Job Shadow Day on Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle yksi tapa viestiä tavoitteestaan, että vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt olisivat yhdenvertaisesti osallisina yhteiskunnassa, myös työelämässä. Arkkipiispa Tapio Luoma lupautui vuoden 2019 kampanjan suojelijaksi, ja saavutettavuuden asiantuntija Katri Suhonen Kirkkohallituksesta kertoi tapahtumasta kollegoilleen.

Kuvia voi käyttää viestinnän tukena tai yhteisen kielen puuttuessa esimerkiksi työprosessien opettamiseen. Ne sopivat kommunikoimiseen muun muassa puhevammaisten, heikkokuuloisten tai kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Kuvat edistävät yhdenvertaisuutta viestinnässä.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja osallisuuden edistäminen vaatii palveluiden yhteensovittamista ja monialaista yhteistyötä. Tätä voidaan edistää yhtenäistämällä muun muassa tietojärjestelmiä ja seurantaa valtakunnallisesti. Alueellisesti kannattaa koota toimijoita yhteen ja sopia menettelytavoista. Muun muassa nämä olivat THL:n tutkijoiden johtopäätökset Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisussa tammikuussa 2019.

Huhtikuinen aamu alkoi innostuneissa tunnelmissa Iloisten duunarien brunssilla Ipi Kulmakuppilassa Helsingin Kalliossa. Opitaan työhön yhdessä (OPTY) -hankkeen järjestämällä brunssilla kuultiin työllistymistarinoita, joita kertoivat sekä erityistä tukea tarvitsevat TELMA-opiskelijat että työnantajat. OPTY-hankkeessa pyritään edistämään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja opintoja muun muassa verkostoyhteistyön avulla.

Uudenlaiset digitaaliset sovellukset tarjoavat uusia keinoja ja mahdollisuuksia niin osatyökykyisten työllistymiseen, työhönvalmennukseen, kuntoutukseen kuin työssä oppimiseenkin. Erityisesti nuoret kaipaavat tähän päivään tuotuja työkaluja, joita he ovat motivoituneita käyttämään.

Kokemusasiantuntijaksi voi kouluttautua esimerkiksi mielenterveyden tai päihteiden kanssa haasteita kokenut tai vammainen henkilö. Siten hän voi tukea muita, joilla on samankaltainen tilanne elämässä. Aino Ikävalko ja Vesa Alakontiola kertovat oman tiensä kokemusasiantuntijaksi ja -toimijaksi. Vertais- tai kokemustoiminta vahvistaa osallisuutta. Se voi auttaa tunnistamaan vahvuuksiaan, joista voi olla hyötyä myös työelämässä.

Diagnoosi suolistosairaudesta oli järkytys Marjo Uutiselle. Ensihoitajan työ on epäsäännöllistä, mutta hän päätti jatkaa jaksamisensa mukaan. Hän ei ole joutunut juurikaan olemaan poissa töistä. Työtovereille hän päätti kertoa sairaudestaan, jotta tiheä vessassa käynti ei herättäisi ihmetystä.

Eteva kuntayhtymän Hakalan tilalla Orimattilassa 15 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä osallistuu maatilan töihin kykyjensä mukaan. Luontolähtöinen toiminta on todistetusti suunnitelmallista, sillä sekä Hakalan tila että Hakamaan tila Nastolassa saivat viime marraskuussa Green Care - LuontoHoiva -laatumerkin.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä kolmannen sektorin toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Se tukee järjestöjä esimerkiksi koordinoimalla verkostoja ja kokoamalla tietoa vaikuttamisen tueksi.

Työllisyyden nousu edellyttää, että kaikki työllistymistä edistävät toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Pirkanmaalla on tartuttu tähän haasteeseen. Toukokuussa 2019 alkaa Pirkanmaalla kolmannen sektorin kehittämisohjelma, joka on suunnattu pirkanmaalaisille työllistymistä edistävää toimintaa tarjoaville yhdistyksille ja järjestöille. Nämä toimijat halutaan aiempaa vahvemmin kuntien, TE-toimiston ja yritysten rinnalle edistämään työllistymistä.

