella ja viimeisellä kerralla paneuduttiin kestävään kehitykseen yritysvastuun näkökulmasta.

Kolmannella sektorilla tehdään merkittävä määrä Vatesin kohderyhmän työllistymistä tukevaa toimintaa. Työllistymistä tukevien järjestöjen toimintaan vaikuttavat samat ilmiöt kuin yleisemmin järjestökenttään, esimerkiksi toiminnan ammattimaistuminen ja rahoituksen saatavuus. Vapaa! Fri!- hankkeen väliraportissa nostetaan esille kunnan ja järjestöjen yhteistyö- , rahoitus ja tukirakenteet. Työllisyydenhoidon kentän muutosten keskellä (mm. hyvinvointialueuudistus, TE2024-uudistus) tulisi pitää mielessä kunta kolmannen sektorin kumppanina, ja hakea uusia toimintamalleja, sosiaalisia innovaatioita, kunta-järjestöyhteistyöhön.

Olen Minna Tarvainen, ja aloitin maaliskuun lopulla Vatesissa toisena aluekoordinaattorina. Pari viikkoa on mennyt hujauksessa. Työllistämisen toimialalla on meneillään paljon muutoksia yhtä aikaa. Perehdyttävää ja päivitettävää riittää, vaikka en ole ihan keltanokka osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten työllistämisen kentällä.

Jaana Pakarinen: Vates-säätiö on jo vuosia ollut vaikuttamassa osatyökykyisten henkilöiden työllistymisympäristön kehittämiseen ja parantamiseen. Vuosien mittaan on pinnalle noussut monenlaisia ilmiöitä, joista osa on jäänyt pysyviksi ja osa taas on upotettu unohduksiin uusien ilmiöiden tieltä. Vammaispalvelulain uudistus on taas edennyt lausuntovaiheeseen. Sanon taas, koska samasta laista oli lausuntovaihe vuonna 2018, eikä lainsäädäntö siitä sen enempää edennyt. Toivottavasti tällä kertaa laki etenee voimaanpanoon.

Vates-säätiön näkökulmana on vammaisten henkilöiden työllistymisen edistäminen. Tältä osin hallituksen esitys vammaispalvelulainsäädännön uudistukseksi ei vahvista yhdenver-taisuutta. Kuten esityksessä todetaan, ”tarkoituksena olisi saada vammaisen henkilön omat kyvyt ja voimavarat täysimääräisesti käyttöön”. Perustelutekstin mukaan työhönvalmen-nuksesta, samoin kuin muista sosiaalihuollon työllistymisen tukeen liittyvistä palveluista säädettäisiin jatkossa erikseen.

Tammikuussa startanneen, ohjaustyön ammattilaisista koostuvan kehittämistyöryhmän työpajoista on takana neljä ja edessä yksi. Matkan varrella on keskusteltu niin ruokaan liittyvistä kohtaamisista, ruuanvalinta- ja syömiskäyttäytymisestä, ravitsemusymmärryksestä kuin ruokatoiminnan ohjaamisen erityispiirteistäkin. "Kyllä näistä tapaamisista jokainen on antanut uutta ajateltavaa ja uusia näkökulmia ruokaan ja omaan työhön", kuvasi yksi työryhmän jäsenistä edellisen tapaamisen päätteeksi.

Elämänlaatua ruuasta -hankkeessa on tänä keväänä käynnissä työpajasarja, jossa Päijät-Soten kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen sekä Klubitalojen ammattilaiset testaavat ja kehittävät hankkeen toimintakonseptin sisältöjä. Työpajat ovat lähteneet mukavasti käyntiin. Neljännellä kerralla 29.3. paneuduttiin ohjaajaan rooliin ruokatoiminnassa.

Saara Reiman: Autismiin liitetyt, pitkälti virheelliset, ennakkoluulot ylläpitävät osaltaan mielikuvaa siitä, että autisten ihmisten työllistäminen on työnantajalle vaikea ja hankala prosessi. Vaikka autistien tarvitsemat mukautukset ovat hyvin yksilöllisiä, pelkällä hyvällä tahdolla ja joustavalla asenteella päästään pitkälle. Ne ovat usein myös asioita, joiden huomioiminen parantaa myös neurotyypillisen henkilöstön (joilla ei ole autistisia piirteitä) hyvinvointia

Eduskunta hyväksyi 16.3. täysistunnossaan hallituksen esityksen laiksi valtio-omisteisen Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi. Vates-säätiö teki aktiivista vaikuttamistyötä lakiehdotukseen liittyen ja nosti sen merkitystä ja toivottuja sisältöjä esiin myös mediassa. Osa säätiön näkemyksistä on huomioitu laissa, mutta moni kysymys jäi avoimeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön asettamaan Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuude sidosryhmäfoorumiin edustaja Vates-sääiöstä.

Vates-säätiön mielestä ehdotettava muutos kuntien toimivallan lisäämistä työttömyysturvaoikeutta koskevin työvoimapoliittisten lausuntojen suhteen sujuvoittaisi ja selkeyttäisi asiakkaan työttömyysturva-asioiden käsittelyä. Muutos mahdollistaisi sen, että tukea työllistymiseensä tarvitsevan asiakkaan olisi mahdollista saada yksilöllisempää palvelua omaan tarpeeseensa subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti.

Niina Kilpiäinen: Kuvittele, että seuraavana aamuna heräisit aivan uudessa, sinulle vielä tuntemattomassa tilanteessa. Et tietäisi ikääsi, sukupuoltasi, terveydentilaasi, perhetilannettasi, koulutustaustaasi, työhistoriaasi tai muitakaan elämääsi vaikuttavia taustatekijöitä. Mitä toivot yhteiskunnaltamme tänään, kun huomenna edessäsi olisi hyppy tuntemattomaan?

Eduskunnan lakivaliokunnalle tekemässään esityksessä Vammaisfoorumi nosti esille, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tulee antaa toimivalta määrätä hyvitys kielletystä syrjinnästä kaikilla elämän alueilla eli myös työelämää koskien. Vates-säätiö kannattaa Vammaisfoorumin esitystä.

Jaana Pakarinen: Olisi toivottavaa, että sataprosenttinen tuki säilyy ennen kaikkea järjestötoimijoilla ja että palkkatuen hakuprosessista tehtäisiin työnantajaystävällinen. Yksikin palkkatuella työllistynyt henkilö, joka työjakson aikana löytää polun avoimille työmarkkinoille, on askel kohti työllisyystavoitetta ja askel kohti työllistämistoimien inhimillisyyttä, sekä kestävämpää yhteiskuntaosallisuutta.

Jukka Lindberg: Määritelmän mukaan yhteiskunnalliset yritykset tuottavat yhteiskunnallista hyvää. Hiukan yksinkertaistaen voisi sanoa niiden toteuttavan tätä tavoitetta useimmiten joko tuottamalla hyvinvointia lisääviä palveluja tai ratkaisemalla yhteiskunnallisia ongelmia.

Ruut Uurtimo: Suomessa järjestöjen rooli työllisyydenhoidossa on tunnistettu vahvasti jo usean vuosikymmenen ajan. Eräänlaisena käännekohtana voidaan pitää 1990-luvun lama-aikaa, jolloin hyvinvointipalvelujen tarve kasvoi samanaikaisesti, kun julkinen talous kärsi vakavasta budjettivajeesta. Katseet kohdistuivatkin tuolloin juuri järjestösektoriin, jonka nähtiin voivan kasvattaa rooliaan palveluntarjonnassa.

Vates-säätiö sr painottaa lausunnossaan työelämäyhteyksien lisäämistä. Saavutettavuuskirjaston materiaalien tulee vastata myös työelämän muuttuviin tarpeisiin ja palvella jatkuvaa oppimista. Esitämme, että 1 §:n toisen momentin toiseen virkkeeseen lisätään teksti: Tarkoituksena on parantaa näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa ja toimintaedellytyksiä työelämässä.

Miten huolehdimme siitä, että ruokaan liittyvät kohtaamiset ovat kaikille turvallisia? Miten otamme huomioon, että jokainen meistä tulee myös ruuan pariin hyvin yksilöllisestä taustasta? Entä miksi on tärkeää kiinnittää huomiota ruokaan liittyvien kohtaamisten laatuun? Näitä kysymyksiä pohdittiin yhdessä Päijät-Soten ja Klubitalojen valmennus- ja ohjaustyön ammattilaisten kanssa hankkeen ensimmäisessä työpajassa 18.1.2022.

Vates-säätiön kehittämistoiminta on julkaissut kokoelman, jossa pureudutaan osatyökyvyn ja työllistymisen tuen maailmaan. Kirjoittajat ovat Vatesin ja sen verkostojen asiantuntijoita.

Hanna Ranta-Pitkänen: Aluetoiminnan vuosi on ollut vilkas. Aluetoiminta on vuoden aikana on järjestänyt yli 20 erilaista tilaisuutta 14 maakunnassa sekä nlejä valtakunnallista tapahtumaa. Tilaisuulsien kautta on tavoitettu 1 400 työllisyystoiimijaa.

Anne Korhonen: Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos, Muutos on aina mahdollisuus. Mahdollisuus olla vaikuttamassa, luomassa uutta, rakentamassa toimivampaa mallia.

Johanna Puttonen: Elämänlaatua ruuasta -hankkeessa tunnistetaan, että merkitystä ei ole ainoastaan tiedoilla ja taidoilla - emme pyri siis vain jakamaan ravitsemustietoa ja opettele laittamaan ruokaa yhdessä. Oleellista on jo se, miten puhumme ruuasta arjessa ja suhtaudumme toistemme tapaan olla, toimia ja ajatella ruuasta. Keskeisimpiä suunnitteluvaiheessa meille kirkastuneita asioita onkin ollut se, että hankkeessa kehitettävän toimintakonseptin tulee toiminnan ja tekemisen lisäksi myös havahduttaa pohtimaan ruokaan liittyvää toimintakulttuuria.

Päivi Lepistö: Kaikille Klubitalon jäsenille ei ole itsestäänselvyys, että joka päivä syödään tasapainoinen lämmin ruoka. Myöskään yhdessä syöminen ei ole kaikille helppoa vaan se voi olla myös jännittävä tilanne. Klubitalolla ruokailusta ja ruuan valmistamista pyritään tekemään helppo ja luonnollinen hetki olla yhdessä. Monesti uusi jäsen aloittaa Klubitalolla työskentelyn nimenomaan keittiöstä: keittiötyöskentelyssä on useimmille jotakin tuttua, mitä on ennenkin tehnyt, keittiöön mahtuu pieni ja tiivis porukka työskentelemään ja monelle keskustelu on helpompaa, kun käsillä on jotakin tekemistä.

Elämänlaatua ruuasta -hankkeen aloituswebinaarin paneelikeskustelussa Päijät-Soten johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valve ja tulosyksikköpäällikkö Maarit Laitinen sekä Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen palauttelivat mieleen, miten kaikki sai alkunsa.

Vuoden viimeinen työhönvalmennuksen teemapäivä pureutui Green Care ja luontopainotteisiin menetelmiin sekä työhönvalmennuksen arjessa että viestinnässä. Päivässä jaettiin tietoa ja työstettiin omaa työtapaa, viestejä ja kuultiin tarinallistamisesta, miten kyseisestä menetelmästä voi viestiä valmennuspalveluna. Teemapäivä keräsi liki 60 valmennus- ja ohjausalan osaajaa yhteen.

Jaana Pakarinen: On järjestötoimijoiden edun mukaista, että ne ovat aktiivisesti mukana muutoksessa ja tuovat vahvasti esiin asiantuntemustaan sekä kuntakokeilujen yhteistoiminta-alustoilla että muissa TE-palvelurakenteen muutoksissa. Koska keskiössä on aina ihminen, ei järjestökentän ihmisen näköisiä palveluja voi eikä saa ohittaa. TE-palvelurakenteiden uudistuksen suurin haaste tulee olemaan henkilöresurssien riittävyys. Juuri tässä kohtaa järjestöjen tarjoamat palvelut resursseineen ovat merkittävässä roolissa.

Vates-säätiö toteaa lausunnossaaan mm., että laissa tulisi huomioida mm. se, että osatyökykyisillä henkilöillä työllistyminen osa-aikaiseen työhön voi tarkoittaa koko työkyvyn hyödyntämistä työmarkkinoilla, jolloin työnhakuvelvollisuuden asettamiselle ei ole perusteita, vaikka työllistyminen on osa-aikaista.

Vates-säätiön näkemyksen mukaan lakiesityksen perusta ja sen tavoitteet ovat yleisellä tasolla kannatettavia. On tärkeää, että osatyökykyisten henkilöiden työllisyysasteen nostaminen nähdään valtakunnan tasolla tärkeäksi paitsi inhimillisellä tasolla, myös suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tasolla.

Vates-säätiön mielestä kuntakokeilusta annettujen lakien jatkaminen on tarkoituksenmukaista, ja tukee asiakaslähtöisyyttä sekä sujuvaa palveluprosessia. Lisäksi Vates-säätiön mielestä palvelutarpeen arviointiin ja asiakkaan yksilöllisen suunnitelman laatimiseen tulee kokeiluajan jatkamisenkin yhteydessä varata riittävästi resursseja ja ottaa tämä huomioon säädösvalmistelussa.

Työhönvalmennuksen teemapäivässä 2.11.2021 paneuduttiin tietoturvaan työhönvalmentajan työssä. Teema on ajankohtainen, sillä etä- ja hybridivalmennusta tehdään nykyään paljon. Tietoturvallinen yhteys vaikuttaa keskeisesti luottamuksen rakentumiseen ohjaustilanteessa.

Salla Fagerström: Tulee löytää ratkaisuja, joilla etäkokouksiin osallistuvat viittomakieliset asiantuntijat ja ammattilaiset saavat tehdä työnsä työyhteisön yhdenvertaisina jäseninä. Tekniikkaa tulee kehittää niin, että esteettömyyttä ei ammuta alas tietoturvan kustannuksella.

- Mulla on niin paljon asiantuntijuutta, että yhteiskunta menettää jotain, jos se ei ota mua töihin, totesi 27-vuotias Jenni Aittasalo alustuspuheenvuorossaan. Päivän aikana keskusteltiin vammaisten henkilöiden työllistymiseen liittyvistä asenteista, opintoihin ja työelämään liittyvistä tukimuodoista, monimuotoisesta rekrytoinnista ja työnantajayhteistyöstä.

