Uutiset

Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Meeri Riihelä: Vatesin KeKo – Kehittämisen koordinaatiohankkeen kolmas ja viimeinen toimintavuosi lähti tänä keväänä reippaasti käyntiin. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on ollut toukokuussa 2019 käynnistynyt Pirkanmaan TE-toimiston ja Tampereen kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettu Pirkanmaan kolmannen sektorin kehittämisohjelma.

Osatyökykyisille-sivuilla pääsee tutustumaan eri vaihtoehtoihin valitsemalla ensin, onko työelämässä, etsimässä työpaikkaa vai suunnitteleeko itsensä työllistämistä.

Tunnustuksen myöntämisperusteena on muun muassa se, että Nikula toiminnallaan saanut käyntiin monta vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisen edistämiseen tähtäävää toimintamallia ja hanketta.

Marianna Ohtonen: YK:n vammaisten yleissopimuksen yhtenä kansallisen toimenpideohjelman painopisteenä on vammaisten henkilöiden riittävän elintason, sosiaaliturvan ja työllistymisen parantaminen. Kehitysvammapalveluita käyttävistä ihmisistä silti vain 3 prosenttia on palkkatyössä. Kehitysvammaiset henkilöt elävät kannustinloukussa, joka rajoittaa heidän mahdollisuuttaan ansaita. 

Vates-säätiön KeKo-hanke oli mukana järjestämässä Pohjanmaan Osallisuusareenaa 24.4.2019. KeKo vastasi erityisesti Osallisena työelämässä -teeman ohjelman järjestämisestä. Osallisuusareenaan osallistui yhteensä yli 150 henkilöä – melkoinen määrä siis!

Järjestöjen on tärkeää olla hereillä ja mukana jo markkinavuoropuheluissa, jotta myös vaikeasti työllistyvien henkilöiden laadukkaat palvelut turvataan.

Niini Aalto: Vammaisuus ei saisi olla syrjintäperuste, mutta moni työnantaja voi luulla, ettei vammaisesta ole työhön. Esimerkiksi kuulovamma ei estä tekemästä työtä laadukkaasti. Viittomakielisten kuurojen kirjoitetun kielen taito voi vaihdella, mutta se ei kuitenkaan vaikuta ammattitaitoon.

Pirkanmaan kolmannen sektorin kehittämisohjelman on tarkoitus vahvistaa pirkanmaalaisten järjestöjen ja yhdistysten kumppanuutta sekä tukea niiden asemaa potentiaalisina palvelun- ja elinvoimantuottajina kuntien, TE-palvelujen ja yritysten rinnalla. Ohjelman tarkoitus on myös entistä tehokkaammin turvata palvelut asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta työllistymiseensä.

OTE-kärkihankkeessa kehitettiin mm. matalan kynnyksen toimintamalli ja levitettiin tietoa osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja työssä pysymisen keinoista mm. Tie työelämään -sivuston avulla.

Työllisyyden nousu edellyttää, että kaikki työllistymistä edistävät toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Pirkanmaalla on tartuttu tähän haasteeseen. Maaliskuussa alkaa Pirkanmaalla kolmannen sektorin kehittämisohjelma, joka on suunnattu työllistymistä edistävää toimintaa tarjoaville yhdistyksille ja järjestöille. Nämä toimijat halutaan aiempaa vahvemmin kuntien, TE-toimiston ja yritysten rinnalle edistämään työllistymistä. Kehittämisohjelmaa esitellään tiedotustilaisuudessa 22.3.2019 Tampereella.

Vates-säätiön KeKo-hanke, Kumaja-kumppanuusverkosto ja Hyria säätiö järjestivät keskiviikkona 6.3.2019 Uudenmaan työllistymisen ja kuntoutuksen parissa toimiville järjestöille suunnatun tilaisuuden, jossa paneuduttiin erityisesti kasvupalveluihin sekä kilpailutuksiin liittyviin teemoihin. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoroissa korostui eri toimijoiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden merkitys rakenteellisten muutosten aikana.

Annemaria Ojanperä aloitti määräaikaisena viestintäsuunnittelijana, Meeri Riihelä KeKo:n hankeharjoittelijana.

Kyselyn vastaukset osoittavat, että yhteistyössä järjestöjen kanssa voidaan nopeastikin lisätä aktiiviehdon täyttävää työllistymistä edistäviä palveluita eri puolella maata. Useimmat vastaajista järjestivät työllistymistä edistävää toimintaa.

Kaupan liitto ja Vates-säätiö ehdottavat, että työsopimuslain lisätyöntarjoamispykälästä tulisi voida poiketa sosiaalisista, työvoimapoliittisista syistä. Tämän myötä osatyökykyiset henkilöt pääsisivät nykyistä helpommin työelämään.

Kati Kaarlejärvi: Työllistyminen, opiskelu tai kuntoutukseen pääseminen on myös rangaistuksen jälkeen mahdollista ja monin eri tavoin kannattavaa. Se lisää niin rikostaustaisten osallisuutta yhteiskunnassa kuin myös meidän kaikkien hyvinvointia ja turvallisuutta.

Kati Savela: Olemme saaneet vahvistaa yleissivistystämme oppimalla mielenkiintoisia asioita viittomakielestä, kun työtoverina on ollut viittomakielinen kuuro henkilö. Ymmärrämme nyt konkreettisemmin, mitä saavutettavuus työpaikalla muun muassa voi tarkoittaa.

Kelpo-hanke on pyrkinyt hakemaan toimivia malleja ja käytäntöjä valtakunnallisesti ja tuonut niitä hankealueen toimijoille tietoisuuteen. KELPO-hankkeessa on osoitettu, että muutos tehdään askel kerrallaan ja jo pienen ajan sisällä voi ottaa harppauksia. Päätösseminaarissa nousi esille mm. seuraavia ajatuksia: Yhdenvertainen oikeus työelämään tulisi taata kaikille. Jokaisen omat kyvyt ja taidot riittävät, kun työtehtävät ja tuki on kohdallaan.Hankkeen aikana onkin luotu hyvät suhteet niin kunnan palveluohjaajiin kuin TE-palveluihin, joissa jo osataan tukea nuoria kehitysvammaisia. Yhtä tärkeää on antaa tietoa työnantajille, jotta työllistymisiä tapahtuu.

Sisäinen motivaatio tukee työllistymistä ja työntekijän jaksamista. Tilaisuudessa pohdittiinkin, mistä sisäinen motivaatio syntyy sekä mikä sen merkitys on työssä.

Vates-säätiö on lausunut vuonna 2017 näitä palveluita koskevista esityksistä. Vates kiittää nyt sitä, että tuon lausunnon kommentit on otettu valmistelussa laajasti ja perustellusti huomioon.

Vates‐säätiö painottaa lausunnossaan YK:n vammaissopimuksen 27 artiklan toteutumisen tärkeyttä. Yleissopimus edellyttää kaikilla tasoilla vammaiset henkilöt osallistavaa ja yhdenvertaista järjestelmää. Yhdenvertaisilla ja syrjimättömillä palvelujen järjestämisen tavoilla tuetaan muun muassa ammatinvalintaa ja työllistymistä sekä työpaikan säilyttämistä. Vaikeimmin työllistyvien henkilöiden työllistymiseksi tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia, jotka tulee rakentua yhteisille tavoitteille. Vaikka sosiaali‐ ja terveyspalveluiden merkitys vaikeimmin työllistyvien palvelukokonaisuudessa on suuri, vielä suurempi merkitys on sillä, että erilaisten kuntoutus‐ ja tukipalveluiden jälkeen työllisyyspolulla edetään aktiivisesti kohti avoimia työmarkkinoita, eikä jäädä pyörimään palveluihin.

KeKo-hanke, Pohjois-Savon TE-toimisto ja Sakke-hanke järjestivät yhteistyössä perinteisen välityömarkkinoiden kehittämispäivän Kylpylähotelli Kunnonpaikassa 18.1.19. Välityömarkkinat ja työllistämisen tulevaisuus -tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja maakuntauudistuksesta ja palkkatuesta sekä pohdittiin työllistymistä edistävien järjestöjen tulevaisuutta. Osallistujia oli eri sektoreilta ja ympäri maakuntaa.

Tulevaisuusselonteon perusteluissa ja ehdotuksissa näkyy vahva painotus osaamiseen. Uudenlaisen työn haasteissa tämä on tärkeä kokonaisuus ja on hyvä, että osaamisen rakenteisiin on selvityksessä vahvasti keskitytty. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työkyvyn hyödyntäminen tulevaisuuden työtehtävissä on tarpeen, jotta Suomen elinkeinoelämän rakenteet pysyvät toiminnassa.

Job Shadow Day järjestetään tänä vuonna 16. toukokuuta.