Raudaskylän Kristillisen Opiston hallinnoiman KELPO-hankkeen (1.3.2016 -30.6.2019) ansiosta yksitoista kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt Oulun eteläisellä alueella. Taustalla on kuitenkin monta työtuntia asennevaikuttamista hankealueen eri toimijoihin ja työnantajiin, mutta toisaalta myös kehitysvammaisten henkilöiden läheisiin.

Markku Törnblom on Hämeenlinnassa toimivan Walonkulman Klubitalon työvalmentaja. Törnblom tutustui Klubitalojen toimintaan jäsenenä 15 vuotta sitten vaikean masennusjaksonsa aikana. Hän on sittemmin toiminut Suomen Klubitalot ry:n hallituksen puheenjohtajana. Törnblom pystyy näin arvioimaan Klubitalojen yhteistyötä ja vaikuttamistoimintaa sekä jäsenen että työntekijän näkökulmasta.

TOIMI-työvalmennussäätiössä koetaan, että alueen yritykset arvostavat sen alihankintapalveluita. Säätiö tekee yhteistyötä mm. paikallisen TE-toimiston kanssa, jotta hyvät tekijät työllistyvät. Vaikuttamistyö on vaatinut jalkautumista ja ahkeraa markkinointia. Valtakunnallisesta Oktetti-yhdistyksestä saa askelmerkkejä myös alueella vaikuttamiseen.

Suurten järjestöjen vaikuttamistyössä on monia ulottuvuuksia ja yhteistyö merkittävässä roolissa, kuten pienemmilläkin toimijoilla. Nuorten Ystävien Arja Sutela ja SOSTEn Päivi Kiiskinen kertovat omista vaikuttamisen ohjenuoristaan.

Tässä artikkelissa Tuija Oivo ja Hilkka Halonen vastaavat Vatesin kysymyksiin siitä, miten paikallis- ja valtakunnan tason asiantuntijuutta pitää käytännössä yhdistää kehitettäessä työllistämisen edistämiseen liittyviä toimintoja ja palveluja.

Satakunnan yhteisökeskus on maakunnallinen järjestötalo, jolla on kolme perustehtävää: järjestöjen keskinäisen yh- teistyön edistäminen, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyön edistäminen ja järjestötoiminnan kehittäminen. Yhteisökeskuksessa on vuokralla 12 eri toimijaa, minkä lisäksi noin 150 toimijaa käyttää talon kokoustiloja vuosittain. Tilat ovat kaikkien satakuntalaisten käytössä.

Hallituksen OTE-kärkihanke on lopuillaan. Vastuuministeriöiden asiantuntijat Päivi Mattila-Wiro ja Patrik Tötterman kertovat, mitä hanke on tuottanut ja miten sen tulokset juurrutetaan uuteen toimintaympäristöön.

Ammatillisen koulutuksen reformi toi mukanaan mm. osaamisperustaisen koulutussopimuksen ja se haastaa toimijoita laajenevaan työnantajayhteistyöhön. Vatesin kehittämistyön kannalta keskiössä ovat sekä opintojen aikana saatavat tukimuodot että eri siirtymävaiheiden tuki ja käytettävissä olevat palvelut.

Yhteistyö Ammattiopisto Liven ja Variston Tokmannin kanssa on alkanut tämän ryhmän kanssa syyskuussa ja jatkuu jouluun saakka. Neljä nuorta - Kalle, Sari, Tommi ja Shumail - opiskelevat Telma-opintoja ja työskentely on osa heidän opintojaan.

Job Shadow Day on tapahtuma, joka tarjoaa osatyökykyisille henkilöille yhden työpäivän ajan mahdollisuuden tutustua unelmiensa ammattiin sekä samalla saada uutta intoa opiskeluun ja työnhakuun.

SOSKU-hankkeessa (2015–2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, kehittivät ja testasivat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tuloksena oli muun muassa 10 kohdan kriteeristö kuntoutuksen järjestäjän tueksi.

Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto on uudistunut elokuun alusta. Uusi tutkinnon nimi on kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto, jonka yksi osaamisala on työvalmennus.