Yhtiön tavoitteet ovat erinomaiset ja toteutuessaan ne ovat omiaan ehkäisemään syrjäytymistä ja siitä seuraavia negatiivisia vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Riskinä konkurssisuojatun yhtiön perustamisessa ovat kilpailuhäiriöt, kirjoittaa Suomen Yrittäjien Harri Hellstén.

Ilona-hankkeen loppuseminaarissa 22.9. käytiin läpi kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Tilaisuudessa kuultiin kotimaisia, hankkeessa toteutettuja sekä kansainvälisiä puheenvuoroja ja esimerkkejä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä keinona parantaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä.

Vates-säätiö pitää tärkeänä, että erityistehtäväyhtiön työnohjaus ja työhönvalmennus on riittävästi resursoitu, jotta toiminta mahdollistaa todelliset siirtymät avoimille työmarkkinoille. Työkykyohjelmassa toteutettavat erilaiset neuvontapalvelut – sekä digitaaliset että muut – tulee kyetä toteuttamaan riittävin asiantuntijaresurssein.Säätiö toteaa lausunnossaan myös, että vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille on suotava tasavertaiset mahdollisuudet kerryttää omaa osaamistaan tulevaisuuden työelämän vaatimusten suuntaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi tänään kolme miljoonaa euroa valtionavustusta valtakunnallisen yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen perustamiseksi. Hallitus päätti osaamiskeskuksen perustamisesta puoliväliriihessään keväällä. Osaamiskeskuksen toteuttaa kuusi organisaatiota, jotka ovet jo ennestään vahvoja verkostojohtajia ja -osaajia: hanketta koordinoi Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry ja mukana ovat Vates-säätiön lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kuntoutussäätiö sr, Osuustoimintakeskus Pellervo ry ja Silta-valmennusyhdistys.

Onni Karttunen: Myönnettäköön, juuri mukava työyhteisö on varmasti parasta Vatesissa. Se on voimavara, joka motivoi ainakin minua jaksamaan työssäni. Esimerkiksi etätyötyöpäivinä ei tarvinnut kokea yksinäisyyttä, koska oli yhteisiä etäkahveja, etäjumppia ja virkistyspäiviä. Toisaalta aina oli mahdollisuus myös omaan työrauhaan. Olen myös kiitollinen, että työskentely junassa oli sallittua, koska se helpotti huomattavasti pendelöintiä Tampereen ja Helsingin välillä.

Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin niiden näkemyksiä YK:n vammaissopimuksen tavoitteiden toteutumisesta. Juuri julkaistujen vastausten perusteella edistystä on tapahtunut, mutta konkreettisia toimia kaivataan yhä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden lisäämiseksi.

Yhteiskunnallisten yritysten kehittäminen on yksi keino edistää Suomen hallituksen asettamaa työllisyystavoitetta. 22.9. julkaistussa artikkelikokoelmassa esiteltiin ehdotus työhön integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden Suomen malliksi.

Anastasia Koskela: Vates-säätiössä työhyvinvoinnin liittyy vahvasti yhteisöllisyyden ulottuvuus, johon kuuluvat esimerkiksi jo mainitut jumpat ja kahvitauot. Lisäksi keväisin ja syksyisin järjestettävät virkistyspäivät ovat osa yhteisöllisyyden luomista tai sen ylläpitoa. Yhteisöllisyydestä mieleeni tulee kuulumisen tunne, joka on ainakin itselleni todella tärkeä asia. Harjoitteluni aikana olen huomannut vateslaisista usean moikkaavan ennen töistä lähtöä. Aamuisin puolestaan työpaikalla näkee viimeistään kahvihuoneeseen saavuttua muita työntekijöitä, joiden kanssa voi jutustella jotakin tai vain kuunnella käynnissä olevaa keskustelua. Moikkaamiset ja aamuiset juttuhetket ovat mielestäni niitä asioita, joiden uskon osaltaan vaikuttaneen siihen, että olen kokenut haluavani tulla työpaikalle.

Elämänlaatua ruuasta -hanke polkaistiin käyntiin aloituswebinaarissa 15.9. Paikalla oli noin 70 innokasta kuulijaa. Hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea työllisyydenhoidon ja ravitsemuksen yhtymäkohtia.

Työmaailman parannusviikko -etätapahtumassa tuotiin esille erilaisia keinoja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa.

Meeri Riihelä ja Johanna Puttonen: Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteissa ei mennä sieltä missä aita on matalin, sillä ideana ei ole vain jakaa tietoa terveellisestä ravitsemuksesta ja opettaa siihen liittyviä taitoja. Hankkeessa halutaan parantaa kokonaisvaltaisesti työelämän ulkopuolella olevien mahdollisuuksia laadukkaaseen ruokaan niin sosiaalisella, psyykkisellä kuin fyysiselläkin tasolla sekä hakea rajapintoja ravitsemuksesta työllisyyden ja kuntoutuksen teemoihin.

Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Hanna Ranta-Pitkänen pohtivat blogissaan, mitä etuja yhdistysten työllistämistoiminnalla on. Blogi on julkaistu Kuntamarkkinoiden sivustolla.

Jonna Lähdemäki: Kuvaisin itseäni luonteeltani generalistiksi, joka on kiinnostunut lähes kaiken mahdollisen ymmärtämisestä ja kehittämisestä. Tämä yleisuteliaisuus on suunnannut opintojani ja vaikuttanut myös työuraani.

Vates-säätiö järjesti 7.6. Osaamisen kehittämisen työpajan, joka oli suunnattu vammaisjärjestöille, ammatillisille erityisoppilaitoksille sekä muille jatkuvan oppimisen ja tuetun työllistymisen parissa työskenteleville. Työpajan punainen lanka oli, miten osaamisen kehittäminen ja työelämän muutokset voidaan turvata yhdenvertaisesti kaikille.

Sote-alan järjestöillä ja työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli etsittäessä toimivia ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen. Tänä syksynä Vates ja Akava yhdistävät voimansa yhteisen vaikuttamistyön merkeissä.

Asia: VN/15285/2021: Vates-säätiön näkemys on, että nyt esitetyllä yhtiömallilla ei yksin ratkaista vuosia agendalla olleita ns. ilkeitä haasteita (palvelujärjestelmän aukkoihin putoaminen, liian terve vs. liian sairas työhön, kannustinloukku, työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön jne.). Useissa aiemmissa uudistuksissa haasteeksi on lopulta muodostunut asiakas- ja palveluohjauksen toimimat-tomuus, vaikka periaatteet ovat näyttäneet selkeiltä. Vates-säätiö näkee riskinä, että tämä toimimattomuus jatkuu, erityisesti tyypillisten väliinputoajaryhmien kohdalla. Vates-säätiö ehdottaa, että valmistelussa edetään siten, että ns. suuret kysymykset mm. kohderyhmän osalta ratkaistaan ensin. Tämän jälkeen yhteistyössä vammaisjärjestöjen ja välityömarkkinatoimijoiden kanssa valmistellaan yhtiön varsinainen toimiala ja toimintamalli siten, että tällä mahdollisimman hyvin täydennetään työllisyyden edistämisen kokonaisuutta.

Vates-säätiön mielestä hallituksen esityksen tavoitteet ja keinot palveluprosessin kehittämiseksi ovat pääosin oikean suuntaisia ja osin kannatettavia. Esityksessä on kuitenkin useita kohtia, jotka vaativat täsmennyksiä ja tarkennuksia. Vates-säätiö kohdentaa huomionsa yleisesti sellaisiin asioihin, jotka voivat vaikuttaa osatyökykyisten ja erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevien henkilöiden työllistymiseen.

Meeri Riihelä: Omiin rutiineihin ja työtapoihin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota, kun työtä tehdään sekä kotona että toimistolla. Monipaikkainen työ on pandemiasta riippumatta varmasti tullut jäädäkseen. Nyt, kun aivot ovat levänneet loman aikana, on hyvä tilaisuus pysähtyä miettimään omaa arkea.

Vates-säätiö toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: On tärkeää kiinnittää huomiota, että alueiden ja erilaisten kohderyhmien erityispiirteet tulevat huomioiduiksi myös sähköisissä palveluissa, jotka ovat usein kaikille käyttäjille samanlaisia.

Jaana Pakarinen: Etätyösuositus kaikkinensa ei ole kohdellut työntekijöitä yhdenvertaisesti. Kaikki ihmiset eivät voi tehdä töitään etänä, vaikka haluaisivat. Etätyön mahdollistava asiantuntijatyö tekee toisista ihmisistä etuoikeutettuja vaihteleviin työaika- ja työpaikkajärjestelyihin. Miten tämä työtapojen ja -paikkojen eriytyminen näkyy tulevina vuosina nuorten halukkuudessa hakeutua opiskelemaan paikkariippuvaisille aloille? Eriyttääkö paikkariippumattomuus erityistä tukea työssään tarvitsevat ihmiset muusta työyhteisöstä?

Anastasia Koskela: Yhdessä tekeminen on ollut keskeinen osa harjoitteluani. Olen tehnyt muiden kanssa vaikuttamistyön suunnitelmaa ja kysynyt tarvittaessa lisätarkennuksia. Vaikka työpisteeni sijaitsee yli sadan kilometrin päässä toimistolta, yhteys toisiin työntekijöihin on toiminut ja ollut samalla myös tärkeä.

Vates-säätiö toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: On tärkeää, että kokeilun aikana selvitetään/kokeillaan erilaisia työnantajalle suunnattujen tukitoimien vaikuttavuutta. Hallinnollisten rutiinien lisäksi esimerkiksi osatyökykyisten henkilöiden palkkaamiseen liittyy mm. mukauttamisen mahdollisuudet ja läheisesti niihin liittyvä työolosuhteiden järjestelytuki.

Vates-säätiö toteaa lausunnossaan mm., että Vates-säätiön mielestä erityisen hyvää esitysluonnoksessa on, että perusteluissa on muistettu TUVAkoulutuksen lopullinen päämäärä: opiskelijoiden yksilöllisten jatkopolkujen luominen toisen asteen koulutukseen ja sitä kautta työllistymiseen. Vates-säätiö korostaa erityisesti ammatillisen toisen asteen koulutuksen merkitystä osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisvalmiuksien kasvattamisessa.

Olen Anne Kallio ja palasin noin vuoden tauon jälkeen Vatesiin selvittämään järjestölähtöisen työllistymistä edistävän toiminnan roolia työllistämisen kuntakokeiluissa.

Vates-säätiö toteaa lausunnossaan mm., että jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toteuttamisen tavoitteet ovat kannatettavia. Palvelujärjestelmän uudistaminen niin, että työikäisen väestön osaamisen kehittäminen olisi tiiviimmin kytköksissä työelämän tarpeisiin ja uusintamiseen, on tavoitteena vaativa ja kunnianhimoinen. Se on kuitenkin mahdollista toteuttaa hyvällä suunnittelulla ja vahvalla yhteistyöllä.

Vates-säätiön vuosittainen Tulisielu-tunnustus on tänään myönnetty työhönvalmentaja Pirjo Pellikalle Live Palveluista. Pellikka on tehnyt uraauurtavaa käytännön työhönvalmennustyötä vuosikymmenten ajan.

Olen Anastasia Koskela, korkeakouluharjoittelija Vates-säätiössä. Meneillään on viides lukuvuoteni Tampereen yliopistossa, jossa olen opiskellut yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi ja aloittanut maisterivaiheen opinnot.

Vates-säätiö järjestää vuoden 2021 Disability Employment Forumin 21.10. yhteistyössä Suomen CP-liiton kanssa. Päivän teema on ”Ennen kaikkea ammattilainen”.

YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen pohjalta on laadittu Suomen toimintaohjelma vuosille 2020 - 2023. Vates nostaa esiin huomioita kolmesta säätiön toiminnan kannalta keskeisimmistä artiklasta ja niihin liittyvistä tavoitteista

Vates-säätiö on saanut STEA:lta rahoituksen hankkeeseen, jossa selvitetään, mikä on järjestöjen rooli ja millä tavoin ne ovat mukana työllisyyden kuntakokeiluissa. Keräämme nyt järjestöjen kokemuksia kuntakokeilun alkamisesta kahdella kysymyksellä.

Jukka Lindberg: Toimialan kehittämiseen saadaan kokonaan uudenlaista puhtia, kun asioiden tarkastelutavat avartuvat ja uudenlaisia palveluja sekä toimintatapoja myös aktiivisesti tuetaan.

Teppo Rautjärvi: Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (eli työelämän tietosuojalaki) vaatii, että työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensisijaisesti työntekijältä itseltään. Jos tietoja kerätään muualta, tähän on pyydettävä työntekijän suostumus.

Onni Karttunen aloitti huhtikuussa korkeakouluharjoittelun Vates-säätiössä. Onni opiskelee parhaillaan kansainvälisessä yhteiskuntatieteiden maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa. Vatesissa hän saa mahdollisuuden osaamisen hyödyntämiseen ja syventymiseen, työkokemuksen kerryttämiseen ja tulevan pro gradu -tutkielman ideointiin.

Matleena Pekkanen ja Hilkka Pirhonen: Työllisyyshankkeidemme asiakkaat kokevat, että päättäjät ja viranhaltijat eivät tiedä, millaista työttömän ihmisen elämä on, eikä työttömiä kuulla heitä koskevissa palveluissa. Näistä lähtökohdista käynnistyi viime syksynä työllisyysteemainen kokemusosaaja -pilottikoulutus, jonka vastavalmistuneet, työttömyydestä ja työllisyyspalveluista kokemusta omaavat osaajat, aloittavat parhaillaan uudisraivaajan työtään

Joni Ulmanen: Vatesin aluetoiminta kysyi vuoden 2021 alussa maakunnissa toimivilta työllisyystoimijoilta, millaisesta tilastotiedosta he hyötyisivät eniten osatyökykyisten työllistymiseen ja palveluihin liittyen. Tuloksena oli, että valtaosa toimijoista haluaisi enemmän tietoa, miten osatyökykyisten eri tukimuodot ja palvelut vaikuttavat työllistymiseen ja jatkopolkuihin (31 %).

Jukka Lindberg: Välityömarkkina on kokemukseni perusteella viime vuosina voimakkaasti painottunut työkykyä ja työllistymistä edistävien palvejen tarjoamiseen ja kehittämiseen. Työpaikkojen ja -tehtävien luominen on tarkoittanut ennen kaikkea työllistymisessään tukea tarvitsevien henkilöiden työkyvyn ja osaamisen kehitysprosessia sekä avoimelle työmarkkinoille tapahtuvia siirtymiä tukevien, usein lyhytaikaisten työtehtävien ja -paikkojen rakentamista.