Työnantaja saa palkata 15-vuotiaan nuoren vakituiseen työsuhteeseen, jos hän on suorittanut oppivelvollisuutensa. Kuluvan vuoden aikana 14 vuotta täyttävä nuori voi tehdä työtä vain huoltajan luvalla. Työsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeusluvan 14-vuotiaan työskentelyyn. Poikkeuslupia myönnetään esimerkiksi elokuvatuotannossa mukana oleville nuorille. Töihin pitää aina olla erityinen syy. Se ei saa vaarantaa lapsen turvallisuutta eikä haitata hänen terveyttään, kehitystään tai koulunkäyntiään.

Hankkeessa arvioidaan erilaisten kansainvälisten, osatyökykyisten työllisyyttä edistävien mallien toimivuutta Suomen yhteiskunnallisissa ja lainsäädännöllisissä raameissa.

Lineaarinen malli myös Kelan täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä lisäisi järjestöjen mukaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten työllisyyttä.

Lausunnossa todetaan mm., että yhteys aktivointisuunnitelman tekijätahon, työtoiminnan toteuttajan ja tukea ja ohjausta tuottavan organisaation välillä on toimittava saumattomasti. Tämä tarkoittanee sähköisten alustojen yhtenäistämistä niin, että sekä palvelun järjestäjällä ja palvelun tuottajilla on pääsy yhteisiin järjestelmiin.

Kuluttajaliiton lausuntoon on liitetty Kuluttajaparlamentin marraskuussa antama kannanotto siitä, että vahvan sähköisen tunnistautumisen on oltava aidosti saavutettava ja helppokäyttöinen.

Jaana Pakarinen: Järjestötoimijat ovat onnistuneet monissa asioissa vaikuttamistyössään osatyökykyisten työllistämiseksi. Esimerkiksi palkkatukien määrärahoja on korotettu. Paikka Auki -ohjelman kautta järjestöt ovat työllistäneet osatyökykyisiä henkilöitä, ja tieto heidän osaamisestaan toivon mukaan leviää.

Mari Toivonen: Itsenäisyyspäivän alla suljen takanani Vates-säätiön oven ja avaan uuden työpaikan oven Tampereella, ihan lähellä kotiani. Olen ollut etuoikeutettu saadessani työskennellä puolitoista vuotta Vates-säätiön Keko-kehittämisen koordinaatiohankkeessa. Olen päässyt rakentamaan uusia verkostoja ja päässyt mukaan jo olemassa oleviin verkostoihin eri puolilla Suomea.

Marju Silander: Olimme siellä missä muutkin tehden sitä mitä muutkin. Tässä lauseessa kiteytyy mielestäni hienolla tavalla mistä vammaisten oikeuksien ajamisessa ja järjestötoiminnassa on pohjimmiltaan kyse. Mahdollisuutta mennä, osallistua ja elää sosiaalisissa suhteissa.

Meeri Riihelä: Hain maaliskuussa 2018 viestinnän korkeakouluharjoittelijaksi Vates-säätiölle. Halusin kyseisen harjoittelupaikan, koska siinä yhdistyivät suurimmat kiinnostuksen kohteeni: yhdenvertaisuustyö ja viestintä. Pääsin haastatteluun, ja muutaman päivän kuluttua sain kuulla saaneeni paikan. Olin innoissani!

Seinäjoelle on rakenteilla työllistymisen palveluallianssi, palveluyhteenliittymä, jolla pyritään tehostamaan ja parantamaan työmarkkinatukea saavien seinäjokisten työnhakijoiden palvelua ja palveluprosessia.

Mari Toivonen: Järjestöillä voi olla monia huolenaiheita tulevaan alueuudistukseen liittyen, mutta onko todella aihetta olla huolissaan? 3. sektorin toimijoilla on runsaasti osaamista ja kykyä mm. työllistymistä tukevista palveluista, niistä on syytä pitää ääntä!

Tamperelainen TITRY haki taustayhteisöksi ollakseen mukana valtakunnallisessa vaikuttamis- ja verkostotoiminnassa.

Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet hyötyvät tutkimuksen mukaan osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille rakennetuista palvelukokonaisuuksista, kuten tuetun työllistymisen palvelumallista ja työvoiman palvelukeskusten palveluista. Tämä selviää tuoreesta Kelan ja ETK:n tutkimuksesta.

KeKo – Kehittämisen koordinaatiohanke on tullut toiminta-aikansa puoliväliin. Nyt onkin hyvä tehdä pientä yhteenvetoa siitä, mitä on tullut tehdyksi.

Marraskuussa 2018 Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää verkkopalvelujen saavutettavuudesta koulutusta eri puolella Suomea. Koulutus on maksutonta ja niihin voivat osallistua kaikki, joita asia kiinnostaa. Taustalla on EU:n saavuttavuusdirektiivi, jonka vaatimuksia aletaan soveltaa julkisen sektorin digitaalisiin palveluihin vaiheittain syyskuusta 2019 alkaen. Direktiivin kansallista toteutusta ohjaa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Lisäksi EU:ssa on valmisteilla esteettömyysdirektiivi.

Inkluderingskompetanse-seminaari pidettiin 8.-9.10. Oslossa.

16 prosenttia vuoden 2017 yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista yhteydenotoista koski työelämää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun oikeus puuttua syrjintään työelämässä täydentäisi yksilöiden oikeussuojaa.

Marianne Pentikäinen: Työhön perehdytyssuunnitelman lisäksi työyhteisössä pitäisi seurata, miten perehdytys on sujunut ja pitäisikö sitä jotenkin muuttaa. On tärkeä huomata, että mikään asia ei välttämättä ole selvä uudelle tulokkaalle, vaikka pitkäaikaisille työntekijöille ne näyttäytyisivät itsestään selvinä.

Hallituksen esityksen osalta Vates-säätiön näkökulma on erityistä tukea tarvitsevien, kuten vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistyminen ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen. On erityisen hyvä, että valmistelun aikana on kuultu laajaa joukkoa asiantuntijoita ja lausuntojen perusteella on lakiteksteihin tehty aiheellisia tarkennuksia ja korjauksia.

Vates järjestää vuosittain neljä työhönvalmennuksen teemapäivää. Vuoden kolmas teemapäivä järjestettiin 30.8. yhteistyössä Rinnekoti-Säätiön Kornetin työhönvalmennuksen kanssa. Aihe kiinnostaa ohjauksen ja valmennuksen ammattilaisia, sillä ryhmä täyttyi nopeasti.

Moni sote-järjestö edistää osaltaan myös erityisryhmien työkykyä ja jopa työllistämistä. Vates tekemä tekemä työ on paljon myös sitä, mitä järjestöt toivovat yhteistyöltä, kuten kohtaamisia, tiedottamista ja yhteistävaikuttamista verkostojen kautta.

Svenja opiskelee Bonnissa järjestöjohtamista.

Marianne Pentikäinen: Loman pituus ei välttämättä ratkaise, onko sen jälkeen levännyt olo vai ei. Loman jälkeen kannattaa antaa itselleen aikaa sopeutua työrytmiin.

Olemme parempia yhdessä - monimuotoinen työyhteisö organisaation resurssina -tilaisuudessa esityksiä ja työpaja

Lausunto koskee ehdotusta työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:ssä ja 7 luvun 5 s §:ssä tarkoitetun nk. aktiivimallin kehittämisestä. Vates-säätiön lausunnon näkökulma on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukeminen perustuen henkilön omiin voimavaroihin ja työkykyyn.

Jukka Lindberg: Kesäloman aikana kannattaa pohtia, millaisilla tavoitteilla, reunaehdoilla ja periaatteilla syksyn koittaessa palaa kehiin. Pohdittavia asioita voi olla esim. se, osaako erottaa omassa toiminnassaan kohderyhmien kannalta vaikuttavimmat asiat.

Kuntoutussäätiö ja Vates-säätiö vetoavat yhteisessä kannanotossa kuntouttavan työtoiminnan jatkuvuuteen suurten rakenneuudistusten välivaiheessa.

Kaija Ray ja Jukka Lindberg: Suomeen on haettu malleja työllisyydenhoitoon eri puolilta maailmaa. Vates on tehnyt vuosia yhteistyötä useiden kansainvälisten järjestöjen kanssa ja saanut oppia eri maiden rakenteista ja malleista. Kaikki tällaisen toiminnan tuoma lisäarvo kannattaa nyt hyödyntää.

Vates-säätiön koordinoiman viestintäverkoston tutustumiskäynti suuntautui kesäkuun alun vielä aurinkoisena päivänä Helsingin Uutelaan Sininauhaliiton käytössä olevalle Skatan tilalle.

Teppo Rautjärvi: Työsuhteen ehtojen osalta terveydentila ja vammaisuus on suojattu syrjinnältä yhdenvertaisuuslaissa. Työsopimuslain mukaisesti voimassa on tasapuolisen kohtelun vaatimus. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtojakaan ilman perusteltua syytä.

