Siirry pääsisältöön

Artikkelit

12.08.2022

Tällöin etätilaisuudessa mitä todennäköisimmin ei ole osattu huomioida sosiaalista saavutettavuutta. Tein opinnäytetyönäni (YAMK) arviointitutkimuksen digipalveluiden saavutettavuuden arvioinnista.


09.08.2022

Kymenlaaksosta aluevaltuutetuksi valittu Inka Häkkinen on 39-vuotias sote-ammattilainen. Hänellä on useita sosiaali- ja terveysalan tutkintoja ja hän on työskennellyt alan eri sektoreilla koko aikuisikänsä. Aluevaltuutetun tehtävästä hän kiinnostui, koska koki omaavansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella saatua kokemusta ja näkökulmaa aluevaltuuston työskentelyyn.


08.08.2022

Järjestöjen rooli työllisyydenhoidossa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet niin ideologiset painopisteet kuin talouden suhdanteetkin. Nyt järjestöjä tarvitaan turvaamaan palvelut myös vaikeammassa työmarkkina-asemassa oleville.


08.08.2022

Nuorten Ystävien Klubitalo Roihulan työhönvalmennuksella oli merkittävä rooli Timo Veijasen työllistymispolulla, kun hän tapaturman jälkeen hakeutui takaisin työelämään. Hänen polkunsa kulki klubitalotoiminnasta työharjoittelujaksojen kautta palkkatuettuun työhön.


04.08.2022

Harvinainen munasarjasyöpä ja siihen saadut hoidot heikensivät Eva-Maria Strömsholmin, 41, työssä jaksamista pysyvästi. Hänen piti vaihtaa alaa, koska luokanopettajana ei voi tehdä osa-aikatyötä. Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Strömsholm sairastui uudelleen nelikymppisenä, tällä kertaa kilpirauhassyöpään. Töihin hän on halunnut palata niin pian kuin mahdollista.


02.08.2022

Vuonna 2018 ryhmä luovia nuoria halusi perustaa yrityksen, jossa he voivat tehdä työtään arvojensa mukaisesti. Syntyi yhteiskunnallinen yritys Kreatos Films osuuskunta, jossa on nyt kahdeksan jäsentä


02.08.2022

Raudaskylän opistolla esteettömyys toteutuu arjessa monin tavoin.


01.07.2022

Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi kertoo, että hänen työnsä liiton työelämäpalveluissa perustuu kumppanuuksiin, yhdessä toimimiseen, toisten kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Itse ei voi tietää kaikesta kaikkea eikä pysyä ajan tasalla muutoksista, mutta verkostot tekevät kokonaisuuksien käsittämisestä helpompaa.


29.06.2022

Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.


16.06.2022

Jutta Variksella todettiin nuorena ihopsoriasis. Sitä ei nähty ammatinvalinnan esteeksi, mutta kun työnkuvaan tuli mm. kemikaalijätteiden hävittämistä, iho ei kestänyt sitä. Psoriasis laajeni niveliin. Silläkin on vaikutuksensa työn tekemiseen. Työnkuvaa laboratoriomestarina on onneksi voitu muuttaa.


02.06.2022

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämistä edistävä toimijakenttä on mielenkiinnolla, mutta myös kasvavalla huolella, seurannut viimeaikaista kehitystä. Mihin suuntaan työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudet ovat lopulta kääntymässä? Kehitys sisältää osin ristiriitaisia viestejä. Kaija Ray kirjoittaa Vatesin artikkelissa, miten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen haasteita on käsitelty ja haettu niihin ratkaisuja useista näkökulmista. Miltä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä?


04.04.2022

Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.


04.04.2022

Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?


04.04.2022

Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.


04.04.2022

Aluetoiminnan v. 2021 teettämässä kyselyssä (N=90) toivottiin tietoa viestinnästä ja vaikuttamistyöstä. Vatesin aluetoiminta ja viestintä vastasivat toiveisiin ja järjestivät tänä vuonna kaksi tilaisuutta teemalla ”Somekampanjaosaamista järjestöille”. Somekampanjointi on tehokas tapa vaikuttaa ja kampanjoita voi toteuttaa monin eri tavoin ja resurssein. ”Virtuaalinen tupa” oli täynnä, eli vinkit olivat selvästi tervetulleita.