Vatesin aluetoiminta toteutti viime kesän tavoin kyselyn maakunnissa toimiville työllisyystoimijoille tammi- ja helmikuussa 2021. Vastaajia kyselyssä oli 90. Vastaajia oli eniten järjestöistä ja säätiöistä (39 %), kunnan tai kuntayhtymän työllisyyspalveluista (18 %) ja kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluista (8 %).

Vates-säätiö korostaa jatkovalmistelussa työllistämis- ja sosiaalipalveluiden yhteensovittamisen vahvaa huomioimista, sekä työllisyydenhoidon rakenneuudistuksen kunnille mukanaan tuomien vastuiden tiedostamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestävät yhteistyössä kevään 2021 aikana kuulemistilaisuuksia vammaispalvelulainsäädännön uudistamiseen liittyen.

Essi Tervonen aloitti Vates-säätiössä 1.3.2021 järjestöavustajana Paikka Auki -avustusohjelman kautta.

Kaija Ray: Meillä on nyt mm. elinikäisen ohjauksen strategia ja korkeakoulujen saavutettavuusstrategia. Kuntoutuksen osaamisen kehittämisessä ydinasioita ovat mm. laaja asiantuntijuus ja kokonaisvaltaisuus. Isoja asioita ja haasteita, olipa kyse opiskelijasta tai opettajasta.

Vates-säätiön mielestä esitettävät työllisyyden edistämisen kuntakokeilulakiin liittyvät muutokset ovat tarkoituksenmukaisia ja tukevat asiakaslähtöisyyttä, sujuvaa palveluprosessia sekä tavoitetta yh-denvertaisten palvelupolkujen toteutumisesta. Muutokset ovat pääosin eduskunnan aiemmin hyväk-symien lausumien edellyttämien muutosten mukaisia.

Marianne Pentikäinen: Jatkuva oppiminen on nyt kaikkien puheessa. Tänä vuonna se on myös Vatesin tapahtumien punaisena lankana. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Onko se ihan uusi juttu vai onko vanhalle ilmiölle nyt annettu nimi? Itsestä ainakin tuntuu, että koko työuran ajan on koko ajan pitänyt oppia ja omaksua uutta.

Vates-säätiö on kommentoinut luonnoksen Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteita kohtia 1, 2, 3, 4 ja 6 ja todennut mm. että, uudistuksen edetessä on tarkasteltava koulutuksen rakennetta ja kehitettävä ratkaisuja niin, että kolmen erillisen koulutuksen yhteenkokoaminen tuottaa sellaista lisäarvoa, jota uudistuksessa on toivottu. Esille nousevat muutostarpeet tulee ottaa vakavasti ja tehdä mahdolliseksi niihin puuttuminen ja asioiden muuttaminen.

Jukka Lindberg: Selvityshenkilö Hannu Mäkisen selvityksen suurin arvo on silti siinä ehdotettavassa uudessa toimintamallissa. Tältä osin erityisen merkittävinä näen pohdinnat uuden toimijan kohderyhmästä, toimijan roolista edelleen kehitettävän nykyisen välityömarkkinatoiminnan täydentäjänä sekä toiminnan operatiivisen järjestämisen vaihtoehdoista.

Yhteistyöryhmä ehdottaa mm. toimintamallin rakentamista nykyisten yleishyödyllisten uudelleenkäyttö- ja välityömarkkinatoimijoide ja niiden verkostojen pohjalta.

Tullin pääjohtaja ja selvityshenkilö Hannu Mäkinen luovutti tiedotustilaisuudessa 8.2. työministeri Tuula Haataiselle selvityksen osatyökykyisten Suomen mallista. Selvityksen pohjalta Suomeen voidaan harkita uuden liiketoimintaperiaatteella toimivan välityömarkkinatoimijan perustamista.

Vates-säätiön uusi hallitus valitsi puheenjohtajakseen Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen. Sydänmaanlakka toimi puheenjohtajana myös edellisen hallituksen toimikaudella.

Kaija Ray: Tarvitaan uusi luku työllistymisen edistämiseen. Siksi Vates-säätiökin uudistaa työotettaan ja tapahtumien toteutustapoja. Pyrimme kattamaan pöydän, johon teillä on helppo tulla, pureksia kanssamme sovittu aihe ja sopia, kenelle viemme viestiä edelleen.

Useimmat kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Koska tukea ei ole tarjolla, jää ainoaksi vaihtoehdoksi osallistuminen työtoimintaan ja tyytyä työntekemisen iloihin palkatta. Kunnissa, joissa on suunnattu resursseja työhönvalmennukseen, on saatu hyvää tulosta aikaan.

Jaana Pakarinen: Vuoden aluksi luon katsauksen käynnissä oleviin tai alkaviin toimenpiteisiin, joiden avulla tavoitellaan 80 prosentin työllisyysastetta.

Sotek-säätiö sr on liittynyt Vatesin taustayhteisöjen joukkoon ja on Vatesin 48. taustayhteisö.

Sosiaali- ja terveysministeriö alkoi vuonna 2019 toteuttaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työkykyohjelmaa. Tavoitteena on mm. tukea osatyökykyisten työttömien henkilöiden työhön pääsyä ja työssä pysymistä. Myös Vates ja muita järjestöjä on mukana ohjelman toteuttamisessa osana valtionavustushankkeita.

Järjestöt ovat kehittäneet nopeasti ulkoisia palvelujaan koronapandemian takia. Kuitenkin myös sisäisiä työtapoja ja -tehtäviä on jouduttu pohdiskelemaan erilaisten työntekijöiden kannalta. Osalle esimerkiksi etätyön rauha sopii hyvin, osa kaipaa työyhteisön tukea ja osallisuutta. Vates toteutti sisäisistä käytännöistä kyselyn.

Ohjauksen rakenne etäohjaustilanteessa on jopa tärkeämpää kuin lähikontaktissa. On otettava huomioon, miten ja millaisen kokemuksen ohjattava tilanteessa saa. Helposti ihmiset ”IRL”, kuten nuoret sanovat, elehtivät paljon ja puhuvat nopeasti. Verkon kautta keskusteltaessa tulee olla vähän liioitellunkin rauhallinen, jotta ohjattava ei koe olevansa kiireen aiheuttaja, ja että hänelle todella riittää aikaa. Kuitenkin me yksilöt tarvitsemme myös yhteisöä, ja vaikka yhteisöllisyys on verkossa ehkä haasteellista.

Vuoden viimeinen Työhönvalmennuksen teemapäivä 8.12. keskittyi taidealan työvalmennukseen. Taideala on moninainen työllistymisen kenttä, joka tulisi nähdä myös moninaisena mahdollisuutena. Taidealalla on kuitenkin monia huomioon otettavia seikkoja työllistymisen kannalta, joita on pohtinut ja selvittänyt Vertaistaitelijat-hanke (STEA 2018-2020).

Ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyspalveluissa on alueellisia eroja. Joillakin paikkakunnilla avotyökäytännöt ovat olennainen osa aikuisten kehitysvammaisten työllisyystoimia, kun taas toisilla paikkakunnilla on mahdollista saada työhönvalmentajan tukea myös palkkatyön tavoittelemisessa. I dag varierar målet med arbetsfrämjande insatser för personer med intellektuell funktionsnedsättning.

Työhönvalmennuksen vuoden kolmas teemapäivä järjestettiin yhteistyössä Feelix-hankkeen kanssa 29.10.2020. Tämän vuoden monimutkaiset ja vaihtuvat tilanteet pandemian saralla vaikuttivat teemapäivän toteutukseen siten, että hyppäsimme hybridimalliin. Vuoden tematiikan mukaisesti pohdittiin läsnäolo- ja etäohjauksen toteutustapoja sekä mitä uudenlaiset tilanteet ammattilaiselta vaativat. Osallistujien mukaan ainakin rohkeutta hypätä uuteen sekä luottoa ammatillisuuteen ja verkoston kantavaan voimaan.

Vates järjesti 16.11. työpajan, jossa käsiteltiin meneillään olevaa selvitystä Suomeen perustettavasta välityömarkkinoilla työllistämisen mallista. Tilaisuuteen osallistui noin 90 työllisyystoimijaa useista maakunnista.

Työllistämisen kehittämispäivä järjestettiin etätilaisuutena 18.11. yhdessä Kiipulan kanssa. Päivän teemana oli työelämän muutokset ja mahdollisuudet erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevien näkökulmasta.

Hallitusohjelmassa on yhtenä tavoitteena edistää osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymistä. Yksi keino on ns. välityömarkkinoilla työllistämisen Suomen malli. Tässä artikkelissa esitellään Vatesin näkemyksiä siitä, mitä piirteitä naapurimaan mallista voisi soveltaa Suomessa.

Hallitus tähtää työllisyysasteen nostoon ja osatyökykyisten työpotentiaalin hyödyntämiseen. Yksi merkittävä este on sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittaminen, jota sosiaaliturvan uudistuskomitea pohtii ensi viikolla. Tarvitaan joustavampi, selkeämpi ja ennakoitavampi järjestelmä ja korjauksia eläkkeensaajan asumistukeen, toteavat Mielenterveyden keskusliitto ja Vates-säätiö.

Lasse Ojanen: Sairaudet ja vastoinkäymiset eivät estä minua tekemästä töitä. Koen, että minulla on vahva työkunto noin neljäksi tunniksi päivässä. Olen tosi motivoitunut tekemään hommia. Toivoisin, että se nähtäisiin yhteiskunnassa positiivisena asiana. En ole ikinä luovuttanut missään asiassa, enkä luovuta tässäkään.

Järjestyksessä toinen Disability Employment Forum -tapahtuma järjestettiin 22.10. yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Vuosittainen tapahtuma on osa työnantajien kanssa käytävää vuoropuhelua ja tiedotusta tukimuodoista, palveluista ja käytännöistä, joilla voidaan edistää vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä.

Jaana Pakarinen: Nostan hattua kaikille järjestöjohtajille, jotka ovat tässä haastavassa tilanteessa järjestelleet toimintoja organisaatioissaan niin, että asiakkaiden etu on asetettu etusijalle, ja että työntekijät ovat jaksaneet jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa tehdä arvokasta työtään ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi. Näin he ovat myös olleet vaikuttamassa siihen, miten kuntien työllistymisen määrärahat ohjautuvat ja minkälaisilta niiden sakkomaksulistat näyttävät.

Vates-säätiön aluetoiminta järjesti Kick off -webinaarin 24.9.2020. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja niin alueelliselta kuin valtakunnalliseltakin tasolta. Päivän starttasi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg, joka kertoi kuntakokeiluista ja siitä, miten ne vaikuttavat järjestöjen toimintaan tulevaisuudessa.

Vates-päivä järjestettiin 1.10., ensimmäistä kertaa verkossa. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna Tulevaisuuden työ – kaikille avoimet työmarkkinat. Mihin suuntaan työmarkkinat ovat kehittymässä, miten vammaiset ja osatyökykyiset löytävät sieltä paikkansa jatkossakin? Aihetta lähestyttiin monista eri näkökulmista parhaiden asiantuntijoiden johdolla.

Tulisielu myönnettiin tänä vuonna ansiokkaasta yhteistyöstä oppilaitosten kanssa ja kehitysvammaisten nuorten tukemisesta työelämään.

Vates on antanut asiantuntijalausunnon ja ollut asiantuntijana kuultavana seuraaviin esityksiin liittyen: HE 87/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta ja HE 114/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2020 vp) täydentämisestä:

Kuntoutussäätiö ja Vates-säätiö sr antavat yhteisen lausuntonsa otsikkoasiassa. Lausunnossa keskitytään erityisesti seikkoihin, jotka ovat merkityksellisiä osatyökykyisille, vammaisille tai pitkäaikaissairaille henkilöille, ja jotka tarvitsevat kuntoutuspalveluita tai muita työhön pääsyyn, työssä pysymiseen tai työhön paluuseen liittyviä palveluita.

On tärkeää, että sote-maakunnat pystyvät huomioimaan alueen erityispiirteet, alueelliset palvelutuotannon mahdollisuudet ja palvelutuottajat niin, että palveluiden järjestäminen ja tuotanto alueella on mahdollisimman kustannustehokasta ja vaikuttavaa.

Kati Savela-Vilmari: Olemme Vatesissa pohtineet työelämän saavutettavuutta monelta kantilta. Työelämän saavutettavuutta miettiessä voisikin nostaa useammin esiin sen, että vammaisilla ja esimerkiksi käsien motoriikan heikkoutta omaavilla on taatusti kertynyt sellaista osaamista digipalveluista, jota harvalla muuten on.

Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Hanna Ranta-Pitkänen: Maailmanlaajuisen koronaepidemian vaikutukset alkoivat näkyä myös Suomessa keväällä 2020. Toteutimme aluetoiminnassa työllisyystoimijoille touko-kesäkuussa kyselyn (N=121), jossa yhtenä osana selvitettiin koronaepidemian vaikutuksia työllisyydenhoidon kentän toimintaan.

Elokuisessa Työhönvalmennuksen teemapäivässä 26.8. keskityttiin oman ohjausotteen työstämiseen. Päivässä paneuduttiin myös valmennuskeskeiseen työskentelytapaan ja siihen, miten oma ohjausote vaikuttaa työnantajayhteistyöhön. Teemapäivä järjestettiin yhteistyössä Ammattiopisto Liven kanssa ja ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa.

Sujuvat palvelut ja oikeat apuvälineet varmistavat kuurosokeille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä työelämään ja tehdä töitä. Työnantajan ei tarvitse tietää tai osata kaikkea etukäteen, kunhan asenne on kunnossa ja kommunikaatio pelaa.

Vates-säätiön, Kuntoutussäätiön, Mielenterveyden keskusliiton ja Invalidisäätiön johtajat vetoavat hallitukseen, jotta järjestöjen resurssit huomioitaisiin osatyökykyisten työllisyyttä edistävissä ohjelmissa.

Tiina Jäppinen: Työuran käsite nähdään yleensä taloudellisesti tai statukseltaan etenevänä. Itse olen nähnyt työuran pikemmin reitin optimointina elämäntilanteen, motiivien ja unelmien mukaan. Siirryn itse loppuvuodeksi viestintävastaavan tehtävästä työvalmentajaksi.

Tutkimuksen mukaan onnistunut kuntoutus ylläpitää työ- ja toimintakykyä, mutta sen lisäksi työssä pysymiseen vaikuttavat työnantajan ja työyhteisön tuki. Työssä jaksamista vahvistavat taito hyväksyä sairauden tai vamman aiheuttama kykyjen heikentyminen ja mahdollisuudet sovittaa kyvyt olemassa olevaan työhön.