Stipendi on tarkoitettu kannustimeksi työelämään siirryttäessä ja se myönnetään opiskelijalle, joka on opiskelunsa aikana osoittanut erityistä tahtoa ja motivaatiota opiskeluunsa, tähtäimenään työllistyminen.

Jukka Lindberg: Työllistymistä tukevien toimijoiden – yritysten tai järjestöjen – pitää huomioida sekä työllistymistä tai työelämäosallisuutta tavoittelevat henkilöt että työpaikat. Järjestöjen ja yritysten vahvuudet ovat erilaiset. Resursseja ei riitä kaikille, ja jos niiden jaossa priorisoidaan työpaikkoja, järjestöt ja niiden toimintaan osallistuvat voivat kärsiä.

"Askelmerkkejä osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi on jo olemassa, nyt on päästävä sanoista tekoihin"

Jaana Pakarinen: Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on toisaalta helppoa, mutta toisaalta se on haastava laji. Yhteistyön on-nistuminen edellyttää vahvaa tahtoa yhdessä tekemiseen ja luottamusta kumppaneihin ja siihen, että jokainen tekee oman osuutensa sovituissa resursseissa ja sovitussa aikataulussa.

Kemissä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja työssä pysymisen edistämiseksi tehty työ on ollut pitkäjänteistä ja sillä on vahva johdon sitoumus.

Päivässä oli tekemisen meininkiä ja rutkalti uusia kokemuksia, yksi työn seuraajista tiivisti päivän saldon.

Vates painottaa lausunnossaan YK:n vammaissopimuksen 27 artiklan toteutumisen tärkeyttä.

Tuuli Riisalo: Verkostotapaamisten parasta antia uudet kontaktit ja yhteistyötilaisuudet. Selkeät tavoitteet ja jatkuvuus antavat tapaamisille ryhtiä.

Vates teki kyselyn Kyvyt käyttöön -verkostolle helmikuussa 2018. Kysyimme, miten tärkeänä vastaajat pitävät Vatesin toimintaa eri aihealueiden parissa ja kuinka onnistuneeksi he arvioivat säätiön toiminnan. Kyvyt käyttöön -verkostossa on noin 850 jäsentä, jotka edustavat laajasti ammattilaisia, asiantuntijoita ja johtajia, jotka haluavat edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä.

Suomen Klubitalot ry on Vatesin uusi taustayhteisö. Suomen Klubitalot ry tukee suomalaisten mielenterveystyötä tekevien Klubitalojen toimintaa ja laadullista kehittämistä. Yhdistys edistää mielenterveyskuntoutujien sosiaalista asemaa yhteiskunnassa ja tekee tunnetuksi Klubitalojen voimaannuttavaa kuntoutumismallia. Suomen Klubitalot ry:n kuuluu 23 Suomessa toimivaa Klubitaloa.

KELPO-hanke osallistui viime vuonna Job Shadow Day -tapahtumaan. Tarja Myllylahti ja Raimo Tikkanen kertovat päivän annista omasta ja työn seuraajan näkökulmasta.

Kaija Ray: Järjestökenttää huudetaan nyt vaikuttamaan tuleviin uudistuksiin ja näyttämään toteen vahvuutensa yhteistyön tekemisen voimanpesänä. Osaammeko vastata huuteluun?

Vates pitää hyvänä sitä, että esitykseen on otettu huomioon ne tulokset, joita aiemmista kokeiluista on saatu, sekä monien muiden selvitysten tulokset.

Työ- ja sosiaalista kuntoutusta tehnyt sekä toimintaansa aktiivisesti kehittänyt Kevama Oy on päätetty hakea konkurssiin. Asiasta uutisoi Ylen Savon toimitus eilen 4.4.2018. Vatesin johtaja Jaana Pakarinen on huolestunut tilanteesta.

Jyrki Rinta-Jouppi: Sisäinen motivaatio korostuu prosesseissa, joissa ihmisen oma rooli on vahva, kuten työllistymisessä ja kuntoutumisessa. Pyrkiminen sisäistä motivaatiota kohti huomioiden eri tekijät edistää mielenterveyttä ja luo puitteet vaikuttavalle kohtaamiselle.

Jaana Argillander: Toivon, että vammaisia nuoria kuka tahansa heitä lähellä oleva henkilö ohjaisi, innostaisi ja tukisi ylipäätään liikunnan pariin, mutta myös urheilu-uralle, jos nuorta vähänkin kiinnostaa. Kokemukseni mukaan jo hyvä fyysinen kunto kompensoi vammasta aiheutuvaa rasitusta ja stressiä, jota arjessa joutuu välillä kokemaan.

Jaana Pakarinen: Luettuaan Mäntynevan ja Hiilamon artikkelin kuntouttavasta työtoiminnasta tulee pohtineeksi, riittääkö työtoiminnan paikkoja niille, joilla on todellinen ja koettu kuntoutuksellinen tarve.

Tuskin kukaan olisi arvannut, kuinka pitkälle palkitsemisen tie voi johtaa. Vatesin ensimmäinen Esimerkillisen työnantajan palkinto myönnettiin vuonna 1998 pääkaupunkiseudun S-market -ketjulle. Nyt 20 vuotta myöhemmin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Tuetun työllistymisen palvelun kautta Lauttasaaren S-marketeissa jo yli 20 vuotta työskennellyt Pekka Salomaa on saanut työnantajan esityksestä Suomen Valkoisen Ruusun mitalin.

Hengitysliiton suunnittelija Kiti Haukilahti suunnittelee sisäilmasta sairastuneiden vertaistoimintaa. Sisäilmasta sairastuneita arvioidaan olevan Suomessa tuhansia, oireita saavat jopa kymmenet tuhannet ihmiset. Joskus oireet pakottavat vaihtamaan työpaikkaa, ellei työtilan vaihto tai etätyö onnistu.

Työ kohtasi tekijänsä Järvenpäässä sijaitsevassa JRFIX-yrityksessä. Aleksin työllistymisen teki mahdolliseksi yrityksen saama palkkatuki.

Vatesin viestintäverkosto vieraili Valkeassa talossa 17.1.

Kerro meille, mikä kunta tai kunnan työntekijä on mielestäsi tunnustuksen ansainnut ja on vuoden 2018 Tulisielu.

Mari Toivonen: Maakunta- ja sote-uudistuksessa on nostettu esille palvelukokonaisuudet. Toive on, että pystyisimme tulevaisuudessa tarjoamaan asiakkaalle aidosti palvelukokonaisuuksia eikä tätä palveluiden ”sillisalaattia”.

Teppo Rautjärvi: Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kannalta asianmukainen käyttäytyminen edistää asioiden sujuvaa etenemistä työpaikalla. Työpaikka ei saa olla hiekkalaatikko, jossa yksittäinen työntekijä sabotoi muita.

Jaana Pakarinen: Vates-säätiön 25 toimintavuoden aikana moni asia tuntuu muuttuneen, mutta asennevaikuttamista ja tiedottamista on edelleen tehtävä. Vain siten vammaiset, osatyökykyiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt otetaan vastaan yhdenvertaisina työnhakijoina.

Yhteinen tavoite on osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden parantaminen

Vates pitää hyvänä mm. sitä, että tutkinnon osien ammattitaidon osoittamistavoissa on korostettu yksilöllisyyttä

Iso-Britannian-opintomatkan tavoitteena oli luoda katsaus kansainvälisiin sosiaalisen työllistämisen toimintamalleihin ja käytäntöihin, joista Suomessa voitaisiin ottaa oppia.

Vates-säätiö saa vahvistusta viestintään, jos sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa STEA:n perjantaina 1.12. julkistaman avustusehdotuksen.

Vatesin nettisivujen kävijäkysely antaa suuntaa sivuilla kävijöiden toiveista

Mielenterveyden ongelmista ei herkästi kerrota työpaikalla, sillä leimautumisen pelko on tänäkin päivänä suuri. Työnantajista noin 50 % uskoo, että kertominen voi johtaa työpaikan tai aseman menettämiseen. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta. Kuntoutujat pitävät tärkeänä, että ammattilaisten lisäksi työtovereiden olisi hyvä olla mukana kuntoutumisprosessissa.

Mari Toivonen: KeKo-hankkeen tekemissä toimijoiden haastatteluissa on noussut esille palveluiden pirstaleisuus, päällekkäisyys ja siiloutuminen. Siksi tarvitaan tietoa, koordinaatiota ja myös vastuiden jakamista.

Jaana Pakarinen: Keskustelu osa-aikatyön tekemisen mahdollisuuksista on tervetullutta. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon visioita kannattaa ottaa pohdintaan, kun mietitään, miten osatyökykyisten henkilöiden työelämäosallisuutta saataisiin lisättyä.

Kyselyllä kerättiin toiveita ja ideoita kehittämisryhmän toimintaan

Antti Kylliäinen: Hyveet eivät työelämässä korvaa arvoja. Toimiakseen hyvin ja oikein organisaatio tarvitsee molempia.