04.04.2022

Kymenlaakson sote-järjestökenttä oli vielä vuoden 2021 alussa hajanainen. Järjestöasiantuntijoiden keskeisenä tavoitteena oli muodostaa verkosto, jotta järjestökenttä olisi tavoitettavissa ja selkeästi organisoitunut. Maakunnalliset alakohtaiset järjestöverkostot perustettiin helmikuussa.


04.04.2022

Asiantuntija Reetta Pietikäinen Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä esitteli Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin -webinaarissa (kts. s. 12) työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille suunnatun kyselyn tuloksia (N=191). Vastaajista 23 % toimi osana kuntakokeiluorganisaatiota.


21.03.2022

Hallituksen työkykyohjelmalla tavoitellaan valtakunnallisesti varhaisia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia työkyvyn tuen palveluita osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä tuetun työllistymisen menetelmien käytön lisäämistä kaikkein vaikeimmin työllistyvien apuna. Palveluissa painopistettä siirretään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.


21.03.2022

Yksi työkykyohjelman 22 hankkeesta on Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Työkyky käyttöön -hanke. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Yhdistyksiä on mukana hankkeen toiminnassa usealla eri tavalla, ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on koettu arvokkaaksi.


16.02.2022

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna 2020 osana työkykyohjelmaa avustusta 22 alueelliselle hankkeelle, joissa pilotoidaan työkyvyn tuen tiimejä tulevia sote-keskuksia ajatellen sekä tuetun työllistymisen menetelmiä, mm. laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja alihankintamallia. Eri kunnat ja kuntayhtymät koordinoivat hankkeita ympäri Suomen. Hankkeiden toimintakausi on 2020–2022. Hankkeissa on mukana eri sidosryhmiä, kuten myös kolmannen sektorin toimijoita.


16.02.2022

Julkinen sektori tarvitsee kolmatta sektoria työllisyyden hoidossa. Monen osatyökykyisen työllistyminen olisi mahdotonta ilman järjestöjen apua.


16.02.2022

Työllisyydenhoito on murroksessa. Keväällä 2021 käynnistyneet kuntakokeilut puhututtavat kentällä paljon. Järjestöjä huolestuttaa, muuttuuko kolmannen sektorin rooli ja miten järjestötoimijoiden osaaminen säilytetään osana työllisyydenhoitoa. Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin – Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö -webinaarissa 23.11. haettiin ratkaisuja kestävään yhteistyöhön.


15.02.2022

Salon työllisyydenhoidossa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöillä nähdään olevan hyvää osaamista erityisesti tukea työllistymiseensä ja arkeensa tarvitsevien työnhakijoiden osalta. Toiminta-avustuksia järjestöille ei enää ole, mutta taloudellisesti mm. velvoitetyöllistettävien edelleen sijoitus ja palkkatuki ovat käytössä.


15.02.2022

Pohjois-Karjalan TE-toimisto on mukana palvelupilotoinneissa. TE-toimiston pilotissa on tehty tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Molemmat tahot ovat kokeneet yhteistyön erinomaiseksi.


15.02.2022

Osana Työkykyohjelmaa osatyökykyisille työnhakijoille suunnattuja TE-palveluja vahvistetaan kahdeksan eri TE- toimiston piloteissa. Pilottialueita ovat Etelä-Pohjanmaa, Häme, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Piloteissa keskitytään myös järjestöyhteistyön vahvistamiseen ja ne ovat käynnissä vuoden 2022 loppuun.


28.01.2022

Keuhkovammaliiton Vajaakuntoisten työllistämisyksikön aloitteesta alkunsa saaneesta Vates-säätiöstä on 28 toimintavuotensa aikana kasvanut arvostettu valtakunnallinen toimija. Yhteistyöverkostomme ovat laajat ja olemme haluttu yhteistyökumppani – myös valtakunnallisella tasolla. Säätiön vaikuttavuus ja asiantuntijuus ovat kasvaneet, mikä näkyy mm. eduskunnan valiokunnille annettujen lausuntojen määrissä.