Ammatillisen koulutuksen reformi on vakiintunut uudistetuksi ammatilliseksi koulutukseksi. Se on muuttanut opiskelujen rakennetta ja korostanut työelämän roolia opintojen aikana. Työssäoppimisen korvannut koulutussopimus on hyvä väylä saada nuoret opiskelijat kiinni työelämään. Miten uudistus näkyy ammatillisessa erityisoppilaitoksessa?

Järjestöt on erimaakunnissa otettu vaihtelevasti mukaan maakunta- ja sote-uudistusten valmisteluun. Satakunnassa ne ovat olleet valmistelutyöryhmissä alkuvaiheista alkaen, ja järjestöillä on niissä tärkeä rooli.

Ammattiopisto Liven (aiemmin Keskuspuiston ammattiopisto) opiskelija Nora Holmberg, 19, kertoo Yleisradion Mediatalon kahvilassa kesätöistään Yle Oppimisessa. Hänellä on kaksi omaa projektia. Toinen on kiusaamista käsittelevä video ja toinen on animaatio siitä, kuinka verkkokeskustelu voi yltyä vihapuheeksi. Holmberg puhuu työstään innostuneesti.

Livokas ry on loistava esimerkki siitä, että myös kyläyhdistys voi toimia työllistäjänä. Yhdistys oli hankkeessa, jossa kehitettiin palkittu ryhmätyöllistämisen toimintamalli. Mallissa kyläyhdistykset työllistävät paikallisia pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä.

Nauha ry tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa Tampereen kaupungille sekä itse että alihankintatyönä Kuntoutuspolku ry:n kanssa. Asiakkaille tarjottavia työtehtäviä on paljon, kiinteistötöistä keittiö- ja vihertöihin. Lisäksi asiakkaat voivat toimia apuohjaajina.

Lukivaikeus saattaa tulla diagnosoitua vasta aikuisena, vaikka vaikeus on näkynyt eri tavoin jo kouluaikana. Sekä opinnoissa että työelämässä kannattaa kokeilla menetelmiä, jotka tukevat omaa tapaa oppia.

– Kun on synnynnäinen vamma, on ollut aikaa tulla sinuiksi asian kanssa. Se on kasvattanut luonnetta, ongelmanratkaisukykyä ja sitkeyttä, kertoo 39-vuotias projektipäällikkö Jarno Leinonen.

Joensuun Rantakylän seurakuntatalon sisällä on nyt hiljaista, mutta ei aina. Talolla järjestetään monia perhejuhlia, siunaustilaisuuksia ja tiloissa toimivat päiväkerhot sekä koululaisten iltapäiväkerhot. Isosta keittiöstä kuuluu ääniä. Emäntä Arja Pikkarainen juttelee keittiöapulaisen Hanna Pesosen kanssa, joka on laittanut kahvileivät kelmun alle. On aika siirtyä hoitamaan salin kukkia.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan leikkaussalin henkilökunnalla oli ongelma. Nyt kyse ei ollut kenenkään hengestä, vaan siitä, miten henkilökunnan astiahuolto hoituu. Sairaala lopetti ostopalvelut ja astiat oli jäämässä osastojen itsensä huolehdittaviksi.

Joensuussa kehitysvammaisia henkilöitä on totuttu näkemään avotyötoiminnassa alueen yrityksissä ja esimerkiksi kaupungin päiväkodeissa. Asenteet työnantajilla ovat silti tiukassa, jos avotyö pitäisi muuttaa työsuhteeksi ja maksaa palkkaa.

Suomessa aloitti vuonna 2016 ensimmäisenä maailmassa työhyvinvointia edistävä SIB-hankekokeilu. Kokeiluun on osallistunut julkisen sektorin neljän asiakasorganisaation yli 1 500 työntekijää.

Hyvin suunniteltuna SIB-mallin käyttö tarjoaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömän työkalun vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden hankkimiseksi, mikä mahdollistaa hyvinvoinnin pitkäjänteisen rakentamisen.