Uusi yritys EskoTyö helpottaa mielenterveyskuntoutujan työn saantia. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni mielenterveyden haasteista toipuva pääsisi töiden kautta tukevammin kiinni tavalliseen arkeen.

Reumaliitto muistuttaa Reumaviikolla 8.-15.10. käynnistyneellä kampanjallaan, että tuki- ja liikuntaelinoireet ja -sairaudet eivät aina näy ulospäin, mutta niiden hoito ja huomioiminen työssä auttavat jaksamaan.

Tuuli Riisalo: KeKo-hankkeen alussa kartoitettiin päättyneitä ja käynnissä olevia hankkeita viimeisen kahden vuoden ajalta. Kartoitukseen löydettiin yhteensä 85 eri hanketta. Päättyneitä hankkeita on yhteensä 22 ja käynnissä olevia hankkeita 63. Hankkeita on tarjolla eniten osatyökykyisille tai erityistä tukea tarvitseville henkilöille (46 %). Toiseksi eniten hankkeita on tarjolla eri tavoin vammaisille henkilöille (21 %).

Hankinnoista duunia -hankkeen tuloksena sadat työttömät saivat työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikan

Esitysluonnos liittyy hallituksen maakuntauudistusta koskevien esityksien kokonaisuuteen ja sen tavoitteena on ratkaista maakuntauudistuksesta seuraavat muutostarpeet pitkään työmarkkinatukea saaneen nyt kotikunnalle kuuluvan työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta. Vates-säätiön lausunnon näkökulma on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukeminen perustuen henkilön omiin voimavaroihin ja työkykyyn.

Sirpa Eklund: Kuulluksi tultua on mahdollista päästä eteenpäin, lähtökohtana ihmisen oma tavoite: minne hän on hakeutumassa ja miten sinne pääsee.

Tuuli Riisalo: KeKo -hankkeessa tehdystä kyselystä kävi ilmi, että alueilla toimii säännöllisesti kokoontuvia järjestöjen yhteistyöverkostoja. Se kuitenkin yllätti, kuinka vähän yhteistyötä tehtiin kehittämis- ja vaikuttamistyön puitteissa.

Omakustanteisen opintomatkan suunnittelu etenee, ota yhteyttä pikaisesti

Outi Virtasalo: Yleinen kysymys työllistämisehtoon liittyen on ollut se, nousevatko hinnat sen myötä. Kansainväliset kokemukset odottavat, että eivät. Tämä on todettu myös Handu-hankkeen aikana Suomessa.

Jaana Pakarinen: Turun Kauppakorkeakoulussa tiedeyhteisön järjestämässä konferenssissa tutkija kertoi, että 2020-luvulla työmarkkinoille tuleva Y-sukupoli tarvitsee uudenlaista ohjaavaa johtajuutta. Työmarkkinoille ohjaaminen ja johtajuus tulevat voimakkaasti muuttumaan siitä, johon olemme tottuneet. Ellei tähän näkymään vastata riittävän varhain, tulee osatyökykyisten henkilöiden, varsinkin osatyökykyisten nuorten henkilöiden, määrä kasvamaan jo siitäkin syystä, että ennakoiva ohjaus puuttuu ja työnantajien johtamistavat ovat auttamattomasti vanhentuneita..

Elokuisen lämmin Työhönvalmennuksen kehittämisryhmän teemapäivä keskittyi ratkaisukeskeiseen työskentelytapaan työhönvalmentajan työssä.

Marianne Kivelä: Monialainen kuntoutuspalvelu edistää työttömän polkua kohti työelämää. Harvalle työttömälle kuntouttava työtoiminta on loppuelämän ratkaisu, mutta toiminta on joillekin opiskelua houkuttelevampaa, koska silloin saa verotonta kannustusrahaa, toisin kuin kouluttautuessa.

Kirsi Lappalainen: Kunnan koko ei määrittele terveyspalvelujen tasoa. Todellinen syy riittämättömiin palveluihin on toinen, kirjoittaa Kirsi Lappalainen Vatesin blogissa.

Marianne Pentikäinen: Heinäkuun 26. päivänä 1997 avasin ensimmäisen kerran työhuoneeni oven Vates-säätiössä tai Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiössä niin kuin nimi tuolloin kuului. Olin käynyt haastattelussa juuri ennen juhannusta ja saanut tiedon juhannusaaton aattona, että toimitusjohtajan sihteerin paikka on minun, Näiden vuosien aikana olen vaihtanut työhuonetta viisi kertaa - palaten lopulta huoneeseen, jossa työt aloitin. Ympyrä on siis sulkeutunut.

Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on mainittu YK:n vammaissopimuksen sisällön edellytykset säädökselle. Esteiden poistaminen on tärkeää yhdenvertaisuuden toteuttamisessa. Säädöstekstiin tulisi lisätä maininta siitä, että henkilön tulee saada ko. palvelut omalla äidinkielellään. Tämä on yksi edellytys esteettömään osallistumiseen, osallisuuteen ja yhdenvertaiseen palveluiden saavutettavuuteen.

Tuuli Riisalo: Olen pian suorittanut noin puolet korkeakouluharjoittelustani. Harjoitteluaika on ollut sekä hyvin kiinnostavaa että innostavaa, ja koen saaneeni paraatipaikan järjestökenttään tutustumisen suhteen. Harjoittelu on tuonut sosiaalipolitiikan opintoihini konkreettisen näkökulman ja vahvistuksen siitä, että olen todella oikealla alalla. KeKo-hankkeessa tehtävänäni on ollut kartoittaa viimeisen kahden vuoden ajalta vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen liittyviä hankkeita ja niistä seuranneita hyviä käytäntöjä. Kartoitus on vielä kesken, mutta uskallan hieman avata oppimiani asioita hankkeista ja järjestötyöskentelystä.

OTT Jaana Paanetoja on julkaissut keväällä 2017 selvitysraportin "Osan työkyvystään menettänyt työntekijä ja työehtosopimusmääräykset".

Työharjoittelu ja tuettu työ kohentavat kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä, mutta työtoiminta ei.

Susanna Lehtisen työelämässä pysymistä ovat vaikeuttaneet mm. huonontunut kuulo, masennus sekä suolistosairaus.

Hyväksi koettuja käytäntöjä, kuten työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), tulee kehittää uuteen toimintaympäristöön sopivaksi. Rahoitusmekanismilla tulee turvata monialainen yhteistyö. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla monialaisen yhteistyön saatavuus ja saavutettavuus tukevat työllistymistä.

Vatesin lausunto koskee hallituksen esitysluonnoksen liikkuvuusavustuksen myöntämiseen ja yritystoiminnan sivutoimisuuteen liittyviä kohtia ja sen sisältöön ovat vaikuttaneet Vates-säätiön taustayhteisöt.

Mari Toivonen: Olen tavannut kuluneiden viikkojen aikana monia uusia toimijoita ja olemme käyneet hyviä keskusteluita. Monella alueella toimii ja on jo vuosia toiminut hyviä, vahvoja verkostoja ja monet järjestöt kehittävät jo nyt yhdessä. Olen kiinnostunut löytämään nämä ydinverkostot.

Teppo Rautjärvi: Tänä päivänä työpaikkoihin on paljon hakijoita, joten yrittäjyydestä on tullut varteenotettava vaihtoehto. Monesti vammaisella tai osatyökykyisellä henkilöllä on pelko: mitä jos en pärjääkään yrittäjyyden tiellä? Käyttökelpoisia tukimuotoja on tarjolla, kuten starttiraha ja elinkeinotuki. Näiden tukimuotojen toivoisi alentavan kynnystä lähteä yrittäjyyden tielle.

Vates-säätiö on huolissaan 5.6.2017 päättyvän tulkkauspalvelujen kilpailutuksen kohdalla erityisesti kuurojen viittomakielisten yhdenvertaisuuden ja oikeuksien turvaamisesta.

Walter Fortelius: Vanhemmilleni Suomi oli itsestään selvästi jakautumaton maa. Ei maa, joka on vihaa täynnä, jossa moninaisuus ja ihmisoikeus ovat haukkumasanoja, jossa suomalaisen yhteiskunnan parhaimmat saavutukset ovat uhanalaisia ja jossa sana maanpetos on saamassa kauhistuttavan todellisen merkityksen. On vaikeaa ymmärtää miten Suomesta on tullut näin jakaantunut maa.

Pitkään työttöminä olleiden terveystarkastukset voivat edistää heidän työhön paluutaan

Maakuntauudistuksen projektijohtaja Jukka Alasentie esitelmöi 18.5. Vates-säätiön valtuuskunnan kokouksessa aiheesta Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa.

TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailussa alansa osaajat näyttivät taitonsa. Jo kilpailuun osallistuminen on huippusuoritus.