Mikään yksittäinen tilastolähde ei kerro, miten vammaiset tai osatyökykyiset työllistyvät tai miten heidän työssäkäyntinsä kehittyy.

Tavoitteeksi tulisi kunnassa asettaa sakkomaksujen pienentämisen sijaan ihmisten työllistyminen.

Johanna Seppänen ja Matleena Pekkanen: Etäohjauksessa tutustuminen jää ohuemmaksi ja valmennuksessa ei synny vastaavanlaista luottamuksellista suhdetta kuin kasvokkain. Osa valmennettavista uskoo työmahdoollisuuksiensa kaventuneen entisestään. Myönteisiä puoliakin korona-ajan digiyhteyksien lisääntymisessä silti on, mm. uusien IT-taitojen oppiminen.

Marianne Pentikäinen: Uusi normaali on nyt jatknut yli 2 kk. Joskus ehkä palataan ns, uuteen normaaliin, joka on luultavasti jotain ihan muuta, kuin mihin on aiemmin totuttu.

Vates pyysi uutiskirjeissään ja some-kanavillaan työllisyystoimijoita kertomaan, miten he ovat kehittäneet toimintaansa ja toimintatapojansa vastamaan korona-ajan takia yllättäen muuttuneisiin tarpeisiin. Vastauksista kävi ilmi, että monet toimijat ovat saaneet mukautettua toimintaansa nopeasti, vaikka kasvotusten tapahtuvat tapaamiset on minimoitu.

Kolmannen sektorin välityömarkkinatoimijat pelkäävät, että työllistymisessä tukea tarvitsevien elämäntilanne ja palvelujen saatavuus heikentyy edelleen koronaepidemian seurauksena. Palveluja tuottavat yhdistykset ja säätiöt ovat toiminnan supistusten takia samalla lailla talousvaikeuksissa kuin yritykset. Toimijat vaativat maan hallitukselta 20 miljoonaneuron kriisirahoitusta ja tukipakettia palvelujen turvaamiseksi myös heikossa työmarkkina-asemassa oleville.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta julkaisi huhtikuussa Policy Brief -artikkelin yhdenvertaisuuslain toteutumisesta työpaikoilla. Artikkelin mukaan työpaikoilla esiin tulevat syrjintäepäilyt liittyvät useimmiten ikään ja terveydentilaan. Vammaisuuteen perustuvissa epäilyissä yksi liittyi kohtuullisten mukautusten epäämiseen, yksi työhönottoon ja yksi työkokeilupaikan saamiseen.

Pandemiakevät on sekoittanut työmarkkinat. Kannamme suurta huolta siitä, että vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden viime vuosien suotuisa työllisyyskehitys loppuu koronan aiheuttamiin haasteisiin. Miten voimme yhdessä tehdä työtä sen eteen, että he eivät vaikeaan tilanteeseen vedoten joudu kohtuuttomasti lomautusten tai irtisanomisten kohteeksi?

Olemme Vertaistaiteilija-hankkeessa toimineet asiantuntija- ja aikaresurssina erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille ja heidän taustatoimijoilleen. Taiteilijoiden saamat palkkiot ovat olleet monelle elämän ensimmäiset omat tulot.

Riikonen, Sihvonen, Savitie: Potentiaalisesti työllistyvän vammaispalvelujen työhönvalmennuksen asiakkaan työharjoittelu tähtää avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmentajan kanssa piirretään yhdessä suuntaviivat kohti työllistymistä.

Jaana Pakarinen: Huolestuttavaa on se, että osatyökykyisten henkilöiden kohdalla erityisen tärkeä palvelu, henkilökohtainen kuntoutus, on jouduttu toistaiseksi lopettamaan. Onneksi etäkuntoutuksen mahdollisuus on olemassa. Tämä soveltuu osalle tarvitsijoista, mutta ei jokaiselle.

Asiantuntijalausunto annettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 18.3.2020.

Lähes viidesosa työllistämisen parissa toimivista asiantuntijoista mainitsi oman työnsä tärkeimmäksi tavoitteeksi asiakkaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämisen mutta ei työllistymistä. Useat kyselyyn vastanneet asiantuntijat mainitsivat asiakkaan kuntouttamisen tai toiseen palveluun ohjaamisen työnsä päätavoitteeksi.

Tutkija kannattaa sosiaalisten yritysten lain alasajoa tai kohdentamista mm. vammaisille

Marianne Pentikäinen: Nuorille Job Shadow Day on loistava tilaisuus nähdä, millaista unelmatyö on oikeasti, kun he miettivät ”mikä minusta tulee isona”. Yrityksissä saatetaan huomata, että pienin tukitoimin ja mukautuksin tai jopa niitä työtä seuraava henkilö voisikin olla ihan potentiaalinen työntekijä.

Luc Henau: Suomessa, muualla Euroopassa ja jopa maailmanlaajuisesti on havaittu, että tuettu työllistyminen on yksi tehokkaimmista keinoista pyrittäessä auttamaan vammaisia henkilöitä työllistymään. Mistä tuetussa työllistymisessä on kyse, ja miksi se on niin tehokas keino?

Vates-säätiö saa enenevässä määrin pyyntöjä kansainväliseen yhteistyöhön. Perinteisiä yhteistyömuotoja ovat olleet hankeyhteistyö sekä ulkomaisten puhujien vierailut tapahtumissa. Viime aikoina ovat lisäksi korostuneet erilaisten vierailijaryhmien tapaamiset sekä haastattelujen antaminen.

Anne Korhonen: Työnantaja voi tarjota tukea tarvitsevalle opiskelijalle työelämäosallisuutta monella tavoin. Työtehtävään kasvaminen saattaa tapahtua esimerkiksi koulutussopimuspaikan, työkokeilun ja palkkatukityöpaikan kautta sekä työhönvalmentajan tuella.

Teppo Rautjärvi: Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan esimerkiksi vammaisuuden perusteella.

Julkaisu tuo näkyväksi välityömarkkinoilla olevien ihmisten moninaiset tarpeet sekä esittää välityömarkkinoiden tarvelähtöisten palveluiden kokonaisuuden.

Marjo Jokipii ja Anne Kallio: Sillä, miten ihminen ohjataan työllistämisyksikön palveluihin, on merkitystä. Ohjataanko välinpitämättömästi, "kokeile nyt" -tyylillä vai rohkaisten ja toivoa antaen.

Viestinnän saavutettavuus ja sosiaalinen esteettömyys ovat avaintekijöitä, kun tavoitteena on edistää viittomakielisen työntekijän työympäristön saavutettavuutta, työllisyyskoordinaattori Ulla Sivunen Kuurojen liitosta toteaa. Suurimpana kuurojen työllistymisen tai työssä jatkamisen esteenä on usein tiedonpuute ja asenteelliset ennakkoluulot.

Alli Tiensuu: Palkkatuettu työ on kannustava palvelu esimerkiksi osatyökykyisille työttömille, koska se on oikeaa työtä.

Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Meeri Riihelä: Vatesin kolmivuotinen KeKo-hanke loppuu vuodenvaihteeseen. Me hanketyöntekijät pysähdyimme pohtimaan kuluneita vuosia ja hankkeen merkitystä. Meitä ilahdutti erityisesti, että moni kertoi löytäneensä KeKon kautta uusia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on suunniteltu asiakkaille uusia jatkopolkuja, kehitetty palveluita yhdessä ja muodostettu pienempiä verkostoja.

Työkykyä tukevista keinoista eniten hyödynnetty työajan joustomahdollisuuksia

Jaana Pakarinen: Usein palveluita kehitetään ja tarjotaan kaikille samanlaista palvelua ajatellen, että se on tasa-arvoista ja yhdenvertaista.

Disability Employment Forum on Vates-säätiön kokonaan uusi tapahtumakonsepti. Lokakuussa ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen 80 osallistujaa keskustelemaan osatyökykyisten asemasta, osaamisesta ja työvoimapotentiaalista työmarkkinoilla. Keskustelu jatkuu verkossa, ja sen pohjalta rakennetaan ensi vuoden tapahtuma.

2-päiväisessä seminaariissa saatiin tietoa mm. opinnollistamisesta työpajoissa, monialaisen yhteistyön onnistumisen edellytyksistä ja IPS- eli Sijoita ja valmenna! -mallin hyödyistä.

KeKo-hanke järjesti kolmannen verkostotilaisuuden Kanta-Hämeen työllisyystoimijoille Vanajanlinnassa 29.10. Tilaisuudessa pohdittiin työllisyydenhoidon trendejä sekä monialaista yhteistyötä. Huomasimme, että samat teemat toistuvat eri alueilla.

Lahden kaupunki on ollut suurin Työn Paikalta työllisyys- ja valmennuspalveluita ostava taho. Se lopettaa hankinnat yritykseltä ja hankkii jatkossa mm. valmennuspalveluita muilta toimijoilta.

Vates-säätiö sr on 25.10.2019 lausunut mielenterveysstategialuonnoksen mielenterveyslinjauksista. Vates-säätiön lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet ja sitä ovat kommentoineet säätiön taustayhteisöistä Kuurojen palvelusäätiö, Kehitysvammaliitto, Epilepsialiitto ja Kokkotyö-säätiö.

SOSTEtalkissa asiaa mm. kuntien ja järjestöjen yhteistyöstä sekä digipalveluiden kehittämisen haasteista

Etsimme työyhteisöömme järjestösihteeriä vakituiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkaa mahdollisimman pian sopivan henkilön löydyttyä

Kaija Ray: Arkipäiväistämiseen tarvitaan pieniä arjen askelia. Mallia näyttämällä, käytännön esimerkeillä ja pienillä tarinoilla voimme käydä keskustelua työnantajien kanssa. Esteettömyys ja saavutettavuus on lopulta kaikkien etu. Siis kaikille yhdenvertainen oikeus ja mahdollisuus tehdä työtä.

Jaana Pakarinen: Kansalaisvaikuttamisen päivä on myös Vates-säätiön syntymäpäivä. Säätiön varhais- ja nuoruusvuosiin on mahtunut runsaasti hanke- ja vaikuttamistyötä. Tällä hetkellä Vates tähyilee aikuisuuden haasteisiin luottavaisin mielin.

Anne Kallio: Olen kerännyt Kuntien vaikuttavat työllistämispalvelut -hankkeessa ihmisten käsityksiä siitä, mitä laatu on työllistämispalveluissa. Lähes kaikki tuovat esiin asiakaslähtöisyyden ja kohtaamisen eri muodoissa.

Työttömän polulla on niin monta palasta. Jos ei me toimijat pidetä yhtä niin se polku katkeaa, toteaa Hilkka Halonen Merivasta.

Marianne Pentikäinen: Työtoverilta kannattaa kysyä, onko jokin hätänä, jos huomaa muutoksia hänen käytöksessään. Se ei ole tungettelevaa, vaan välittämistä. Kannattaa rohkaista myös juttelemaan esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.

Jaana Pakarinen: Koen valtavaa onnea siitä, että voin tehdä mielekästä työtä myös uudessa tilanteessani, syöpään sairastuneena, mukavien ja motivoituneiden työkavereiden kanssa. Olen myös yhä enemmän alkanut arvostaa ihmisiä, joilla on fyysinen tai psyykkinen erilaisuus vaikkapa syntymästään saakka.

Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Meeri Riihelä: Vatesin KeKo – Kehittämisen koordinaatiohankkeen kolmas ja viimeinen toimintavuosi lähti tänä keväänä reippaasti käyntiin. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on ollut toukokuussa 2019 käynnistynyt Pirkanmaan TE-toimiston ja Tampereen kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettu Pirkanmaan kolmannen sektorin kehittämisohjelma.

Osatyökykyisille-sivuilla pääsee tutustumaan eri vaihtoehtoihin valitsemalla ensin, onko työelämässä, etsimässä työpaikkaa vai suunnitteleeko itsensä työllistämistä.

Tunnustuksen myöntämisperusteena on muun muassa se, että Nikula toiminnallaan saanut käyntiin monta vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisen edistämiseen tähtäävää toimintamallia ja hanketta.

Marianna Ohtonen: YK:n vammaisten yleissopimuksen yhtenä kansallisen toimenpideohjelman painopisteenä on vammaisten henkilöiden riittävän elintason, sosiaaliturvan ja työllistymisen parantaminen. Kehitysvammapalveluita käyttävistä ihmisistä silti vain 3 prosenttia on palkkatyössä. Kehitysvammaiset henkilöt elävät kannustinloukussa, joka rajoittaa heidän mahdollisuuttaan ansaita. 

Vates-säätiön KeKo-hanke oli mukana järjestämässä Pohjanmaan Osallisuusareenaa 24.4.2019. KeKo vastasi erityisesti Osallisena työelämässä -teeman ohjelman järjestämisestä. Osallisuusareenaan osallistui yhteensä yli 150 henkilöä – melkoinen määrä siis!

Järjestöjen on tärkeää olla hereillä ja mukana jo markkinavuoropuheluissa, jotta myös vaikeasti työllistyvien henkilöiden laadukkaat palvelut turvataan.

Niini Aalto: Vammaisuus ei saisi olla syrjintäperuste, mutta moni työnantaja voi luulla, ettei vammaisesta ole työhön. Esimerkiksi kuulovamma ei estä tekemästä työtä laadukkaasti. Viittomakielisten kuurojen kirjoitetun kielen taito voi vaihdella, mutta se ei kuitenkaan vaikuta ammattitaitoon.

Pirkanmaan kolmannen sektorin kehittämisohjelman on tarkoitus vahvistaa pirkanmaalaisten järjestöjen ja yhdistysten kumppanuutta sekä tukea niiden asemaa potentiaalisina palvelun- ja elinvoimantuottajina kuntien, TE-palvelujen ja yritysten rinnalla. Ohjelman tarkoitus on myös entistä tehokkaammin turvata palvelut asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta työllistymiseensä.

OTE-kärkihankkeessa kehitettiin mm. matalan kynnyksen toimintamalli ja levitettiin tietoa osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja työssä pysymisen keinoista mm. Tie työelämään -sivuston avulla.