Vaikuttavuusinvestoimisen yksi muoto on SIB (Social Impact Bond) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Julkisen sektorin tueksi kehitettyä rahoitusmallia kokeillaan myös Suomessa. Mistä vaikuttavuusinvestoimisessa on kysymys, ketkä siitä hyötyvät ja miten sitä mitataan? Voisiko osatyökykyisten työllistämistä edistää samalla mallilla?

Toiminnan vaikuttavuuden arviointi ei ole vain isoille palveluntuottajajärjestöille, vaan myös pienten toimijoiden kannattaa luoda omia vaikuttavuuden arvioinnin tapoja. Apuna voi käyttää erilaisia ohjeita, henkilökohtaista opastusta tai vertaissparrausta.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tukee yhdistyksiä, jotka haluavat työllistää pitkään työttömänä olleen henkilön. Se myös jakaa tietoa siitä, miten yhdistykset voivat tukea työnhakijaa tulevaisuuden suunnittelussa ja oman osaamisen kehittämisessä.

Tampereen kaupunki on kilpailuttanut osan kuntouttavasta työtoiminnasta vuodesta 2009 lähtien. Järjestöt ovat saaneet enemmän vastuuta palveluiden tuottamisesta. Kokemukset ovat myönteisiä.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg näkee myönteisenä puolena sote- ja maakuntauudistusten monissa mutkikkaissakin vaiheissa sen, että eri prosessit on nyt jouduttu palastelemaan paremmin kuin ennen. - Kun puhutaan vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palveluista, myös järjestöillä on tärkeä rooli tulevaisuudessakin tuottaa palveluita heille, Lindberg toteaa.

Buustin asiakkaat Etelä-Pohjanmaalla saavat tarvitsemiaan palveluita asumispalveluista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta aina työllisyyspalveluihin asti.

Robert Arnkil kirjoittaa kansainvälisistä malleista työvoimapalveluiden toteuttamisessa. Hän arvelee, että Suomelle tulee suuria osaamisen ja markkinamallien haasteita, jos päädytään käyttämään laajoja markkinoita.

Tuetun työllistymisen palvelu edistää yhdenvertaisuutta, koska siinä tukea tarvitsevalle henkilölle etsitään tavallista työpaikkaa, tasa-arvoisella palkalla ja tarkoituksenmukaisella tuella. Menetelmä on edistänyt erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja oikeutta työelämään.

On monenlaisia hoitajia ja monenlaisia potilaita. Joskus nämä roolit menevät päällekkäin. Tämä on Mirvan tarina. Tarina hoitajasta, josta tuli potilas, ja joka ei kyennyt palaamaan työhönsä, mutta löysi uuden työn – samasta työpaikasta. Klubitalo oli tukena toipumisessa.

Aivokasvain ja aivoinfarkti eivät vieneet oopperalaulaja Juha Uusitalon elämäniloa. Suuret estradit on pitänyt jättää taakse, mutta musiikki on yhä miehen intohimo ja ammatti.

Annika Olo sai ensimmäisen palkkatyönsä 29-vuotiaana A-Insinööreistä aamupalavastaavana. Kokemusta keittiötöistä hän oli saanut jo aiemmin työtoiminnassa. Olo palkattiin kesäkaudeksi jättämällä joululahjat asiakkaille hankkimatta.

Työterveyslaitoksen mukaan yli 400 000 suomalaista kokee merkittäviä muistin tai keskittymisen vaikeuksia, joiden taustalla on yleensä hoidettavissa oleva syy. Muistiliiton asiantuntija Virva Ryynänen korostaa heti alkuun, että muistiongelmat ja varsinaiset muistisairaudet on syytä erottaa toisistaan. Muistiongelmiin ratkaisu voi löytyä puuttumalla ongelman aiheuttajiin ja korjaamalla tilanne sitä kautta. Sairaus taas vaatii lääkärin konsultaatiota ja hoitoa.

Ménièren tauti johtuu sisäkorvan nesteturvotuksesta, joka aiheuttaa kuulonaleneman, tinnitusta ja toistuvia huimauskohtauksia. Sairaus ei yleensä estä työntekoa, mutta voi edellyttää työn ja työolojen mukautusta.