Kaija Ray: Otsikon sanassa on varsinaisesti kyse Vates-säätiön järjestämästä koulutuskokonaisuudesta. Sana on osatyökykyisten työllistämisen juridisiin erityiskysymyksiin paneutuvan koulutuksen nimen päivitetty muoto, mutta samalla sanaan liittyy laajempikin viesti.

Pienryhmävalmennus osoittautui hyväksi keinoksi selvittää uravaihtoehtoja nuorilla, joilla on oppimisvaikeuksia. Nivelvaiheissa tarvitaan silti myös henkilökohtaista tukea, todettiin 3 KK- Ohjaava työhönvalmennuspalvelu -hankkeessa.

Vates-säätiön intressinä on lausua lain kasvupalveluita koskevasta osuudesta, erityisesti vaikeimmin työllistettävien, kuten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymisen näkökulmasta. Kasvupalvelulain tavoitteena on luoda selkeä järjestelmä joka pystyy nykyistä yksinkertaisemmin vastaamaan ihmisten ja yritysten työllistämiseen liittyviin palvelutarpeisiin.

Rauman PARTY-osahankkeessa käynnistyi maaliskuussa 2017 pitkäaikaistyöttömille suunnattu työ- ja toimintakyvyn arviointiryhmä, TyKy-ryhmä. PARTY on ESR:n osarahoittama hankekokonaisuus, jossa tavoitteena on parantaa työttömien työ- ja toimintakykyä.

PARTYn itsearviointi osoitti palvelujen kehittyneen ja asiakasosallisuuden kasvaneen.

Mira Malja aloitti kuntouttavan työtoiminnan hoidettuaan lapsiaan kotona useita vuosia. Toiminnan kautta hän kuuli mahdollisuudesta suorittaa osa tutkinnosta suoraan työpaikalla. Tammikuussa hän aloitti avustajaopinnot Valo-valmennuksessa vanhainkodissa Eurajoella.

Jaana Pakarinen: Vatesin asiantuntijuus kohdistuu työllistymisen edistämiseen, sen keinoihin, toimintatapoihin ja yhteistyöverkostojen tunnistamiseen. Asiantuntijana meidän pitää pystyä yhdistämään eri lähteistä saatavaa tietoa ja kokemustietoa. Lisäksi tiedot pitää osata ilmaista tilanteen vaatimassa asiayhteydessä arkijärjellä ymmärrettävästi ja luotettavasti.

Tulisielu-kunniakirjan on saanut tänä vuonna Marjatta Varanka, joka on Vates-säätiön entinen toimitusjohtaja. Hän on elämäntyöllään avannut uusia väyliä erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseksi.

Teppo Rautjärvi: Voiko työnantaja irtisanoa työsopimuksen työntekijän sairauden perusteella? Tämä kysymys on tullut monta kertaa esille viimeaikaisissa lakiasioiden neuvonnoissani. Lainsäädännön kanta asiaan on selkeä: Työsopimuslain sekä lain kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan työnantaja saa irtisanoa työntekijän vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Marianne Pentikäinen: Työsuojelun peruskurssilla silmäni taas avautuivat. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin voisi kuvitella. Puhuttiin mm. työkyvystä ja siitä, mikä siihen vaikuttaa. Asiaa ei ehkä ajattele aktiivisesti, mutta onkin olemassa neljä näkökulmaa, jotka määrittävät työkykyisyyttä: terve ja työkykyinen, terve ja työkyvytön, sairas ja työkykyinen ja sairas ja työkyvytön.

Väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ja palvelujen yhdenvertainen saatavuus lakiuudistuksen tavoitteena on erittäin tärkeä ja on hyvä, että nämä nostetaan palvelujen kehittämisen keskiöön tulevina vuosina. Tavoitteeseen on pääosin mahdollista päästä pidemmällä aikavälillä. Tämä kuitenkin edellyttää uudistuksen eri osien onnistumista. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ei tule missään vaiheessa toteutumaan täydellisenä, johtuen maantieteellisistä, kulttuurisista, koulutuksellisista, sosiaalisista yms. eroavaisuuksista.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii valtakunnallisena suojelijana Job Shadow Day -tapahtumalle 5.4.2017.

Tänä vuonna Aivoviikkoa vietetään 14.-19.3., jonka teemana on Aivoterveyttä läheltä. Aivoja hellivät elämäntavat tukevat aivojen terveyttä ja toisaalta edistävät neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia.

Kaija Ray: Opinnoista työhön pyrkiville nuorille tuen ajoituksella on erittäin tärkeä merkitys.Ttyössäoppimisjaksoilla taas on oma, erityinen paikkansa antaa ensimmäisiä työelämäkokemuksia ja sitä kautta onnistumisia erityistä tukea tarvitseville nuorille.

Esteetön kieli työelämässä -tilaisuuteen 7.3.2017 osallistui noin 50 henkilöä. Päivän aikana kuultiin mm. selkokielestä, selkouutisten teosta ja saavutettavista verkkosivuista.

Yli 100 vammaistyön ja tuetun työllistymisen asiantuntijaa kokoontui EUSEn kokoukseen Maltalle helmikuussa.

Petteri Ora: Välittömästi opintojensa jälkeen työllistyvistä ammatillisista erityisopiskelijoista iso osa työllistyy samaan paikkaan, jossa on ollut työssäoppimassa. Onnistuvan työvaltaisen opiskelun ja työllistymisen eväät ovat siis aika samanlaiset. Ammatillisessa toisen asteen koulutuksen reformissa ne on säilytettävä.

Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden mahdollisuuksia ja esteitä selvittänyt raportti julkistettiin 16.2.2017.

Jaana Pakarinen: Monimuotoisuutta työelämässä on se, että työntekijöiden välillä on eroja osaamisessa, toimintatavoissa ja työelämäodotuksissa. Monimuotoisuus on sitä, että työntekijöiden välillä ei ole epätasa-arvoista kohtelua, ei syrjintää eikä suosimista.

Etäpalvelun verkkosivut on julkaistu suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Käynnistämme RAY:n rahoituksella kolmevuotisen (2017–2019) Kehittämisen koordinaatiohankkeen (KeKo). Etsimme projektiimme projektipäällikköä

Tunnetko jo nämä portaalit - kutsu viestintäyhteistyöhön 2017 -tilaisuus täyttyi nopeasti ja lopulta koulutustilassa istui 30 henkilöä kuulemassa ja pohtimassa, millaista viestintäyhteistyötä voisimme tehdä. Jokainen aiheensa esittelijä esitti myös oman yhteistyökutsunta. Osallistujat pitivät tilaisuutta palautteen perusteella hyödyllisenä, koska sieltä sai paljon tietoa ja yhteistyökutsuja. Tilaisuuden järjesti Tiedolla vaikuttaminen -hanke (RAY) Helsingissä samassa talossa, missä Vates-säätiö toimii.

Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen

Työelämä 2020 -hanke kutsuu Work Up! Monikulttuurinen työelämä -seminaariin. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa Suomeen Euroopan paras työelämä.

Jaana Pakarinen: On tärkeää, että henkilöiden tukena työkokeilun aikana on työelämän ammattilainen, työhönvalmentaja tai muu ohjaaja, joka yhdessä henkilön ja työnantajan kanssa voi arvioida osaamisen, tuen tai mukautuksen tarpeen.

Tiedolla vaikuttaminen -hanke (2015–2017) edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä toimittamalla ja levittämällä erilaisia tietosisältöjä. Vuonna 2016 hanke lisäsi käytännön yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa mm. tapahtumien, esitteiden ja muiden sisältöjen tuottamisessa. Vuonna 2017 toiminta jatkuu vireänä, ja yhteistyöhön ehtii vielä hyvin mukaan.

Vates-säätiö sr on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävä edunvalvonta- ja asiantuntijaorganisaatio. Hallituksen esityksen osalta Vates-säätiön näkökulma on ammatillisista erityisoppilaitoksista työmarkkinoille siirtyvät opiskelijat, eli vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistyminen.

Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY on kehittänyt Sovari-mittarin eli sosiaalisen vahvistumisen mittarin työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Tämän vuoden aikana Sovaria on levitetty valtakunnalliseen käyttöön ja käyttäjiksi on ilmoittautunut noin 140 työpajaa ja noin 130 etsivän nuorisotyön kuntaa tai yksikköä.

Teppo Rautjärvi: Työnantajan oikeutta kerätä työntekijän henkilötietoja tulisi tarkastella siitä työtehtävästä lähtien, jota henkilö hakee. Tarpeellisia ovat tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään.

Vates-säätiön Raha-automaattiyhdistyksen tukema toiminta vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseksi sekä Tiedolla vaikuttaminen -hanke jatkuvat vuonna 2017 suunnitellusti. Uutena RAY:n rahoittamana toimintana aloittaa KEKO Elinvoimaa järjestöille yhdessä 2017-2019 -projekti. Lisäksi Vates sai mahdollisuuden kohderyhmään kuuluvan nuoren palkkaamiseksi Paikka Auki -ohjelman kautta.