Työllisyyden nousu edellyttää, että kaikki työllistymistä edistävät toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Pirkanmaalla on tartuttu tähän haasteeseen. Maaliskuussa alkaa Pirkanmaalla kolmannen sektorin kehittämisohjelma, joka on suunnattu työllistymistä edistävää toimintaa tarjoaville yhdistyksille ja järjestöille. Nämä toimijat halutaan aiempaa vahvemmin kuntien, TE-toimiston ja yritysten rinnalle edistämään työllistymistä. Kehittämisohjelmaa esitellään tiedotustilaisuudessa 22.3.2019 Tampereella.

Vates-säätiön KeKo-hanke, Kumaja-kumppanuusverkosto ja Hyria säätiö järjestivät keskiviikkona 6.3.2019 Uudenmaan työllistymisen ja kuntoutuksen parissa toimiville järjestöille suunnatun tilaisuuden, jossa paneuduttiin erityisesti kasvupalveluihin sekä kilpailutuksiin liittyviin teemoihin. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoroissa korostui eri toimijoiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden merkitys rakenteellisten muutosten aikana.

Annemaria Ojanperä aloitti määräaikaisena viestintäsuunnittelijana, Meeri Riihelä KeKo:n hankeharjoittelijana.

Kyselyn vastaukset osoittavat, että yhteistyössä järjestöjen kanssa voidaan nopeastikin lisätä aktiiviehdon täyttävää työllistymistä edistäviä palveluita eri puolella maata. Useimmat vastaajista järjestivät työllistymistä edistävää toimintaa.

Kaupan liitto ja Vates-säätiö ehdottavat, että työsopimuslain lisätyöntarjoamispykälästä tulisi voida poiketa sosiaalisista, työvoimapoliittisista syistä. Tämän myötä osatyökykyiset henkilöt pääsisivät nykyistä helpommin työelämään.

Kati Kaarlejärvi: Työllistyminen, opiskelu tai kuntoutukseen pääseminen on myös rangaistuksen jälkeen mahdollista ja monin eri tavoin kannattavaa. Se lisää niin rikostaustaisten osallisuutta yhteiskunnassa kuin myös meidän kaikkien hyvinvointia ja turvallisuutta.

Kati Savela: Olemme saaneet vahvistaa yleissivistystämme oppimalla mielenkiintoisia asioita viittomakielestä, kun työtoverina on ollut viittomakielinen henkilö. Ymmärrämme nyt konkreettisemmin, mitä saavutettavuus työpaikalla muun muassa voi tarkoittaa.

Kelpo-hanke on pyrkinyt hakemaan toimivia malleja ja käytäntöjä valtakunnallisesti ja tuonut niitä hankealueen toimijoille tietoisuuteen. KELPO-hankkeessa on osoitettu, että muutos tehdään askel kerrallaan ja jo pienen ajan sisällä voi ottaa harppauksia. Päätösseminaarissa nousi esille mm. seuraavia ajatuksia: Yhdenvertainen oikeus työelämään tulisi taata kaikille. Jokaisen omat kyvyt ja taidot riittävät, kun työtehtävät ja tuki on kohdallaan.Hankkeen aikana onkin luotu hyvät suhteet niin kunnan palveluohjaajiin kuin TE-palveluihin, joissa jo osataan tukea nuoria kehitysvammaisia. Yhtä tärkeää on antaa tietoa työnantajille, jotta työllistymisiä tapahtuu.

Sisäinen motivaatio tukee työllistymistä ja työntekijän jaksamista. Tilaisuudessa pohdittiinkin, mistä sisäinen motivaatio syntyy sekä mikä sen merkitys on työssä.

Vates-säätiö on lausunut vuonna 2017 näitä palveluita koskevista esityksistä. Vates kiittää nyt sitä, että tuon lausunnon kommentit on otettu valmistelussa laajasti ja perustellusti huomioon.

Vates‐säätiö painottaa lausunnossaan YK:n vammaissopimuksen 27 artiklan toteutumisen tärkeyttä. Yleissopimus edellyttää kaikilla tasoilla vammaiset henkilöt osallistavaa ja yhdenvertaista järjestelmää. Yhdenvertaisilla ja syrjimättömillä palvelujen järjestämisen tavoilla tuetaan muun muassa ammatinvalintaa ja työllistymistä sekä työpaikan säilyttämistä. Vaikeimmin työllistyvien henkilöiden työllistymiseksi tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia, jotka tulee rakentua yhteisille tavoitteille. Vaikka sosiaali‐ ja terveyspalveluiden merkitys vaikeimmin työllistyvien palvelukokonaisuudessa on suuri, vielä suurempi merkitys on sillä, että erilaisten kuntoutus‐ ja tukipalveluiden jälkeen työllisyyspolulla edetään aktiivisesti kohti avoimia työmarkkinoita, eikä jäädä pyörimään palveluihin.

KeKo-hanke, Pohjois-Savon TE-toimisto ja Sakke-hanke järjestivät yhteistyössä perinteisen välityömarkkinoiden kehittämispäivän Kylpylähotelli Kunnonpaikassa 18.1.19. Välityömarkkinat ja työllistämisen tulevaisuus -tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja maakuntauudistuksesta ja palkkatuesta sekä pohdittiin työllistymistä edistävien järjestöjen tulevaisuutta. Osallistujia oli eri sektoreilta ja ympäri maakuntaa.

Tulevaisuusselonteon perusteluissa ja ehdotuksissa näkyy vahva painotus osaamiseen. Uudenlaisen työn haasteissa tämä on tärkeä kokonaisuus ja on hyvä, että osaamisen rakenteisiin on selvityksessä vahvasti keskitytty. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työkyvyn hyödyntäminen tulevaisuuden työtehtävissä on tarpeen, jotta Suomen elinkeinoelämän rakenteet pysyvät toiminnassa.

Job Shadow Day järjestetään tänä vuonna 16. toukokuuta.

Teppo Rautjärvi: Työnantaja saa palkata 15-vuotiaan nuoren vakituiseen työsuhteeseen, jos hän on suorittanut oppivelvollisuutensa. Kuluvan vuoden aikana 14 vuotta täyttävä nuori voi tehdä työtä vain huoltajan luvalla. Työsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeusluvan 14-vuotiaan työskentelyyn. Poikkeuslupia myönnetään esimerkiksi elokuvatuotannossa mukana oleville nuorille. Töihin pitää aina olla erityinen syy. Se ei saa vaarantaa lapsen turvallisuutta eikä haitata hänen terveyttään, kehitystään tai koulunkäyntiään.

Hankkeessa arvioidaan erilaisten kansainvälisten, osatyökykyisten työllisyyttä edistävien mallien toimivuutta Suomen yhteiskunnallisissa ja lainsäädännöllisissä raameissa.

Lineaarinen malli myös Kelan täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä lisäisi järjestöjen mukaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten työllisyyttä.

Lausunnossa todetaan mm., että yhteys aktivointisuunnitelman tekijätahon, työtoiminnan toteuttajan ja tukea ja ohjausta tuottavan organisaation välillä on toimittava saumattomasti. Tämä tarkoittanee sähköisten alustojen yhtenäistämistä niin, että sekä palvelun järjestäjällä ja palvelun tuottajilla on pääsy yhteisiin järjestelmiin.

Kuluttajaliiton lausuntoon on liitetty Kuluttajaparlamentin marraskuussa antama kannanotto siitä, että vahvan sähköisen tunnistautumisen on oltava aidosti saavutettava ja helppokäyttöinen.

Jaana Pakarinen: Järjestötoimijat ovat onnistuneet monissa asioissa vaikuttamistyössään osatyökykyisten työllistämiseksi. Esimerkiksi palkkatukien määrärahoja on korotettu. Paikka Auki -ohjelman kautta järjestöt ovat työllistäneet osatyökykyisiä henkilöitä, ja tieto heidän osaamisestaan toivon mukaan leviää.

Mari Toivonen: Itsenäisyyspäivän alla suljen takanani Vates-säätiön oven ja avaan uuden työpaikan oven Tampereella, ihan lähellä kotiani. Olen ollut etuoikeutettu saadessani työskennellä puolitoista vuotta Vates-säätiön Keko-kehittämisen koordinaatiohankkeessa. Olen päässyt rakentamaan uusia verkostoja ja päässyt mukaan jo olemassa oleviin verkostoihin eri puolilla Suomea.

Marju Silander: Olimme siellä missä muutkin tehden sitä mitä muutkin. Tässä lauseessa kiteytyy mielestäni hienolla tavalla mistä vammaisten oikeuksien ajamisessa ja järjestötoiminnassa on pohjimmiltaan kyse. Mahdollisuutta mennä, osallistua ja elää sosiaalisissa suhteissa.

Meeri Riihelä: Hain maaliskuussa 2018 viestinnän korkeakouluharjoittelijaksi Vates-säätiölle. Halusin kyseisen harjoittelupaikan, koska siinä yhdistyivät suurimmat kiinnostuksen kohteeni: yhdenvertaisuustyö ja viestintä. Pääsin haastatteluun, ja muutaman päivän kuluttua sain kuulla saaneeni paikan. Olin innoissani!

Seinäjoelle on rakenteilla työllistymisen palveluallianssi, palveluyhteenliittymä, jolla pyritään tehostamaan ja parantamaan työmarkkinatukea saavien seinäjokisten työnhakijoiden palvelua ja palveluprosessia.

Mari Toivonen: Järjestöillä voi olla monia huolenaiheita tulevaan alueuudistukseen liittyen, mutta onko todella aihetta olla huolissaan? 3. sektorin toimijoilla on runsaasti osaamista ja kykyä mm. työllistymistä tukevista palveluista, niistä on syytä pitää ääntä!

Tamperelainen TITRY haki taustayhteisöksi ollakseen mukana valtakunnallisessa vaikuttamis- ja verkostotoiminnassa.

Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet hyötyvät tutkimuksen mukaan osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille rakennetuista palvelukokonaisuuksista, kuten tuetun työllistymisen palvelumallista ja työvoiman palvelukeskusten palveluista. Tämä selviää tuoreesta Kelan ja ETK:n tutkimuksesta.

KeKo – Kehittämisen koordinaatiohanke on tullut toiminta-aikansa puoliväliin. Nyt onkin hyvä tehdä pientä yhteenvetoa siitä, mitä on tullut tehdyksi.

Marraskuussa 2018 Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää verkkopalvelujen saavutettavuudesta koulutusta eri puolella Suomea. Koulutus on maksutonta ja niihin voivat osallistua kaikki, joita asia kiinnostaa. Taustalla on EU:n saavuttavuusdirektiivi, jonka vaatimuksia aletaan soveltaa julkisen sektorin digitaalisiin palveluihin vaiheittain syyskuusta 2019 alkaen. Direktiivin kansallista toteutusta ohjaa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Lisäksi EU:ssa on valmisteilla esteettömyysdirektiivi.

Inkluderingskompetanse-seminaari pidettiin 8.-9.10. Oslossa.

16 prosenttia vuoden 2017 yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista yhteydenotoista koski työelämää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeus puuttua syrjintään työelämässä täydentäisi yksilöiden oikeussuojaa.

Marianne Pentikäinen: Työhön perehdytyssuunnitelman lisäksi työyhteisössä pitäisi seurata, miten perehdytys on sujunut ja pitäisikö sitä jotenkin muuttaa. On tärkeä huomata, että mikään asia ei välttämättä ole selvä uudelle tulokkaalle, vaikka pitkäaikaisille työntekijöille ne näyttäytyisivät itsestään selvinä.

Hallituksen esityksen osalta Vates-säätiön näkökulma on erityistä tukea tarvitsevien, kuten vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen. On erityisen hyvä, että valmistelun aikana on kuultu laajaa joukkoa asiantuntijoita ja lausuntojen perusteella on lakiteksteihin tehty aiheellisia tarkennuksia ja korjauksia.

Vates järjestää vuosittain neljä työhönvalmennuksen teemapäivää. Vuoden kolmas teemapäivä järjestettiin 30.8. yhteistyössä Rinnekoti-Säätiön Kornetin työhönvalmennuksen kanssa. Aihe kiinnostaa ohjauksen ja valmennuksen ammattilaisia, sillä ryhmä täyttyi nopeasti.

Moni sote-järjestö edistää osaltaan myös erityisryhmien työkykyä ja jopa työllistämistä. Vates tekemä tekemä työ on paljon myös sitä, mitä järjestöt toivovat yhteistyöltä, kuten kohtaamisia, tiedottamista ja yhteistävaikuttamista verkostojen kautta.

Svenja opiskelee Bonnissa järjestöjohtamista.

Marianne Pentikäinen: Loman pituus ei välttämättä ratkaise, onko sen jälkeen levännyt olo vai ei. Loman jälkeen kannattaa antaa itselleen aikaa sopeutua työrytmiin.

Olemme parempia yhdessä - monimuotoinen työyhteisö organisaation resurssina -tilaisuudessa esityksiä ja työpaja

Lausunto koskee ehdotusta työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:ssä ja 7 luvun 5 s §:ssä tarkoitetun nk. aktiivimallin kehittämisestä. Vates-säätiön lausunnon näkökulma on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukeminen perustuen henkilön omiin voimavaroihin ja työkykyyn.

Jukka Lindberg: Kesäloman aikana kannattaa pohtia, millaisilla tavoitteilla, reunaehdoilla ja periaatteilla syksyn koittaessa palaa kehiin. Pohdittavia asioita voi olla esim. se, osaako erottaa omassa toiminnassaan kohderyhmien kannalta vaikuttavimmat asiat.

Kuntoutussäätiö ja Vates-säätiö vetoavat yhteisessä kannanotossa kuntouttavan työtoiminnan jatkuvuuteen suurten rakenneuudistusten välivaiheessa.

Kaija Ray ja Jukka Lindberg: Suomeen on haettu malleja työllisyydenhoitoon eri puolilta maailmaa. Vates on tehnyt vuosia yhteistyötä useiden kansainvälisten järjestöjen kanssa ja saanut oppia eri maiden rakenteista ja malleista. Kaikki tällaisen toiminnan tuoma lisäarvo kannattaa nyt hyödyntää.

Vates-säätiön koordinoiman viestintäverkoston tutustumiskäynti suuntautui kesäkuun alun vielä aurinkoisena päivänä Helsingin Uutelaan Sininauhaliiton käytössä olevalle Skatan tilalle.

Teppo Rautjärvi: Työsuhteen ehtojen osalta terveydentila ja vammaisuus on suojattu syrjinnältä yhdenvertaisuuslaissa. Työsopimuslain mukaisesti voimassa on tasapuolisen kohtelun vaatimus. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtojakaan ilman perusteltua syytä.