Kun Vesa Kosken näkö äkisti heikentyi, hän uskoi pärjäävänsä uusilla silmälaseilla. Häneltä löytyi kuitenkin harvinainen silmäsairaus. Aluksi työ leipomon varastotyöntekijänä näytti päättyvän.

Aluehallintovirastoihin (AVI) on tullut vain vähän epäilyjä syrjinnästä työelämässä vammaisuuden perusteella. Syrjintäepäilyistä ei kuitenkaan aina välttämättä ilmoiteta. Yhdenvertaisuussuunnitelman olemassa oloa aletaan valvoa otoksilla ainakin Lounais-Suomen työpaikoilla tästä vuodesta alkaen.

Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Pirkanmaalla on meneillään Suomen suurin työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu. Ohjelmajohtaja Regina Saari uskoo lähityöllistämiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Yksi yhteistyökumppaneista on Tampereen Lielahdessa toimiva TITRY ry.

Turkulainen Jonna Kuusisto kuuli PARTY-hankkeesta syksyllä 2015. Hiljalleen hän lähti mukaan pitkään työttömänä olleille tarkoitettuun toimintaan, ja on saanut tukea elämänhallintaansa. Viikko-ohjelmaan on tullut lisää toimintaa. Sekä fyysinen että henkinen hyvinvointi ovat alkaneet kohentua. Kuusisto on myös halunnut antaa oman panoksensa itse saamiensa palveluiden kehittämiseen liittymällä PARTYn asiakasraatiin.

Henri Salmio, 29, on muutama viikko sitten saanut unelmiensa työpaikan vakuutusalalta. Menestys ei ole kuitenkaan tullut hänen elämässään helpolla. Touretten oireyhtymää sairastava nuorimies rakensi lapsuudessaan henkisen muurin, jonka toiselle puolelle jäivät pilkkaajat ja vähättelijät.

Kahdeksas ja viimeinen Party (Parempaa työ- ja toimintakykyä) ESR-hankkeen koulutuspäivä järjestettiin 21.11. Turussa. Hankkeen koulutuskokonaisuudesta on vastannut Työterveyslaitos yhteistyössä Vates-säätiön kanssa. Koulutusten kokonaisuus on rakennettu asiakkaan palvelupolkua mukaillen palveluihin ohjautumisesta palveluiden piiristä palveluista eteenpäin ohjautumiseen.

Raumalainen työpankki Arbeetti Oy toimii Lounais-Suomessa tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Toiminnan tavoitteena on löytää työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille henkilöille.

Tuomas Saloma on CP-vammainen nuori mies, joka ei tyytynyt valtion tarjoamaan eläkeputkeen peruskoulun jälkeen. Sen sijaan hän lähti opiskelemaan graafista alaa Nakkilan käsi- ja taideteolliseen kouluun.

Bovallius-Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminta alkoi vuonna 2004 sosiaalisena yrityksenä. Alusta lähtien tavoitteena on ollut tarjota työtä ihmisille, joiden on vaikeaa työllistyä syystä tai toisesta. Yritys tuottaa palveluita niin kunnille, yrityksille kuin yksityisille henkilöillekin.

Porvoon kaupunki ostaa Sotek-säätiöltä kuntouttavaa työtoimintaa Goodwill-myymälätoimintana. Myymäläpäällikkö Katja Huumo on iloinen, että porvoolaiset ovat ottaneet paikan hyvin vastaan. Goodwill on kierrätysmyymälä, joka haluaa erottautua tavallisesta kirppismyymälästä siten, että tuotteet on esille kirppistä myymälämäisemmin, hinnoittelu on yhtenäistä ja tuotteet tasalaatuisia. Goodwill-myymälöitä on Suomessa jo useita.

Job Shadow Day voi johtaa pitemmälle kuin päivän kestäväksi tapahtumaksi, jolloin erityistä tukea tarvitsevat ihmiset pääsevät tutustumaan unelma- ammattiinsa. Päivän valmistelu, toteutus ja itse Job Shadow Day tuovat sekä Vatesille että kumppaneille uutta oppia, kokemusta ja oivallusta toimintaan. Kerromme Job Shadow Daysta kolmesta näkökulmasta.