Näkövammaisten liiton viestintä tekee arvokasta työtä, jotta heidän lehtensä olisi aidosti kaikkien näkövammaisten henkilöiden saavutettavissa. Liiton Airut-lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa niin printtilehtenä kuin Daisy-äänilehtenä, pistekirjoitusformaattina, sähköisenä Luetus-julkaisuna ja saavutettavana pdf-näköislehtenä.

Maija Renko: Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksemme mukaan vammaisten henkilöiden on vaikeampi saada yritystoimintaa käyntiin kuin vammattomien. Suomessa tästä asiasta on vielä hyvin niukasti tietoa, mutta tällaisen tutkimuksen toteuttaminen on tärkeää kansallisen päätöksenteon tukemiseksi.

Vatesin viestintäkyselyn vastausten mukaan verkkoviestinnän kanavista pidetään hyödyllisimpinä nettisivuja sekä joka toinen viikko ilmestyvää sähköistä uutiskirjettä (Vates INFO). Painetusta aineistosta Kyvyt käyttöön -lehti koetaan hyödylliseksi oman työn kannalta.

Oikea-aikainen ja riittävän varhainen puuttuminen ammatillisessa kuntoutuksessa kannattaa!

Kaija Ray: Oleellista on, miten turvaamme laadukkaan, asiakkaan tarpeeseen perustuvan ohjauksen. Mikä on edelleen uudistuvissa rakenteissakin ohjauksen ydinosaamista, mitä tarvitaan lisää? Miten asiantuntijat oppivat toisiltaan ja kehittävät omaa osaamistaan? Miten on järjestetty keskinäinen konsultaatio moniammatillisessa yhteistyössä?

Anne Korhonen: Tuetun työllistymisen palvelu perustuu kolmeen peruspilariin: tavallinen työpaikka, tasa-arvoisella palkalla ja tarkoituksenmukaisella tuella.

Etsitkö ainutlaatuisia ja hyvää mieltä tuovia lahjoja? Monet Vatesin taustaorganisaatioista tarjoavat uniikkeja lahjoja ja lahjoituskohteita. Lahjoilla tuet vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten henkilöiden arkea, kuntoutusta ja työllistymistä. Hyviä ostoshetkiä!

Johanna Vilppola (KM, Psyk.sh., Tohtorikoulutettava Turun yliopisto) tekee väitöskirjatutkimusta, jonka työnimi on Koulutuksen ja työn asema mielenterveyskuntoutujien elämänkerronnoissa.

Marianne Kivelä: Työttömien parissa toimivien kuntoutus- ja työkyky-koordinaatiopalvelu kaipaa kehittämistä. Muun muassa tähän panostetaan PARTY-hankkeessa, sillä perintinen perusterveydehuolto ei riitä työttömien työkyvyn ylläpitämiseen.

Miltä näyttää välityömarkkinoiden tulevaisuus isojen muutosten keskellä ja kynnyksellä?

Osana hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta STM kumppaneineen rakentaa Osku – Tie työelämään -verkkopalvelua. Verkkopalveluun tulee ajantasainen tieto eri keinoista, etuuksista ja palveluista osatyökyisten työssä jatkamisen ja työhön pääsyn tukemiseksi. Lisäksi Osku-verkkopalvelussa on ammattilaisille suunnattu verkostoitumisfoorumi, jossa voi mm. keskustella kollegojen kanssa.

Jukka Lindberg: Viimeistään sote-uudistuksen ja maakuntamallin mukanaan tuoma työvoimapalvelujen siirto kokonaan uudelle hallinnon tasolle tarkoittaa sitä, että välityömarkkinoilla joudutaan miettimään niin oma rooli, rahoitus kuin yhteistyörakenteetkin perusteellisesti seuraavan reilun vuoden aikana.

Teppo Rautjärvi: Avotyötoimintaa tehdään tavallisella työpaikalla. Se on työskentelyä työ- tai toimintakeskuksen ulkopuolella avointen työmarkkinoiden työpaikalla.

Tiedolla vaikuttaminen -hanke koordinoi viestijöille 29.9.2016 Tule, koe ja kampanjoi! -tilaisuuden, johon osallistui 40 henkilöä. Tilaisuudessa saatiin tietoa ja vinkkejä kampanjointiin kolmen käytännön esimerkin kautta. Kampanja-päivässä kuultiin, mistä kaikki lähti, miten kampanja valmisteltiin ja toteutettiin sekä miksi kampanja oli valittu vaikuttamisen keinoksi sekä mitä lysti maksaa. Esillä olivat kampanjat Yksi Elämä, Palkkaa mut ja Vastuullinen Kesäduuni.

Jukka Lindberg: Meillä on hiljalleen kasvava ryhmä motivoituneita ja kehittymishaluisia ammattilaisia, joiden avulla työyhteisöt ja eri tavoin vaikeasti työllistyviksi lasketut henkilöt ovat saaneet tukea menestykselliselle työhön siirtymiselle, paluulle tai pysymiselle.

Työhönvalmennus kaipaisi kunnon tuotteistamista, vaikka jokainen voikin edistää sen tunnettuutta pitämällä ääntä ammatistaan. Kenen lopulta tulisi maksaa työvalmentajan palkka, koska niin moni taho hyötyy hänen hyvin tekemästään työstä?

Vates-säätiö on yhdessä ammatillisten erityisoppilaitosten antanut kannanoton liittyen ehdotukseen koulutussopimuksen käyttöönotosta ammatillisessa koulutuksessa.

Vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä Suomessa edistävät muun muassa tukea antavat verkostot ja muu vertaistuki sekä mahdollisuus kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun.

Jarna Heinonen: Vammaisen henkilön yrittäjyyteen liittyy ennakkoluuloja ja asenteita. Heidän itsensä viesti on selkeä: ”Olemme yrittäjiä, emme vammaisyrittäjiä.

Anne Korhonen: Tuettu työllistyminen on tukimenetelmä, jolla ohjataan ja tuetaan vaikeasti työllistyvää avoimille työmarkkinoille siirtymisessä.

Työterveyspäivillä Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula sanoi, että on aika arvostaa suomalaista työelämää - ja edetä yhdessä. Hän korosti luottamukseen perustuvaa työelämän kehittämistä: - Työkykyyn ja luovuuteen panostaminen ovat investointeja tuottavuuteen, sanoo Koivula.

Koulutussopimus kuuluu myös erityisopiskelijoille. Vates-säätiön ja ammatillisten erityisoppilaitoksen näkökulmasta koulutussopimuksessa on turvattava riittävät opetus-, ohjaus- ja valmennusresurssit erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemiseen ja työelämään saattamiseen.

Vates-säätiö sr on vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävä asiantuntijaorganisaatio. Toteutuessaan perustulo koskee monia taustayhteisöjen asiakkaita. Lausuntoon on koottu yhteistyöorganisaatioilta saatuja kommentteja koskien hallituksen esitystä laiksi perustulokokeiluun.

Ammatillisen kuntoutuksen keinot olivat painopisteenä PARTY-hankkeen koulutuksessa, joka tällä kertaa pidettiin Turussa 6.9.2016. Koulutukseen osallistui yli 70 henkilöä ja sali täyttyi ääriään myöten. Eri tahoilla on paljon saman nimisiä keinoja, jotka eroavat kuitenkin paljon sisällöltään toisistaan.

Osatyökykyisille tie työelämään - eli OTE-kärkihanke (STM) tavoittelee muutosta osatyökykyisten asemassa työmarkkinoilla, ja siitä on pidetty yhdeksän tiedotustilaisuutta eri puolella Suomea kesän aikana. Viimeisin oli Helsingissä Säätytalolla 26.8.2016.

Jaana Pakarinen: Yrittäjät kaipaavat Vatesin tekemän kyselyn mukaan mm. tietoa välityömarkkinoiden mahdollisuuksista rekrytoimisessa. Koordinaattori yritysten ja välityömarkkinatoimijoiden väliltä puuttuu vielä.

Kuluttajaparlamentin järjestöjen yhteinen edunvalvonta on ollut mukana vaikuttamassa siihen, että pankista saa tulevaisuudessa entistä varmemmin perusmaksutilin ja siihen liittyvät maksupalvelut. Hallituksen esitykseen on kirjattuna, että pankit voisivat kieltäytyä tilin ja verkkopankkitunnusten tarjoamisesta vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön perusteella.

Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden tulisi olla tasavertaisia työllisyyspalveluiden käyttäjiä muun väestön kanssa.

Petteri Sääskilahti: Jokaisen työelämän kartta näyttää erilaiselta. Joskus kartan suuntamerkit näyttävät, että on tehtävä jotain uutta. Motivaatio on tärkeä apuväline etsiessä tuota uutta suuntaa.

