Tutkimustietoa


Kuva

 

Näitä tutkimme

Vates-säätiö tutkii sosiaalisen työllistämisen toimialan yksiköiden

a) toimintaa ja toimintatapoja,
b) toimintaympäristöä,
c) mielipiteitä ja odotuksia,
d) toiminnan vaikuttavuutta,
e) työllistymismahdollisuuksia,
f) työllistymisen kannustimia,
g) työllistämisen esteitä.

 "Aineiston tuottamista parhaiden käytäntöjen levittämiseksi."

Vates-säätiö on tutkinut muun muassa vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeen kannustinloukkua ja työnantajien kustannuksia vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamisessa.

Verkkosivuille on koottu sekä Vates-säätiön että muiden tutkimuksia, tilastoja ja julkaisuja vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisestä.

Mielipiteisiin ja alan kehittämiseen liittyvän selvitystyön kohdeyksiköitä ovat osatyökykyisten työllistämisen parissa toimivat tahot. Työllistymismenetelmiin ja erityistyöllistämisen yksiköihin liittyvä kehittämistyö on parhaiden käytäntöjen levittämistä ja palveluiden laadunhallintaan liittyvän aineiston tuottamista.

UUTISIA

06.02.2019

Vates-säätiö on lausunut vuonna 2017 näitä palveluita koskevista esityksistä. Vates kiittää nyt sitä, että tuon lausunnon kommentit on otettu valmistelussa laajasti ja perustellusti huomioon.


23.01.2019

KeKo-hanke, Pohjois-Savon TE-toimisto ja Sakke-hanke järjestivät yhteistyössä perinteisen välityömarkkinoiden kehittämispäivän Kylpylähotelli Kunnonpaikassa 18.1.19. Välityömarkkinat ja työllistämisen tulevaisuus -tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja maakuntauudistuksesta ja palkkatuesta sekä pohdittiin työllistymistä edistävien järjestöjen tulevaisuutta. Osallistujia oli eri sektoreilta ja ympäri maakuntaa.


23.01.2019

HALI , SAK ja Vates toteuttavat yhdessä hankkeen nimeltään Henkilöstön edustajat monimuotoisuuden edistäjinä. Tavoitteena on lisätä henkilöstöä edustavien henkilöiden osaamista ja ymmärrystä monimuotoisen työyhteisön toiminnasta. Näkökulmana on osatyökykyisyys.

Työyhteisöille koulutuspaketti monimuotoisuudesta

22.11.2018

Selvityshenkilöt Tuija Oivo ja Raija Kerätär avasivat karun kuvan pitkäaikaistyöttömien tilanteesta: - Työttömät ovat syrjässä työvoimapalveluista, osin etuuksista ja sitä kautta osallisuudesta. Tilanne ei parane yhtä mutteria vääntämällä, vaan tarvitaan laaja työkykyohjelma.

Selvityshenkilöt ehdottavat työkykyohjelmaa - järjestöjen merkitys myönnetään

15.11.2018

Sopivaa työtä kaikille -kampanja tarjoaa tietoa työnantajille. Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa, selviää Ilmarisen laskelmasta.

Osatyökykyisten työpanoksen jääminen pois työelämästä aiheuttaa 1,3 miljardin euron vuotuisen menetyksen

 
Myös tätä olemme tutkineet

Työnantajan kustannukset vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamisesta

Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne. Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.
Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienentävät rekrytoinnin riskejä.

Muistio: Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta

Kuntouttava työtoiminta – neljä elinkaaricase-laskelmaa

• Yksilön talouden kannalta on ratkaisevaa työuran pituus. Merkitystä korostaa ansiosidonnainen sosiaaliturva – erityisesti vanhuuseläke.
• Koko julkisen talouden kannalta on kannattavaa pyrkiä pitämään työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä ja panostaa aktivointiin – vaikka työllistymistä ei aina edes tapahtuisi.

Muistio: Kuntouttava työtoiminta – neljä elinkaari-laskelmaa (pdf)