Kristiina Aho: Vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteensa, mutta ei erityisen toiveikkaasti maailman tulevaisuuteen. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tietävät, että lisäksi on iso joukko nuoria, jotka eivät suhtaudu toiveikkaasti edes omaan tulevaisuuteensa.

Hallituksen yksi kärkihanke, Ammatillisen koulutuksen reformi, on uudistamassa ammatillisen koulutuksen läpikotaisin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annettiin huhtikuussa 2017. Uudistuksella tavoitellaan sitä, että koulutus vastaisi entistä joustavammin työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin. Tulevat osaamisen tarpeet pitäisi huomioida nykyistä paremmin.

Berliinissä pääpaikkaa pitävä IT-konsultointiyritys Auticon palkkaa vain autismikirjon henkilöitä konsulteiksi asiakasyrityksiin.

Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin osallistuminen voi vahvistaa erityistä tukea tarvitsevan itseluottamusta. Selvittämättä on, edistääkö TaitajaPLUS- tai Abilympics -kisoihin osallistuminen työllistymistä. Ammattiopisto Luovin Helsingin yksikön koulutuspäällikkö Matti Kauppinen vastaa Skills Finland ry:n erityistä tukea tarvitsevien kotimaisista ja kansainvälisistä ammattitaitokilpailuista.

Kun Sanna Kiiski opiskeli Ammattiopisto Luovissa artesaaniksi, hän lähti uteliaisuudesta kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Kokemus oli mielenkiintoinen, vaikka kilpailutehtävä ei aivan vastannut omaa toiveammattia. Kiiski kertoo tiestään opiskelualansa valinnasta nykyhetkeen sekä toiveidensa työelämästä.

Tuettu oppisopimus oli Netta Nordlundille sopiva tapa valmistua ammattiin. Hän sai myös työpaikan Iceheartsista, jossa suoritti oppisopimuksen käytännön osuuden.

Autismin kirjon henkilöiden työntekoa tukevat selkeät kirjalliset ohjeet, vähäinen häly ja muut aistiärsykkeet sekä työyhteisö, joka ei odota kaikkien olevan samanlaisia. Orjo Pättiniemi jäi kerran työyhteisön ulkopuolelle, mutta löysi mielekkäitä tehtäviä Autismisäätiöstä.

Työnantajien avoimuus työn todellisista vaatimuksista, ymmärrys erilaisia työnteon tapoja kohtaan ja mahdollisuus tehdä työhakemus monin eri tavoin - muun muassa tällaisia ovat vammaisten nuorten toiveet työnantajille. Nuoret pohtivat työnhakua ja työn tekemistä edistäviä ja hidastavia seikkoja työpajassa, joka järjestettiin osana Vahti-hanketta.

Huhtikuun toiseksi viimeisenä keskiviikkona vietetään kansainvälistä opaskoirapäivää. Suomessa tallustaa yli 200 opaskoiraa, jonka tärkeä tehtävä on varmistaa näkövammaiselle henkilölle turvallinen liikkuminen. Opaskoiran avulla näkövammainen henkilö voi elää vapaampaa ja itsenäisempää elämää.

Nico ja Piia tutustuivat Rovaniemen Luoviin

Työntekijä ja työpaikka löytävät varmemmin toisensa, kun viranomaiset, yritykset ja välityömarkkinatoimijat keskustelevat samassa verkostossa.

Raisa Jäntti aloitti 2000-luvun alussa avotyössä. Vuosien saatossa hän työskenteli pesulassa, päiväkodeissa ja kaupan alalla. Avotöiden jälkeen hän on ollut useamman kerran työharjoittelussa kaupan alalla. Rovaniemen Klubitalo Roihulan työhönvalmentajat ovat auttaneet häntä löytämään työharjoittelupaikat.

Olen Antti. Asun Helsingissä. Ikäni on 24 vuotta ja olen ollut noin 3 vuotta palkkatukityössä, johon olen kouluttautunut. Opiskelin kiinteistönhoitajan perustutkintolinjaa Kiipulan erityisammattiopistossa. Koulutus kesti 3 vuotta. Sain 11-vuotiaana Aspergerin oireyhtymädiagnoosin, joka on neurologinen poikkeavuus aivojen keskushermostossa.