Stipendi on tarkoitettu kannustimeksi työelämään siirryttäessä ja se myönnetään opiskelijalle, joka on opiskelunsa aikana osoittanut erityistä tahtoa ja motivaatiota opiskeluunsa, tähtäimenään työllistyminen.

Jukka Lindberg: Työllistymistä tukevien toimijoiden – yritysten tai järjestöjen – pitää huomioida sekä työllistymistä tai työelämäosallisuutta tavoittelevat henkilöt että työpaikat. Järjestöjen ja yritysten vahvuudet ovat erilaiset. Resursseja ei riitä kaikille, ja jos niiden jaossa priorisoidaan työpaikkoja, järjestöt ja niiden toimintaan osallistuvat voivat kärsiä.

"Askelmerkkejä osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi on jo olemassa, nyt on päästävä sanoista tekoihin"

Jaana Pakarinen: Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on toisaalta helppoa, mutta toisaalta se on haastava laji. Yhteistyön on-nistuminen edellyttää vahvaa tahtoa yhdessä tekemiseen ja luottamusta kumppaneihin ja siihen, että jokainen tekee oman osuutensa sovituissa resursseissa ja sovitussa aikataulussa.

Kemissä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja työssä pysymisen edistämiseksi tehty työ on ollut pitkäjänteistä ja sillä on vahva johdon sitoumus.

Päivässä oli tekemisen meininkiä ja rutkalti uusia kokemuksia, yksi työn seuraajista tiivisti päivän saldon.

Vates painottaa lausunnossaan YK:n vammaissopimuksen 27 artiklan toteutumisen tärkeyttä.

Tuuli Riisalo: Verkostotapaamisten parasta antia uudet kontaktit ja yhteistyötilaisuudet. Selkeät tavoitteet ja jatkuvuus antavat tapaamisille ryhtiä.

Vates teki kyselyn Kyvyt käyttöön -verkostolle helmikuussa 2018. Kysyimme, miten tärkeänä vastaajat pitävät Vatesin toimintaa eri aihealueiden parissa ja kuinka onnistuneeksi he arvioivat säätiön toiminnan. Kyvyt käyttöön -verkostossa on noin 850 jäsentä, jotka edustavat laajasti ammattilaisia, asiantuntijoita ja johtajia, jotka haluavat edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä.

Suomen Klubitalot ry on Vatesin uusi taustayhteisö. Suomen Klubitalot ry tukee suomalaisten mielenterveystyötä tekevien Klubitalojen toimintaa ja laadullista kehittämistä. Yhdistys edistää mielenterveyskuntoutujien sosiaalista asemaa yhteiskunnassa ja tekee tunnetuksi Klubitalojen voimaannuttavaa kuntoutumismallia. Suomen Klubitalot ry:n kuuluu 23 Suomessa toimivaa Klubitaloa.

KELPO-hanke osallistui viime vuonna Job Shadow Day -tapahtumaan. Tarja Myllylahti ja Raimo Tikkanen kertovat päivän annista omasta ja työn seuraajan näkökulmasta.

Kaija Ray: Järjestökenttää huudetaan nyt vaikuttamaan tuleviin uudistuksiin ja näyttämään toteen vahvuutensa yhteistyön tekemisen voimanpesänä. Osaammeko vastata huuteluun?

Vates pitää hyvänä sitä, että esitykseen on otettu huomioon ne tulokset, joita aiemmista kokeiluista on saatu, sekä monien muiden selvitysten tulokset.

Työ- ja sosiaalista kuntoutusta tehnyt sekä toimintaansa aktiivisesti kehittänyt Kevama Oy on päätetty hakea konkurssiin. Asiasta uutisoi Ylen Savon toimitus eilen 4.4.2018. Vatesin johtaja Jaana Pakarinen on huolestunut tilanteesta.

Jyrki Rinta-Jouppi: Sisäinen motivaatio korostuu prosesseissa, joissa ihmisen oma rooli on vahva, kuten työllistymisessä ja kuntoutumisessa. Pyrkiminen sisäistä motivaatiota kohti huomioiden eri tekijät edistää mielenterveyttä ja luo puitteet vaikuttavalle kohtaamiselle.

Jaana Argillander: Toivon, että vammaisia nuoria kuka tahansa heitä lähellä oleva henkilö ohjaisi, innostaisi ja tukisi ylipäätään liikunnan pariin, mutta myös urheilu-uralle, jos nuorta vähänkin kiinnostaa. Kokemukseni mukaan jo hyvä fyysinen kunto kompensoi vammasta aiheutuvaa rasitusta ja stressiä, jota arjessa joutuu välillä kokemaan.

Jaana Pakarinen: Luettuaan Mäntynevan ja Hiilamon artikkelin kuntouttavasta työtoiminnasta tulee pohtineeksi, riittääkö työtoiminnan paikkoja niille, joilla on todellinen ja koettu kuntoutuksellinen tarve.

Tuskin kukaan olisi arvannut, kuinka pitkälle palkitsemisen tie voi johtaa. Vatesin ensimmäinen Esimerkillisen työnantajan palkinto myönnettiin vuonna 1998 pääkaupunkiseudun S-market -ketjulle. Nyt 20 vuotta myöhemmin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Tuetun työllistymisen palvelun kautta Lauttasaaren S-marketeissa jo yli 20 vuotta työskennellyt Pekka Salomaa on saanut työnantajan esityksestä Suomen Valkoisen Ruusun mitalin.

Hengitysliiton suunnittelija Kiti Haukilahti suunnittelee sisäilmasta sairastuneiden vertaistoimintaa. Sisäilmasta sairastuneita arvioidaan olevan Suomessa tuhansia, oireita saavat jopa kymmenet tuhannet ihmiset. Joskus oireet pakottavat vaihtamaan työpaikkaa, ellei työtilan vaihto tai etätyö onnistu.

Työ kohtasi tekijänsä Järvenpäässä sijaitsevassa JRFIX-yrityksessä. Aleksin työllistymisen teki mahdolliseksi yrityksen saama palkkatuki.

Vatesin viestintäverkosto vieraili Valkeassa talossa 17.1.

Kerro meille, mikä kunta tai kunnan työntekijä on mielestäsi tunnustuksen ansainnut ja on vuoden 2018 Tulisielu.

Mari Toivonen: Maakunta- ja sote-uudistuksessa on nostettu esille palvelukokonaisuudet. Toive on, että pystyisimme tulevaisuudessa tarjoamaan asiakkaalle aidosti palvelukokonaisuuksia eikä tätä palveluiden ”sillisalaattia”.

Teppo Rautjärvi: Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kannalta asianmukainen käyttäytyminen edistää asioiden sujuvaa etenemistä työpaikalla. Työpaikka ei saa olla hiekkalaatikko, jossa yksittäinen työntekijä sabotoi muita.

Jaana Pakarinen: Vates-säätiön 25 toimintavuoden aikana moni asia tuntuu muuttuneen, mutta asennevaikuttamista ja tiedottamista on edelleen tehtävä. Vain siten vammaiset, osatyökykyiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt otetaan vastaan yhdenvertaisina työnhakijoina.

Yhteinen tavoite on osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden parantaminen

Vates pitää hyvänä mm. sitä, että tutkinnon osien ammattitaidon osoittamistavoissa on korostettu yksilöllisyyttä

Iso-Britannian-opintomatkan tavoitteena oli luoda katsaus kansainvälisiin sosiaalisen työllistämisen toimintamalleihin ja käytäntöihin, joista Suomessa voitaisiin ottaa oppia.

Vates-säätiö saa vahvistusta viestintään, jos sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa STEA:n perjantaina 1.12. julkistaman avustusehdotuksen.

Vatesin nettisivujen kävijäkysely antaa suuntaa sivuilla kävijöiden toiveista

Mielenterveyden ongelmista ei herkästi kerrota työpaikalla, sillä leimautumisen pelko on tänäkin päivänä suuri. Työnantajista noin 50 % uskoo, että kertominen voi johtaa työpaikan tai aseman menettämiseen. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta. Kuntoutujat pitävät tärkeänä, että ammattilaisten lisäksi työtovereiden olisi hyvä olla mukana kuntoutumisprosessissa.

Mari Toivonen: KeKo-hankkeen tekemissä toimijoiden haastatteluissa on noussut esille palveluiden pirstaleisuus, päällekkäisyys ja siiloutuminen. Siksi tarvitaan tietoa, koordinaatiota ja myös vastuiden jakamista.

Jaana Pakarinen: Keskustelu osa-aikatyön tekemisen mahdollisuuksista on tervetullutta. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon visioita kannattaa ottaa pohdintaan, kun mietitään, miten osatyökykyisten henkilöiden työelämäosallisuutta saataisiin lisättyä.

Kyselyllä kerättiin toiveita ja ideoita kehittämisryhmän toimintaan

Antti Kylliäinen: Hyveet eivät työelämässä korvaa arvoja. Toimiakseen hyvin ja oikein organisaatio tarvitsee molempia.

Uusi yritys EskoTyö helpottaa mielenterveyskuntoutujan työn saantia. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni mielenterveyden haasteista toipuva pääsisi töiden kautta tukevammin kiinni tavalliseen arkeen.

Reumaliitto muistuttaa Reumaviikolla 8.-15.10. käynnistyneellä kampanjallaan, että tuki- ja liikuntaelinoireet ja -sairaudet eivät aina näy ulospäin, mutta niiden hoito ja huomioiminen työssä auttavat jaksamaan.

Tuuli Riisalo: KeKo-hankkeen alussa kartoitettiin päättyneitä ja käynnissä olevia hankkeita viimeisen kahden vuoden ajalta. Kartoitukseen löydettiin yhteensä 85 eri hanketta. Päättyneitä hankkeita on yhteensä 22 ja käynnissä olevia hankkeita 63. Hankkeita on tarjolla eniten osatyökykyisille tai erityistä tukea tarvitseville henkilöille (46 %). Toiseksi eniten hankkeita on tarjolla eri tavoin vammaisille henkilöille (21 %).

Hankinnoista duunia -hankkeen tuloksena sadat työttömät saivat työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikan

Esitysluonnos liittyy hallituksen maakuntauudistusta koskevien esityksien kokonaisuuteen ja sen tavoitteena on ratkaista maakuntauudistuksesta seuraavat muutostarpeet pitkään työmarkkinatukea saaneen nyt kotikunnalle kuuluvan työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta. Vates-säätiön lausunnon näkökulma on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukeminen perustuen henkilön omiin voimavaroihin ja työkykyyn.

Sirpa Eklund: Kuulluksi tultua on mahdollista päästä eteenpäin, lähtökohtana ihmisen oma tavoite: minne hän on hakeutumassa ja miten sinne pääsee.

Tuuli Riisalo: KeKo -hankkeessa tehdystä kyselystä kävi ilmi, että alueilla toimii säännöllisesti kokoontuvia järjestöjen yhteistyöverkostoja. Se kuitenkin yllätti, kuinka vähän yhteistyötä tehtiin kehittämis- ja vaikuttamistyön puitteissa.

Omakustanteisen opintomatkan suunnittelu etenee, ota yhteyttä pikaisesti

Outi Virtasalo: Yleinen kysymys työllistämisehtoon liittyen on ollut se, nousevatko hinnat sen myötä. Kansainväliset kokemukset odottavat, että eivät. Tämä on todettu myös Handu-hankkeen aikana Suomessa.

Jaana Pakarinen: Turun Kauppakorkeakoulussa tiedeyhteisön järjestämässä konferenssissa tutkija kertoi, että 2020-luvulla työmarkkinoille tuleva Y-sukupoli tarvitsee uudenlaista ohjaavaa johtajuutta. Työmarkkinoille ohjaaminen ja johtajuus tulevat voimakkaasti muuttumaan siitä, johon olemme tottuneet. Ellei tähän näkymään vastata riittävän varhain, tulee osatyökykyisten henkilöiden, varsinkin osatyökykyisten nuorten henkilöiden, määrä kasvamaan jo siitäkin syystä, että ennakoiva ohjaus puuttuu ja työnantajien johtamistavat ovat auttamattomasti vanhentuneita..

Elokuisen lämmin Työhönvalmennuksen kehittämisryhmän teemapäivä keskittyi ratkaisukeskeiseen työskentelytapaan työhönvalmentajan työssä.

Marianne Kivelä: Monialainen kuntoutuspalvelu edistää työttömän polkua kohti työelämää. Harvalle työttömälle kuntouttava työtoiminta on loppuelämän ratkaisu, mutta toiminta on joillekin opiskelua houkuttelevampaa, koska silloin saa verotonta kannustusrahaa, toisin kuin kouluttautuessa.

Kirsi Lappalainen: Kunnan koko ei määrittele terveyspalvelujen tasoa. Todellinen syy riittämättömiin palveluihin on toinen, kirjoittaa Kirsi Lappalainen Vatesin blogissa.

Marianne Pentikäinen: Heinäkuun 26. päivänä 1997 avasin ensimmäisen kerran työhuoneeni oven Vates-säätiössä tai Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiössä niin kuin nimi tuolloin kuului. Olin käynyt haastattelussa juuri ennen juhannusta ja saanut tiedon juhannusaaton aattona, että toimitusjohtajan sihteerin paikka on minun, Näiden vuosien aikana olen vaihtanut työhuonetta viisi kertaa - palaten lopulta huoneeseen, jossa työt aloitin. Ympyrä on siis sulkeutunut.

Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu YK:n vammaissopimuksen sisällön edellytykset säädökselle. Esteiden poistaminen on tärkeää yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Säädöstekstiin tulisi lisätä maininta siitä, että henkilön tulee saada ko. palvelut omalla äidinkielellään. Tämä on yksi edellytys esteettömään osallistumiseen, osallisuuteen ja yhdenvertaiseen palveluiden saavutettavuuteen.

Tuuli Riisalo: Olen pian suorittanut noin puolet korkeakouluharjoittelustani. Harjoitteluaika on ollut sekä hyvin kiinnostavaa että innostavaa, ja koen saaneeni paraatipaikan järjestökenttään tutustumisen suhteen. Harjoittelu on tuonut sosiaalipolitiikan opintoihini konkreettisen näkökulman ja vahvistuksen siitä, että olen todella oikealla alalla. KeKo-hankkeessa tehtävänäni on ollut kartoittaa viimeisen kahden vuoden ajalta vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen liittyviä hankkeita ja niistä seuranneita hyviä käytäntöjä. Kartoitus on vielä kesken, mutta uskallan hieman avata oppimiani asioita hankkeista ja järjestötyöskentelystä.