Maria Kaisa Aulan laatima Työllisyyskokeilujen selvitys on nyt luettavissa Valtioneuvoston julkaisuarkistossa.

Kiinnostaako kampanjointi? Tiedolla vaikuttaminen -hanke ja Vatesin viestintä järjestävät tilaisuuden, jossa kuulet kokemuksia ja vinkkejä erilaisista kampanjoista. Tilaisuus on maksuton.

TEM:in tavoitteena on parantaa itsensä työllistäjien ansiomahdollisuuksia.

Kelan tutkijat Koskenvuo ja Laatu ovat selvittäneet mm., mitä väestöryhmiä tulisi kansalaisten mielestä ottaa mukaan perustulokokeiluun.

Teppo Rautjärvi: Työolosuhteiden järjestelytukea käytetään esim. työntekijän vammasta tai sairaudesta johtuvan haitan poistamiseksi. Järjestelytukea olisi hyvä käyttää myös työhönvalmennuksen rinnalla unohtamatta palkkatukea, jota on mahdollista saada järjestelytuen kanssa.

Vates-säätiö on mukana heinäkuussa pidettävän SuomiAreena-keskustelufoorumin ohjelmassa SOSTE ry:n jäsenenä.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus astui voimaan Suomessa 10.6.2016. Vammaisjärjestöt ja muut alan toimijat juhlivat merkkipäivää yhdessä.

Jaana Pakarinen: 60 vuodessa on tapahtunut paljon vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen saralla. Käytännössä vammaisella yrittäjällä on paljon enemmän haasteita yrittäjärutiineissa kuin vammattomalla yrittäjällä.

Marianne Pentikäinen: Työkyky muuttuu iän myötä, mutta ikä ei automaattisesti lisää sairauspoissaoloja. Olisi hyvä valmistautua ennakkoon siihen, mitä tehdään, kun huomataan työkyvyn madaltuneen.

Oletko vammainen yrittäjyyttä suunnitteleva henkilö? Tule mukaan kehittämään ja edistämään yrittäjyyttä!

Vastuullisuusraportointikilpailu on järjestetty vuodesta 1996 lähtien ja se on maksuton ja avoin kaikille vastuullisesta toiminnastaan raportoiville - niin pienille ja suurille yrityksille kuin julkisen sektorin eri toimijoillekin kunnallisista liikelaitoksista julkisomisteisiin yhtiöihin. Kilpailussa arvioinnin kohteena on yksinomaan yritysten ja organisaatioiden raportointi, ei niiden vastuullisuustoiminta.

Petteri Sääskilahti: Toimistotyön pilkkominen voi olla yksi osatyökykyisen väylä työelämään.

Teppo Rautjärvi: Kunta- ja kaupunkilisät helpottavat mm. vammaisten ja osatyökykyisten työn saantia. Ne ovat harkinnanvaraisia tukia ja vaihtelevat kunnittain.

Osallistumalla Kuluttajaparlamentti kyselyihin voit voittaa lahjakortin.

Petteri Sääskilahti tekee mm. kyselyitä ja haastatteluita ja avustaa viestintää

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 11. toukokuuta. Ne tulevat voimaan 10.6.2016.

Ohjelmassa mm. sosiaalinen kuntoutus, monialainen työkyvyn arviointi ja palvelujärjestelmän kokonaisuus.

Jaana Pakarinen: Työkykyisyyden ja työkyvyn säilymisen kannalta merkityksellistä on varhainen havaitseminen ja tukitoimien kohdentuminen oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Usein tähän havainnointiin tarvitaan asiantunteva, ulkopuolinen taho, joka yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelee työuran jatkopolun

Lausuntopyynto STM74:00/2015

Lausuntopyyntö SMDno-2015-1557

Nuoret, työelämään siirtyvät osatyökykyiset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt ovat merkittävä osa tulevaa työvoimaa, mutta heidän on vaikea löytää paikkaansa tämän päivän työmarkkinoilta

Yhteensä 631 henkilöä vastasi kyselyyn, joka kartoitti keinoja työllisyyden parantamiseksi. Kyselyssä haettiin ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä.

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2008, mutta edelleen joka päivä kahdeksan henkilöä jää eläkkeelle masennuksen takia. Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.

Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen. Varapuhemies Paula Risikko totesi, että vammainen osaa valita ja hän myös valitsee. Päivän jälkeen Jaana Pakarinen pohti, että vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli siinä, että ohjelman jälkeenkin vammaisten etuja viedään eteenpäin.

Vapaata seurustelua musiikin ja tutustumisen merkeissä - sitä oli Vatesin Avoimet ovet.

Jaana Pakarinen: Työsuhteissa entinen epätyypillinen alkaa olla hyvinkin tyypillinen. Osa-aikainen tai määräaikainen työ on nykyisin myös monen oma valinta.

Kaija Ray: Luiskat eivät yksin riitä, esteitä pitäisi poistaa myös ajattelumalleistamme.

Oletko toimittaja tai viestijä, jota kiinnostaa osatyökykyisen henkilön työllistyminen? Haluatko kirjoittaa artikkelin tai tuottaa aiheesta muuta sisältöä eri medioihin?

Jaana Pakarinen: Esteitä on erilaisia, ne haittaavat jotenkin ja jokaisen esteen voittamiseen tarvitaan omanlaisensa keinot. Vates-päivillä haetaan esteettömyyteen erilaisia näkökulmia sen tunnetuimman, fyysisen esteettömyyden lisäksi.

Jaana Pakarinen: Kuntavaaleihin on reilu vuosi aikaa. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden pitäminen keskustelujen aallokoissa pinnalla on erityisen tärkeää nyt, kun yhteiskunnassa on monia muitakin huomiota ansaitsevia aiheita.

Työelämä 2020 -verkostohankkeen tehtävänä on rohkaista työpaikkoja kehittämään johtamista, toimintatapoja, osaamista ja toimintakulttuuria.

Valtiotieteiden lisensiaatti Maria Kaisa Aula ryhtyy selvittämään keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Hän kartoittaa eri toimijoiden näkemyksiä toimenpiteistä, joilla työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä ja työttömät hakeutua töihin tai yrittäjiksi.

Vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluja selvittänyt valmisteluryhmä on luovuttanut raporttinsa oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin vetämälle hankkeen johtoryhmälle 18.1.2016.

Jaana Pakarinen: Työnvarjostuspäivänä ihmiset, jotka tahtovat tietää enemmän kiinnostavasta ammatista, tutustuvat siihen seuraamalla ammattilaista työssään.

Tammikuussa YLE TV1:llä esitettävässä 8 myyttiä työstä -ohjelmasarjassa pureudutaan työelämää koskeviin hokemiin ja vallalla oleviin käsityksiin.

Jaana Pakarinen: Tasapuolinen yhteiskunnallinen osallistuminen edellyttää saavutettavuutta. Euroopan komission ehdotus direktiiviksi Euroopan laajuisista esteettömyysvaatimuksista palveluille ja tuotteille edistäisi tätä tasapuolisuutta.

Jaana Pakarinen: Onko hallitus varmistanut viittomakielisten oikeudet, kun työvoimahallinnon digitalisoimista laajennetaan?

Marianne Kaunismäki: Työstressin selättämiseen voi vaikuttaa itse. Tasapainon löytäminen työn ja muun elämän kesken on tärkeää, ja apu voi löytyä keskustelujen kautta.

Työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa keskeistä on moniammatillinen osaaminen ja verkostoyhteistyö alueen toimijoiden kesken, totesi Kirsi Lappalainen Työterveyslaitoksesta 8.12. pidetyssä koulutuspäivässä, jossa käsiteltiin mm. työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointia.

Finns det jobb och sysselsättning för alla, t ex personer med funktionsnedsättningar?

‐ Vates-säätiön ja sen taustayhteisöjen koottu lausunto

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten kuntoutuksen ja työllistymisen näkökulmasta uuden nuorisolain tavoitteet ovat erinomaisia.

Walter Fortelius: Ihmisoikeudet eivät voi koskea vain osaa ihmisistä, silloin niiden luonne muuttuu täysin.

Yhdistysten ja työpajojen mahdollisuus työllistää ja tukea vaikeasti työllistyviä on heikentynyt oleellisesti. Palkkatuen puute katkoo työelämäpolkuja ja kasvattaa epävarmuutta paitsi työttömillä, myös heitä työllistävillä yhdistyksillä ja työpajoilla. Tämä selviää SOSTEn ja Vates-säätiön koordinoiman Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän selvityksestä, jonka alustavat tulokset julkaistiin lokakuussa.

Jaana Pakarinen: Palkkatuen mahdollisuus rohkaisee työnantajaa palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä.