Sydänlehden maaliskuun numerossa kerrotaan työllistymisen tuista. Sydänliittoon kuuluu noin 75 000 henkilöjäsentä, 16 sydänpiiriä, 226 sydänyhdistystä sekä kolme valtakunnallisesti toimivaa jäsenjärjestöä.

Helsingin kaupungissa on jo 20 vuoden ajan pyritty avotyötoiminnan sijaan ohjaamaan asiakkaita tuetun työllistymisen palveluihin. Tämä onkin avannut palkkatyöhön väyliä, joiden myötä asiakkaat saavat kiinnityksen työmarkkinoihin. Asiakkaat ansaitsevat palkkaa ja maksavat veroja sen sijaan, että he nostaisivat eläkettä ja käyttäisivät kalliimpia palveluita. Kaupunki säästää tässä.

Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet edelläkävijöitä tässä. Toimintaa ohjaavat kansainväliset laatusuositukset, standardit, koulutukset ja laadunvarmistusjärjestelmät. Arviointitutkimuksissa on voitu osoittaa toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus. Esimerkiksi psykiatristen sairaalapalveluiden käyttö väheni keskimäärin 75 prosenttia Suomessa vuoden 2009 tutkimuksen mukaan.

Harvinainen lihassairaus sai Jukka Sariolan etsimään vertaistukea ja osallistumaan vaikuttamistyöhön, jotta harvinaissairaiden ääntä kuultaisiin paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Myös työllistymisen edistäminen on hänelle tärkeää. Järjestötyö auttoi häntä myös saamaan työpaikan yritystoimintansa ohella.

Vuoden alusta astuu voimaan Työeläkeuudistus 2017. Julkisuudessa on puhuttu lähinnä eläkeiän nostosta, mutta kokonaisuudessaan uudistus on paljon laajempi. Uudistus vaikuttaa myös osatyökykyisten asemaan.

Kuntoutusprosessin epäkohtia joidenkin kuntoutujien kannalta on se, että tavoitteet tehdään lyhyelle aikavälille. Paluu osalliseksi yhteiskuntaan ei ammatillisen tai sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla aina käy nopeasti. Pitkäjänteistä suunnittelua kaipaisi myös kuntoutuksen kokonaisuudistus, joka osuu sote-uudistuksen kanssa rinnakkain. – Uudistuksen läpileikkaavuus on melkoinen haaste, toteaa Kuntoutussäätiön tutkija Jaakko Harkko.

Kääntäjä Niklas Wenman vaihtoi työtä kuulovammansa takia. Työntekoa vamma ei nykyisin haittaa, mutta nuorena hän koki siitä paineita. Hermosärkyjen takia Wenman kävi tuleskuntoutuksen, joka auttoi jatkamaan töissä.

Synnynnäisestä kuulovammastaan tietämätön Jenni Rytkönen koetti pysyä muiden tahdissa opinnoissa ja työelämässä. Sitkeydellään hän pärjäsikin, mutta kuulovamman löytyminen avasi uuden maailman. Kuntoutuksella oli iso merkitys tilanteeseen sopeutumisessa sekä työn että yksityiselämän kannalta.

YrttiVillitys osuuskunnan alku juontaa Forssan kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestämään yrtti-kurssiin, jossa tulevat osuuskunnan jäsenet tutustuivat toisiinsa.

Osuuskunta Tamrinkia oli perustamassa vuonna 2000 joukko innokkaita nuoria näkövammaisia. Mukana oli myös muutama näkevä vammainen henkilö. Osuuskunta perustettiin Tampereen seudun näkövammaiset ry:n projektin rahoituksella.

Taidokkaat on keväällä 2016 perustettu ylöjärveläinen työosuuskunta, jossa on 15 eri-ikäistä jäsentä. Palvelujen kirjo on laaja, jopa hämmentävä. On kiireapua, kotipalvelua, pihatöitä, IT-palveluita, psykoterapia- ja työnohjauspalveluja, rakennuspalveluita jne.