OTT Jaana Paanetoja on julkaissut keväällä 2017 selvitysraportin "Osan työkyvystään menettänyt työntekijä ja työehtosopimusmääräykset".

Työharjoittelu ja tuettu työ kohentavat kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä, mutta työtoiminta ei.

Susanna Lehtisen työelämässä pysymistä ovat vaikeuttaneet mm. huonontunut kuulo, masennus sekä suolistosairaus.

Hyväksi koettuja käytäntöjä, kuten työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), tulee kehittää uuteen toimintaympäristöön sopivaksi. Rahoitusmekanismilla tulee turvata monialainen yhteistyö. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla monialaisen yhteistyön saatavuus ja saavutettavuus tukevat työllistymistä.

Vatesin lausunto koskee hallituksen esitysluonnoksen liikkuvuusavustuksen myöntämiseen ja yritystoiminnan sivutoimisuuteen liittyviä kohtia ja sen sisältöön ovat vaikuttaneet Vates-säätiön taustayhteisöt.

Mari Toivonen: Olen tavannut kuluneiden viikkojen aikana monia uusia toimijoita ja olemme käyneet hyviä keskusteluita. Monella alueella toimii ja on jo vuosia toiminut hyviä, vahvoja verkostoja ja monet järjestöt kehittävät jo nyt yhdessä. Olen kiinnostunut löytämään nämä ydinverkostot.

Teppo Rautjärvi: Tänä päivänä työpaikkoihin on paljon hakijoita, joten yrittäjyydestä on tullut varteenotettava vaihtoehto. Monesti vammaisella tai osatyökykyisellä henkilöllä on pelko: mitä jos en pärjääkään yrittäjyyden tiellä? Käyttökelpoisia tukimuotoja on tarjolla, kuten starttiraha ja elinkeinotuki. Näiden tukimuotojen toivoisi alentavan kynnystä lähteä yrittäjyyden tielle.

Vates-säätiö on huolissaan 5.6.2017 päättyvän tulkkauspalvelujen kilpailutuksen kohdalla erityisesti kuurojen viittomakielisten yhdenvertaisuuden ja oikeuksien turvaamisesta.

Walter Fortelius: Vanhemmilleni Suomi oli itsestään selvästi jakautumaton maa. Ei maa, joka on vihaa täynnä, jossa moninaisuus ja ihmisoikeus ovat haukkumasanoja, jossa suomalaisen yhteiskunnan parhaimmat saavutukset ovat uhanalaisia ja jossa sana maanpetos on saamassa kauhistuttavan todellisen merkityksen. On vaikeaa ymmärtää miten Suomesta on tullut näin jakaantunut maa.

Pitkään työttöminä olleiden terveystarkastukset voivat edistää heidän työhön paluutaan

Maakuntauudistuksen projektijohtaja Jukka Alasentie esitelmöi 18.5. Vates-säätiön valtuuskunnan kokouksessa aiheesta Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa.

TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailussa alansa osaajat näyttivät taitonsa. Jo kilpailuun osallistuminen on huippusuoritus.

Kaija Ray: Otsikon sanassa on varsinaisesti kyse Vates-säätiön järjestämästä koulutuskokonaisuudesta. Sana on osatyökykyisten työllistämisen juridisiin erityiskysymyksiin paneutuvan koulutuksen nimen päivitetty muoto, mutta samalla sanaan liittyy laajempikin viesti.

Pienryhmävalmennus osoittautui hyväksi keinoksi selvittää uravaihtoehtoja nuorilla, joilla on oppimisvaikeuksia. Nivelvaiheissa tarvitaan silti myös henkilökohtaista tukea, todettiin 3 KK- Ohjaava työhönvalmennuspalvelu -hankkeessa.

Vates-säätiön intressinä on lausua lain kasvupalveluita koskevasta osuudesta, erityisesti vaikeimmin työllistettävien, kuten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymisen näkökulmasta. Kasvupalvelulain tavoitteena on luoda selkeä järjestelmä joka pystyy nykyistä yksinkertaisemmin vastaamaan ihmisten ja yritysten työllistämiseen liittyviin palvelutarpeisiin.

Rauman PARTY-osahankkeessa käynnistyi maaliskuussa 2017 pitkäaikaistyöttömille suunnattu työ- ja toimintakyvyn arviointiryhmä, TyKy-ryhmä. PARTY on ESR:n osarahoittama hankekokonaisuus, jossa tavoitteena on parantaa työttömien työ- ja toimintakykyä.

PARTYn itsearviointi osoitti palvelujen kehittyneen ja asiakasosallisuuden kasvaneen.

Mira Malja aloitti kuntouttavan työtoiminnan hoidettuaan lapsiaan kotona useita vuosia. Toiminnan kautta hän kuuli mahdollisuudesta suorittaa osa tutkinnosta suoraan työpaikalla. Tammikuussa hän aloitti avustajaopinnot Valo-valmennuksessa vanhainkodissa Eurajoella.

Jaana Pakarinen: Vatesin asiantuntijuus kohdistuu työllistymisen edistämiseen, sen keinoihin, toimintatapoihin ja yhteistyöverkostojen tunnistamiseen. Asiantuntijana meidän pitää pystyä yhdistämään eri lähteistä saatavaa tietoa ja kokemustietoa. Lisäksi tiedot pitää osata ilmaista tilanteen vaatimassa asiayhteydessä arkijärjellä ymmärrettävästi ja luotettavasti.

Tulisielu-kunniakirjan on saanut tänä vuonna Marjatta Varanka, joka on Vates-säätiön entinen toimitusjohtaja. Hän on elämäntyöllään avannut uusia väyliä erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseksi.

Teppo Rautjärvi: Voiko työnantaja irtisanoa työsopimuksen työntekijän sairauden perusteella? Tämä kysymys on tullut monta kertaa esille viimeaikaisissa lakiasioiden neuvonnoissani. Lainsäädännön kanta asiaan on selkeä: Työsopimuslain sekä lain kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan työnantaja saa irtisanoa työntekijän vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Marianne Pentikäinen: Työsuojelun peruskurssilla silmäni taas avautuivat. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin voisi kuvitella. Puhuttiin mm. työkyvystä ja siitä, mikä siihen vaikuttaa. Asiaa ei ehkä ajattele aktiivisesti, mutta onkin olemassa neljä näkökulmaa, jotka määrittävät työkykyisyyttä: terve ja työkykyinen, terve ja työkyvytön, sairas ja työkykyinen ja sairas ja työkyvytön.

Väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ja palvelujen yhdenvertainen saatavuus lakiuudistuksen tavoitteena on erittäin tärkeä ja on hyvä, että nämä nostetaan palvelujen kehittämisen keskiöön tulevina vuosina. Tavoitteeseen on pääosin mahdollista päästä pidemmällä aikavälillä. Tämä kuitenkin edellyttää uudistuksen eri osien onnistumista. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ei tule missään vaiheessa toteutumaan täydellisenä, johtuen maantieteellisistä, kulttuurisista, koulutuksellisista, sosiaalisista yms. eroavaisuuksista.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii valtakunnallisena suojelijana Job Shadow Day -tapahtumalle 5.4.2017.

Tänä vuonna Aivoviikkoa vietetään 14.-19.3., jonka teemana on Aivoterveyttä läheltä. Aivoja hellivät elämäntavat tukevat aivojen terveyttä ja toisaalta edistävät neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia.

Kaija Ray: Opinnoista työhön pyrkiville nuorille tuen ajoituksella on erittäin tärkeä merkitys.Ttyössäoppimisjaksoilla taas on oma, erityinen paikkansa antaa ensimmäisiä työelämäkokemuksia ja sitä kautta onnistumisia erityistä tukea tarvitseville nuorille.

Esteetön kieli työelämässä -tilaisuuteen 7.3.2017 osallistui noin 50 henkilöä. Päivän aikana kuultiin mm. selkokielestä, selkouutisten teosta ja saavutettavista verkkosivuista.

Yli 100 vammaistyön ja tuetun työllistymisen asiantuntijaa kokoontui EUSEn kokoukseen Maltalle helmikuussa.

Petteri Ora: Välittömästi opintojensa jälkeen työllistyvistä ammatillisista erityisopiskelijoista iso osa työllistyy samaan paikkaan, jossa on ollut työssäoppimassa. Onnistuvan työvaltaisen opiskelun ja työllistymisen eväät ovat siis aika samanlaiset. Ammatillisessa toisen asteen koulutuksen reformissa ne on säilytettävä.

Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden mahdollisuuksia ja esteitä selvittänyt raportti julkistettiin 16.2.2017.

Jaana Pakarinen: Monimuotoisuutta työelämässä on se, että työntekijöiden välillä on eroja osaamisessa, toimintatavoissa ja työelämäodotuksissa. Monimuotoisuus on sitä, että työntekijöiden välillä ei ole epätasa-arvoista kohtelua, ei syrjintää eikä suosimista.

Etäpalvelun verkkosivut on julkaistu suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Käynnistämme RAY:n rahoituksella kolmevuotisen (2017–2019) Kehittämisen koordinaatiohankkeen (KeKo). Etsimme projektiimme projektipäällikköä

Tunnetko jo nämä portaalit - kutsu viestintäyhteistyöhön 2017 -tilaisuus täyttyi nopeasti ja lopulta koulutustilassa istui 30 henkilöä kuulemassa ja pohtimassa, millaista viestintäyhteistyötä voisimme tehdä. Jokainen aiheensa esittelijä esitti myös oman yhteistyökutsunta. Osallistujat pitivät tilaisuutta palautteen perusteella hyödyllisenä, koska sieltä sai paljon tietoa ja yhteistyökutsuja. Tilaisuuden järjesti Tiedolla vaikuttaminen -hanke (RAY) Helsingissä samassa talossa, missä Vates-säätiö toimii.

Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen

Työelämä 2020 -hanke kutsuu Work Up! Monikulttuurinen työelämä -seminaariin. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa Suomeen Euroopan paras työelämä.

Jaana Pakarinen: On tärkeää, että henkilöiden tukena työkokeilun aikana on työelämän ammattilainen, työhönvalmentaja tai muu ohjaaja, joka yhdessä henkilön ja työnantajan kanssa voi arvioida osaamisen, tuen tai mukautuksen tarpeen.

Tiedolla vaikuttaminen -hanke (2015–2017) edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä toimittamalla ja levittämällä erilaisia tietosisältöjä. Vuonna 2016 hanke lisäsi käytännön yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa mm. tapahtumien, esitteiden ja muiden sisältöjen tuottamisessa. Vuonna 2017 toiminta jatkuu vireänä, ja yhteistyöhön ehtii vielä hyvin mukaan.

Vates-säätiö sr on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävä edunvalvonta- ja asiantuntijaorganisaatio. Hallituksen esityksen osalta Vates-säätiön näkökulma on ammatillisista erityisoppilaitoksista työmarkkinoille siirtyvät opiskelijat, eli vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistyminen.

Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY on kehittänyt Sovari-mittarin eli sosiaalisen vahvistumisen mittarin työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Tämän vuoden aikana Sovaria on levitetty valtakunnalliseen käyttöön ja käyttäjiksi on ilmoittautunut noin 140 työpajaa ja noin 130 etsivän nuorisotyön kuntaa tai yksikköä.

Teppo Rautjärvi: Työnantajan oikeutta kerätä työntekijän henkilötietoja tulisi tarkastella siitä työtehtävästä lähtien, jota henkilö hakee. Tarpeellisia ovat tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään.

Vates-säätiön Raha-automaattiyhdistyksen tukema toiminta vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseksi sekä Tiedolla vaikuttaminen -hanke jatkuvat vuonna 2017 suunnitellusti. Uutena RAY:n rahoittamana toimintana aloittaa KEKO Elinvoimaa järjestöille yhdessä 2017-2019 -projekti. Lisäksi Vates sai mahdollisuuden kohderyhmään kuuluvan nuoren palkkaamiseksi Paikka Auki -ohjelman kautta.

Näkövammaisten liiton viestintä tekee arvokasta työtä, jotta heidän lehtensä olisi aidosti kaikkien näkövammaisten henkilöiden saavutettavissa. Liiton Airut-lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa niin printtilehtenä kuin Daisy-äänilehtenä, pistekirjoitusformaattina, sähköisenä Luetus-julkaisuna ja saavutettavana pdf-näköislehtenä.

Maija Renko: Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksemme mukaan vammaisten henkilöiden on vaikeampi saada yritystoimintaa käyntiin kuin vammattomien. Suomessa tästä asiasta on vielä hyvin niukasti tietoa, mutta tällaisen tutkimuksen toteuttaminen on tärkeää kansallisen päätöksenteon tukemiseksi.

Vatesin viestintäkyselyn vastausten mukaan verkkoviestinnän kanavista pidetään hyödyllisimpinä nettisivuja sekä joka toinen viikko ilmestyvää sähköistä uutiskirjettä (Vates INFO). Painetusta aineistosta Kyvyt käyttöön -lehti koetaan hyödylliseksi oman työn kannalta.

Oikea-aikainen ja riittävän varhainen puuttuminen ammatillisessa kuntoutuksessa kannattaa!

Kaija Ray: Oleellista on, miten turvaamme laadukkaan, asiakkaan tarpeeseen perustuvan ohjauksen. Mikä on edelleen uudistuvissa rakenteissakin ohjauksen ydinosaamista, mitä tarvitaan lisää? Miten asiantuntijat oppivat toisiltaan ja kehittävät omaa osaamistaan? Miten on järjestetty keskinäinen konsultaatio moniammatillisessa yhteistyössä?

Anne Korhonen: Tuetun työllistymisen palvelu perustuu kolmeen peruspilariin: tavallinen työpaikka, tasa-arvoisella palkalla ja tarkoituksenmukaisella tuella.

Etsitkö ainutlaatuisia ja hyvää mieltä tuovia lahjoja? Monet Vatesin taustaorganisaatioista tarjoavat uniikkeja lahjoja ja lahjoituskohteita. Lahjoilla tuet vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten henkilöiden arkea, kuntoutusta ja työllistymistä. Hyviä ostoshetkiä!

Johanna Vilppola (KM, Psyk.sh., Tohtorikoulutettava Turun yliopisto) tekee väitöskirjatutkimusta, jonka työnimi on Koulutuksen ja työn asema mielenterveyskuntoutujien elämänkerronnoissa.

Marianne Kivelä: Työttömien parissa toimivien kuntoutus- ja työkyky-koordinaatiopalvelu kaipaa kehittämistä. Muun muassa tähän panostetaan PARTY-hankkeessa, sillä perintinen perusterveydehuolto ei riitä työttömien työkyvyn ylläpitämiseen.