Jaana Pakarinen: Valtion budjettiesityksessä mm. palkkatuetun työn, starttirahan, valmennusten ja työkokeilujen yhteenlaskettu osallistujamäärä vähenee noin viidesosan. Työvoimakoulutusta ja erityisesti valmentavia ja ohjaavia palveluja ei tulisi vähentää osatyökykyisten ja vaikeammin työllistettävien osalta.

Jaana Pakarinen: Digitalisointi on positiivinen kehittämissuuntaus, mutta sillä ei saa syrjäyttää ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevia työnhakijoita työvoimapalveluiden piiristä.

Teema: Vähenevien työvoimapalvelujen resurssien vaikutus palveluihin

Opetus- ja kulttuuriministeriön työelämän ohjausryhmä on tehnyt ehdotuksensa humanistisen ja kasvatusalan ohjaukseen ja kasvatukseen liittyvästä tutkintorakenteesta. Opetushallitus pyytää lausuntoa työryhmän ehdotuksesta.

Anne Korhonen: SOSTETalk 7.-8.10.2015 tarjosi monenlaista pähkinää ja purtavaa, innovatiivisuutta, tulevaisuuden visiointia ja verkostoitumista.

Jaana Pakarinen: Hallituksen vuoden 2016 talousarvioesityksessä kuvataan tulevaa vuotta varsin pessimistisesti.

Walter Fortelius: Vates-säätiö sai Japanista vieraita, joita kiinnosti, miten sosiaaliset yritykset toimivat Suomessa.

Jaana Pakarinen: Elettiin 1950- ja 60-luvun vaihdetta. Ystävälläni Mirjalla oli lievästi kehitysvammainen serkku, Akseli, paljon Mirjaa vanhempi.

Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava henkilön kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet tässä edelläkävijöitä.

Walter Fortelius: Miten vammaiset saavat näkyä, kysyy Sanni Purhonen, runoilija ja Kynnys ry:n tiedottaja. Hänen mielestään vammaisten odotetaan usein olevan hiljaa ja pienestä kiitollisia

Jaana Pakarinen: Viime viikolla Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa ohjeiksi, joilla jäsenvaltiot voisivat paremmin tukea pitkäaikaistyöttömien paluuta työelämään.

Varsinais-Suomen TE-toimiston kokoustilassa käy vilkas puhesorina, kun yli 40 asiantuntijaa eri toimistoista tapaavat toisena. Kyseessä on Vammaisfoorumin ja TE-toimiston yhdessä järjestämä koulutus vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistämisestä.

Jaana Pakarinen: Kunnille on annettu yhä enemmän vastuuta osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työllistämisessä.

Jaana Pakarinen: Osatyökykyisten henkilöiden aseman parantaminen on hallituksen kärkihankelistalla numerolla viisi. Päätoimenpiteet on listattu kolmeksi kohdaksi, jotka sisältävät useita alakohtia.

THL:n järjestämässä tilaisuudessa - Vammaisala verkostoituu - oli mahdollisuus luoda yhdessä eri toimijoiden kanssa pohjaa vammaisalan uusien ESR-hankkeiden syntymisille. Tietoa saatiin sekä alueellisista että valtakunnallisista hakuprosesseista.

Klubitalotoiminta ja mielenterveyskuntoutujiin investoidut aktivointitoimenpiteet ovat usein kannattavia niin yksilön kuin julkisen talouden kannalta. Tämä selviää ekonomisti Harri Hietalan Vates-säätiössä vuonna 2014 tekemistä taloudellisista laskelmista, jotka tehtiin yhteistyössä Suomen Klubitalot ry:n ja ARTO-hankkeen kanssa.

Kela harkitsee uutta vuonna 2017 voimaan tulevaa työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen standardia. Siihen toivotaan nyt runsaasti kommentteja henkilöiltä ja tahoilta, joilla on asiasta omakohtaista kokemusta ja joita mahdollinen uusi standardi koskee.

Vates-päivien teemana oli tänä vuonna Välityömarkkinoiden legitimiteetti – vaikuttavat tekijät eri sidosryhmissä. Ensimmäisen päivän aloitti kansanedustaja Tarja Filatov, joka puhui työvoimapolitiikan kehittämisnäkymistä ja siihen liittyen välityömarkkinoiden merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Tulisielu-kunniakirjan ovat saaneet Vates-päivillä Helsingissä tänään 5.5.2015 kansanedustaja Tarja Filatov ja toimitusjohtaja Mirja Laine. Vatesin järjestämän kaksipäiväisen seminaarin teemana on tänä vuonna välityömarkkinoiden legitimiteetti ja odotukset eri sidosryhmien kannalta. Tapahtumaan osallistuu noin 160 henkilöä.

Palveluohjauksen puutteellisuus heikentää kuntoutuksen ja työllistymisen tukitoimien vaikuttavuutta. Vaikka lait ja resurssit ovat periaatteessa olemassa, käytännössä asiat eivät toimi. Syynä ovat muun muassa viranomaisten erilaiset tulkinnat ja paikallisten työllisyys- ja asiakasyhteistyön verkostojen heikko koordinointi. Vates-säätiö vaatii tulevalta hallitukselta toimenpiteitä palveluohjauksen parantamiseksi.

Luvassa vankkaa asiaa välityömarkkinoista tämän päivän Suomessa. Tule kuulemaan, mikä on toimialan asema tulevaisuudessa. Puhujina arvostettuja välityömarkkinoiden ja työelämän asiantuntijoita.

Työryhmän loppuraportti jatkaa samassa hengessä kuin sosiaalihuoltolain uudistus. Palvelujen joustavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen sekä palvelutarpeen määrittelyn korostaminen ovat tärkeitä ja kannatettavia uudistuksia. Yhteensovittamisen tarpeita oli loppuraportin luovuttamisen aikaan vielä paljon jäljellä ja se näkyy raportissa epäselvyyksinä ja lukuisina viittauksina.

Suomalaisten sairauspoissaolot ovat yleisiä. Vaikka sairaus pitkittyy, työkykyä on yleensä jäljellä. Osasairauspäiväraha on otettu käyttöön edistämään työhön paluuta. Käyttö on kuitenkin vielä vähäistä, vaikka tutkimuksissa osasairausvapaalla olleet ovat siirtyneet täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle tavanomaisella sairauslomalla olleita harvemmin.

Lausunto julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja työttömyysturvalain 7 luvun 3 §:n 3 momentin kumoamisesta (12.11.2014)

Vates-säätiön lausunto hallituksen esityksestä 19/2014 vp yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (29.4.2014)

Vates-säätiön näkemyksiä lain 6 ja 12 § muuttamisesta vammaisten, pitkäaikaissairaitten ja osatyökykyisten näkökulmasta (11.10.2013)

Asiantuntijakuuleminen 8.11.2012 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Keskitymme tarkastelussa pykäliin 30 Työelämäosallisuutta tukeva toiminta sekä 31 Sosiaalinen kuntoutus

VATES‐säätiöltä on pyydetty näkemystä siitä, millaisia epäkohtia palkkatuetun työn ja työmarkkinatoimenpiteiden käyttöön liittyy, ja miten em. toimenpiteitä tulisi kehittää, jotta ne nykyistä paremmintukisivat työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Työkyvyttömyysetuutta saavien oikeus työvoimapalveluihin

Nuorten yhteiskuntatakuu vammaisen ja työkyvyttömyysetuutta saavan nuoren näkökulmasta

Vates-säätiö haluaa lausunnossaan kiinnittää valiokunnan huomion työkyvyttömyysetuutta saavien vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksiin saada laadukkaita ja yksilöllisiä työllistymistä tukevia palveluita.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla oleva muutosesitys (versio 10.7.2009) lakiin julkisesta työvoimapalvelusta

Erillislaki on tarpeellinen edistämään työkyvyttömyysetuuksilta työhön palaamista ja siirtymistä ja että eläkkeen lepäämäänjättämisoikeus laajenee koskemaan myös työeläkejärjestelmää.

Vates-säätiö pitää hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2008 (HE 62/2007 vp) ja siihen liittyviä työllisyyspoliittisia linjauksia oikean suuntaisina.

Valtakunnallisen Työpajayhdistys ry:n ja Vates-säätiön yhteinen kannanotto

Vates-säätiön lausunto 16.1.2007

VATES-säätiön lausunto perustuu työministeriön työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle anta-maan selvitykseen sekä taustajärjestöiltä ja kentältä saatuihin tietoihin ja kokemuksiin.

VATES-säätiö pitää hallituksen antamaa vammaispoliittista selontekoa erittäin tärkeänä ja monipuolisena kartoituksena vammaisten ja vajaakuntoisten nykytilanteesta yhteiskun-nassamme. Selonteko avaa monia tärkeitä kehittämislinjoja jatkotyöskentelylle.

Vates-säätiö pitää hallituksen esitystä Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 164/2005) monipuolisena kokonaisuutena