Mikko Metsänen vetää Kiipulan koordinoimaa Osallisuutta osuuskunnista –hanketta, joka kehittää osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalveluiden ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille. Osatoteuttajina ovat ASPA-Säätiö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Kaupungeista kehittämiseen osallistuvat Forssa, Kotka, Oulu, Vantaa ja Ylöjärvi.

Kiip-IT on Kiipulan ammattiopiston datanomiopiskelijoiden perustama osuuskunta, jonka jäsenet ovat opiskelijoita, opettajia tai valmentajia. Osuuskunnan kautta opiskelijat voivat tehdä työssäoppimista oikeissa töissä. Kiip-IT tarjoaa tietotekniikkapalveluita. Opiskelijat huoltavat tietokoneita, antavat ohjelmistokoulutusta sekä tekevät mm. mainoksia ja videoita. Työtä tehdään myös asiakkaan luona.

Vammaisfoorumin työllisyysryhmä järjesti syyskuussa koulutustilaisuuden työlainsäädännön erityiskysymyksistä. Tilaisuuden luennoitsijana toimi OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti (Itä-Suomen ja Lapin yliopisto) Jaana Paanetoja.

Kaikista yrityksistä osuuskuntamuotoisia on noin yksi prosenttia. Yhdeksi haasteeksi osuuskuntatoiminnassa on koettu, että viranomaiset ja työttömyyskassat tulkitsevat eri tavoin sitä, tekeekö jäsen työtä osuuskunnassa palkansaajana vai yrittäjänä. Työttömälle tämä tarkoittaa riskiä, että oikeus työttömyysturvaan tai ansiosidonnaiseen päivärahaan loppuu tai sen maksatus keskeytetään selvitysten ajaksi. Status vaikuttaa myös esimerkiksi toimeentulon hakemiseen, jos jäsenen tulot jäävät pieniksi.

Silander innostui yrittäjyydestä 4H-yrittäjäkurssilla. - Jos vammani vuoksi en pysty tekemään jotain tehtävää, mietin, miten voin sen korvata. Kaikkia tehtäviä on mahdollista räätälöidä, Silander toteaa.

Duunivalmennuksen ABC antaa valmiuksia asiakkaan kohtaamiseen ja ohjaamiseen työvalmennuksellisella otteella, jonka tavoitteena on työllistyminen

Niina Kärkkäinen, 38 vuotta, sairastui selkärankareumaan 11 vuotta sitten. Hän on kokenut pitkän ja tuskallisenkin tien, jossa sairastelu, opiskelu ja työ ovat vuorotelleet. Kalliit lääkkeet, pitkät sairauslomat ja epävarmuus sairauden vaikutuksesta työelämään ovat aiheuttaneet myös taloudellista huolta.

Atro Niiniluoto on ollut kahdeksan vuotta palkkatuetussa työssä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa digitointiavustajana. Hänen työnantajansa on oikeutettu palkkatukeen Niiniluodon lievän vamman takia. Hahmotusvaikeuksia kompensoivat kuitenkin poikkeuksellisen hyvä muisti, huolellisuus ja tarkkuus.

Vates-päivien esitysten tiivistelmät osoittavat, että tänä vuonna päiviltä saatiin laaja kattaus niin esteettömyydestä, työllisyyshankkeista kuin osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen taloudellisista vaikutuksista ja tilastoista.

Helsingissä, Ruskeasuolla, toimii Invalidisäätiö Orton Pron osana ELY-rahoitteinen työllisyystalo Studio Pro. Studio Pro on yksi Orton Pron tarjoamista valmennuskokonaisuuksista. Studio Pro -valmennuskeskus tarjoaa työkokemusta ja henkilökohtaista valmennusta työelämään kiinni pääsemiseksi työttömille työnhakijoille. Studio Pro on toiminta-aikanaan ollut tehokas työelämään siirtymien tukija.

Yhteisöpedagogi Ksenia Peltovuori, 30, on työskennellyt viime syksystä alkaen Joensuun seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina sekä sivutoimisena yrittäjänä. Kun asiat vuosi sitten alkoivat tapahtua, ne tapahtuivat nopeasti ja yllättävästikin.