Miltä näyttää välityömarkkinoiden tulevaisuus isojen muutosten keskellä ja kynnyksellä?

Osana hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta STM kumppaneineen rakentaa Osku – Tie työelämään -verkkopalvelua. Verkkopalveluun tulee ajantasainen tieto eri keinoista, etuuksista ja palveluista osatyökyisten työssä jatkamisen ja työhön pääsyn tukemiseksi. Lisäksi Osku-verkkopalvelussa on ammattilaisille suunnattu verkostoitumisfoorumi, jossa voi mm. keskustella kollegojen kanssa.

Jukka Lindberg: Viimeistään sote-uudistuksen ja maakuntamallin mukanaan tuoma työvoimapalvelujen siirto kokonaan uudelle hallinnon tasolle tarkoittaa sitä, että välityömarkkinoilla joudutaan miettimään niin oma rooli, rahoitus kuin yhteistyörakenteetkin perusteellisesti seuraavan reilun vuoden aikana.

Teppo Rautjärvi: Avotyötoimintaa tehdään tavallisella työpaikalla. Se on työskentelyä työ- tai toimintakeskuksen ulkopuolella avointen työmarkkinoiden työpaikalla.

Tiedolla vaikuttaminen -hanke koordinoi viestijöille 29.9.2016 Tule, koe ja kampanjoi! -tilaisuuden, johon osallistui 40 henkilöä. Tilaisuudessa saatiin tietoa ja vinkkejä kampanjointiin kolmen käytännön esimerkin kautta. Kampanja-päivässä kuultiin, mistä kaikki lähti, miten kampanja valmisteltiin ja toteutettiin sekä miksi kampanja oli valittu vaikuttamisen keinoksi sekä mitä lysti maksaa. Esillä olivat kampanjat Yksi Elämä, Palkkaa mut ja Vastuullinen Kesäduuni.

Jukka Lindberg: Meillä on hiljalleen kasvava ryhmä motivoituneita ja kehittymishaluisia ammattilaisia, joiden avulla työyhteisöt ja eri tavoin vaikeasti työllistyviksi lasketut henkilöt ovat saaneet tukea menestykselliselle työhön siirtymiselle, paluulle tai pysymiselle.

Työhönvalmennus kaipaisi kunnon tuotteistamista, vaikka jokainen voikin edistää sen tunnettuutta pitämällä ääntä ammatistaan. Kenen lopulta tulisi maksaa työvalmentajan palkka, koska niin moni taho hyötyy hänen hyvin tekemästään työstä?

Vates-säätiö on yhdessä ammatillisten erityisoppilaitosten antanut kannanoton liittyen ehdotukseen koulutussopimuksen käyttöönotosta ammatillisessa koulutuksessa.

Vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä Suomessa edistävät muun muassa tukea antavat verkostot ja muu vertaistuki sekä mahdollisuus kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun.

Jarna Heinonen: Vammaisen henkilön yrittäjyyteen liittyy ennakkoluuloja ja asenteita. Heidän itsensä viesti on selkeä: ”Olemme yrittäjiä, emme vammaisyrittäjiä.

Anne Korhonen: Tuettu työllistyminen on tukimenetelmä, jolla ohjataan ja tuetaan vaikeasti työllistyvää avoimille työmarkkinoille siirtymisessä.

Työterveyspäivillä Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula sanoi, että on aika arvostaa suomalaista työelämää - ja edetä yhdessä. Hän korosti luottamukseen perustuvaa työelämän kehittämistä: - Työkykyyn ja luovuuteen panostaminen ovat investointeja tuottavuuteen, sanoo Koivula.

Koulutussopimus kuuluu myös erityisopiskelijoille. Vates-säätiön ja ammatillisten erityisoppilaitoksen näkökulmasta koulutussopimuksessa on turvattava riittävät opetus-, ohjaus- ja valmennusresurssit erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen ja työelämään saattamiseen.

Vates-säätiö sr on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävä asiantuntijaorganisaatio. Toteutuessaan perustulo koskee monia taustayhteisöjen asiakkaita. Lausuntoon on koottu yhteistyöorganisaatioilta saatuja kommentteja koskien hallituksen esitystä laiksi perustulokokeiluun.

Ammatillisen kuntoutuksen keinot olivat painopisteenä PARTY-hankkeen koulutuksessa, joka tällä kertaa pidettiin Turussa 6.9.2016. Koulutukseen osallistui yli 70 henkilöä ja sali täyttyi ääriään myöten. Eri tahoilla on paljon saman nimisiä keinoja, jotka eroavat kuitenkin paljon sisällöltään toisistaan.

Osatyökykyisille tie työelämään - eli OTE-kärkihanke (STM) tavoittelee muutosta osatyökykyisten asemassa työmarkkinoilla, ja siitä on pidetty yhdeksän tiedotustilaisuutta eri puolella Suomea kesän aikana. Viimeisin oli Helsingissä Säätytalolla 26.8.2016.

Jaana Pakarinen: Yrittäjät kaipaavat Vatesin tekemän kyselyn mukaan mm. tietoa välityömarkkinoiden mahdollisuuksista rekrytoimisessa. Koordinaattori yritysten ja välityömarkkinatoimijoiden väliltä puuttuu vielä.

Kuluttajaparlamentin järjestöjen yhteinen edunvalvonta on ollut mukana vaikuttamassa siihen, että pankista saa tulevaisuudessa entistä varmemmin perusmaksutilin ja siihen liittyvät maksupalvelut. Hallituksen esitykseen on kirjattuna, että pankit voisivat kieltäytyä tilin ja verkkopankkitunnusten tarjoamisesta vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön perusteella.

Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden tulisi olla tasavertaisia työllisyyspalveluiden käyttäjiä muun väestön kanssa.

Petteri Sääskilahti: Jokaisen työelämän kartta näyttää erilaiselta. Joskus kartan suuntamerkit näyttävät, että on tehtävä jotain uutta. Motivaatio on tärkeä apuväline etsiessä tuota uutta suuntaa.

Maria Kaisa Aulan laatima Työllisyyskokeilujen selvitys on nyt luettavissa Valtioneuvoston julkaisuarkistossa.

Kiinnostaako kampanjointi? Tiedolla vaikuttaminen -hanke ja Vatesin viestintä järjestävät tilaisuuden, jossa kuulet kokemuksia ja vinkkejä erilaisista kampanjoista. Tilaisuus on maksuton.

TEM:in tavoitteena on parantaa itsensä työllistäjien ansiomahdollisuuksia.

Kelan tutkijat Koskenvuo ja Laatu ovat selvittäneet mm., mitä väestöryhmiä tulisi kansalaisten mielestä ottaa mukaan perustulokokeiluun.

Teppo Rautjärvi: Työolosuhteiden järjestelytukea käytetään esim. työntekijän vammasta tai sairaudesta johtuvan haitan poistamiseksi. Järjestelytukea olisi hyvä käyttää myös työhönvalmennuksen rinnalla unohtamatta palkkatukea, jota on mahdollista saada järjestelytuen kanssa.

Vates-säätiö on mukana heinäkuussa pidettävän SuomiAreena-keskustelufoorumin ohjelmassa SOSTE ry:n jäsenenä.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus astui voimaan Suomessa 10.6.2016. Vammaisjärjestöt ja muut alan toimijat juhlivat merkkipäivää yhdessä.

Jaana Pakarinen: 60 vuodessa on tapahtunut paljon vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen saralla. Käytännössä vammaisella yrittäjällä on paljon enemmän haasteita yrittäjärutiineissa kuin vammattomalla yrittäjällä.

Marianne Pentikäinen: Työkyky muuttuu iän myötä, mutta ikä ei automaattisesti lisää sairauspoissaoloja. Olisi hyvä valmistautua ennakkoon siihen, mitä tehdään, kun huomataan työkyvyn madaltuneen.

Oletko vammainen yrittäjyyttä suunnitteleva henkilö? Tule mukaan kehittämään ja edistämään yrittäjyyttä!

Vastuullisuusraportointikilpailu on järjestetty vuodesta 1996 lähtien ja se on maksuton ja avoin kaikille vastuullisesta toiminnastaan raportoiville - niin pienille ja suurille yrityksille kuin julkisen sektorin eri toimijoillekin kunnallisista liikelaitoksista julkisomisteisiin yhtiöihin. Kilpailussa arvioinnin kohteena on yksinomaan yritysten ja organisaatioiden raportointi, ei niiden vastuullisuustoiminta.

Petteri Sääskilahti: Toimistotyön pilkkominen voi olla yksi osatyökykyisen väylä työelämään.

Teppo Rautjärvi: Kunta- ja kaupunkilisät helpottavat mm. vammaisten ja osatyökykyisten työn saantia. Ne ovat harkinnanvaraisia tukia ja vaihtelevat kunnittain.

Osallistumalla Kuluttajaparlamentti kyselyihin voit voittaa lahjakortin.

Petteri Sääskilahti tekee mm. kyselyitä ja haastatteluita ja avustaa viestintää

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 11. toukokuuta. Ne tulevat voimaan 10.6.2016.

Ohjelmassa mm. sosiaalinen kuntoutus, monialainen työkyvyn arviointi ja palvelujärjestelmän kokonaisuus.

Jaana Pakarinen: Työkykyisyyden ja työkyvyn säilymisen kannalta merkityksellistä on varhainen havaitseminen ja tukitoimien kohdentuminen oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Usein tähän havainnointiin tarvitaan asiantunteva, ulkopuolinen taho, joka yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelee työuran jatkopolun

Lausuntopyynto STM74:00/2015

Lausuntopyyntö SMDno-2015-1557

Nuoret, työelämään siirtyvät osatyökykyiset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt ovat merkittävä osa tulevaa työvoimaa, mutta heidän on vaikea löytää paikkaansa tämän päivän työmarkkinoilta

Yhteensä 631 henkilöä vastasi kyselyyn, joka kartoitti keinoja työllisyyden parantamiseksi. Kyselyssä haettiin ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä.

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2008, mutta edelleen joka päivä kahdeksan henkilöä jää eläkkeelle masennuksen takia. Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.

Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen. Varapuhemies Paula Risikko totesi, että vammainen osaa valita ja hän myös valitsee. Päivän jälkeen Jaana Pakarinen pohti, että vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli siinä, että ohjelman jälkeenkin vammaisten etuja viedään eteenpäin.

Vapaata seurustelua musiikin ja tutustumisen merkeissä - sitä oli Vatesin Avoimet ovet.

Jaana Pakarinen: Työsuhteissa entinen epätyypillinen alkaa olla hyvinkin tyypillinen. Osa-aikainen tai määräaikainen työ on nykyisin myös monen oma valinta.

Kaija Ray: Luiskat eivät yksin riitä, esteitä pitäisi poistaa myös ajattelumalleistamme.

Oletko toimittaja tai viestijä, jota kiinnostaa osatyökykyisen henkilön työllistyminen? Haluatko kirjoittaa artikkelin tai tuottaa aiheesta muuta sisältöä eri medioihin?

Jaana Pakarinen: Esteitä on erilaisia, ne haittaavat jotenkin ja jokaisen esteen voittamiseen tarvitaan omanlaisensa keinot. Vates-päivillä haetaan esteettömyyteen erilaisia näkökulmia sen tunnetuimman, fyysisen esteettömyyden lisäksi.

Jaana Pakarinen: Kuntavaaleihin on reilu vuosi aikaa. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden pitäminen keskustelujen aallokoissa pinnalla on erityisen tärkeää nyt, kun yhteiskunnassa on monia muitakin huomiota ansaitsevia aiheita.

Työelämä 2020 -verkostohankkeen tehtävänä on rohkaista työpaikkoja kehittämään johtamista, toimintatapoja, osaamista ja toimintakulttuuria.

Valtiotieteiden lisensiaatti Maria Kaisa Aula ryhtyy selvittämään keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Hän kartoittaa eri toimijoiden näkemyksiä toimenpiteistä, joilla työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä ja työttömät hakeutua töihin tai yrittäjiksi.

Vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluja selvittänyt valmisteluryhmä on luovuttanut raporttinsa oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin vetämälle hankkeen johtoryhmälle 18.1.2016.

Jaana Pakarinen: Työnvarjostuspäivänä ihmiset, jotka tahtovat tietää enemmän kiinnostavasta ammatista, tutustuvat siihen seuraamalla ammattilaista työssään.

Tammikuussa YLE TV1:llä esitettävässä 8 myyttiä työstä -ohjelmasarjassa pureudutaan työelämää koskeviin hokemiin ja vallalla oleviin käsityksiin.

Jaana Pakarinen: Tasapuolinen yhteiskunnallinen osallistuminen edellyttää saavutettavuutta. Euroopan komission ehdotus direktiiviksi Euroopan laajuisista esteettömyysvaatimuksista palveluille ja tuotteille edistäisi tätä tasapuolisuutta.

Jaana Pakarinen: Onko hallitus varmistanut viittomakielisten oikeudet, kun työvoimahallinnon digitalisoimista laajennetaan?

Marianne Kaunismäki: Työstressin selättämiseen voi vaikuttaa itse. Tasapainon löytäminen työn ja muun elämän kesken on tärkeää, ja apu voi löytyä keskustelujen kautta.

Työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa keskeistä on moniammatillinen osaaminen ja verkostoyhteistyö alueen toimijoiden kesken, totesi Kirsi Lappalainen Työterveyslaitoksesta 8.12. pidetyssä koulutuspäivässä, jossa käsiteltiin mm. työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointia.

Finns det jobb och sysselsättning för alla, t ex personer med funktionsnedsättningar?

‐ Vates-säätiön ja sen taustayhteisöjen koottu lausunto

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten kuntoutuksen ja työllistymisen näkökulmasta uuden nuorisolain tavoitteet ovat erinomaisia.

Walter Fortelius: Ihmisoikeudet eivät voi koskea vain osaa ihmisistä, silloin niiden luonne muuttuu täysin.

Yhdistysten ja työpajojen mahdollisuus työllistää ja tukea vaikeasti työllistyviä on heikentynyt oleellisesti. Palkkatuen puute katkoo työelämäpolkuja ja kasvattaa epävarmuutta paitsi työttömillä, myös heitä työllistävillä yhdistyksillä ja työpajoilla. Tämä selviää SOSTEn ja Vates-säätiön koordinoiman Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän selvityksestä, jonka alustavat tulokset julkaistiin lokakuussa.