28.01.2022

Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin heidän näkemyksiään YK:n vammaissopimuksen kansallisen toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kysely on tehty aiemmin vuosina 2017 ja 2019. Vastausten perusteella tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, mutta käytännön toteutus etenee hitaasti.


27.01.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriön saavutettavuussuunnitelma julkistettiin kesäkuussa 2021. Suunnitelman yksi tavoite on saada korkeakoulutuksen saavutettavuus kirjattua yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Kysyimme suunnitelman ohjausryhmässä mukana olleelta vaikuttamistyön asiantuntijalta sekä kahdelta kohderyhmään kuuluvalta Helsingin yliopiston opiskelijalta, miten saavutettavuus toteutuu Helsingin yliopistossa.


27.01.2022

Viime vuoden syyskuussa käynnistyi ESR-rahoitteinen Verkkovalmennuksella ja tuetulla työkokeilulla kohti koulutusta ja työtä -hanke, tuttavallisemmin Vesku-hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää työkokeilua vastaamaan paremmin pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden aikuisten tarpeisiin sekä lisätä osallistujien opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeen toteuttaa Silta-Valmennusyhdistys yhdessä Vates-säätiön ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) kanssa.


26.01.2022

Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen.


26.01.2022

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa –kehittämishankkeessa selvitetään työllisyydenhoidon järjestöjen rooleja eri kuntakokeilualueilla. Hankkeessa syntyy ehdotus kolmannen sektorin rooleista työllisyyden kuntakokeiluissa, erilaisilla ja eri kokoisilla alueilla. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun ja sitä rahoittaa STEA.


26.01.2022

Suomeen perustetaan Ruotsin esimerkin mukaisesti valtio-omisteinen erityistehtäväyhtiö työllistämään osatyökykyisiä. Pidän tärkeänä, että Suomi ottaa oppia Ruotsin onnistumisista ja virheistä. Uuden yhtiön on työllistettävä nimenomaan ja vain osatyökykyisiä.


26.01.2022

Toimintamalli on yksi keino osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Mallia valmisteltiin yhteistyössä hallituksen yhteiskunnallisten yritysten strategian ja siihen kuuluvan osaamiskeskuksen kanssa. Mallin lisäksi Ilona-hankkeessa kerätty eurooppalainen vertailuaineisto ja osahankkeissa pilotoidut menetelmät tulevat hyvään käyttöön osaamiskeskuksen toimintaa käynnistettäessä.


18.01.2022

Monipuolinen järjestö- ja vaikuttamistyö auttoi Jaana Tiiriä, 25, fokusoimaan mielenkiintonsa kohteita tulevaisuuden työelämää varten. Työuran alkuvaiheessa intohimo vaikuttamiseen vei Tiirin vapaa-ajan. Tänä päivänä tilaa jää työn lisäksi myös harrastuksille.


18.01.2022

Asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärven kolumni työkykypalveluista


17.01.2022

Tutkimukset, lääkitys, terapia ja vertaistuki ovat auttaneet Anna-Reeta Pakarista eteenpäin . Hän ehti saada useita masennusdiagnooseja, ennen kuin hänellä todettiin Aspergerin oireyhtymä ja myöhemmin ADHD. Myös muita diagnooseja tuli, mutta yksi punainen lanka kulki läpi moninaisia haasteita sisältäneiden vuosien: hoitotyö tuntui omalta alalta, ja Pakarinen viis veisasi työkyvyttömyyseläkkeelle sysimisestä. Hän nauttii lähihoitajan työstä kotihoidossa, ja opiskelee myös toiseen unelma-ammattiinsa, sairaanhoitajaksi.


17.01.2022

Työllisyyden eri toimijoiden ja kuntien yhteistyö on tärkeää, jotta työnhakija saa tarvitsemansa ja oikea-aikaiset palvelut. Kolmannella sektorilla on mahdollisuus toimia ketterästi muiden toimijoiden apuna/välissä ja monella järjestöllä on myös tarjota laadukkaita ja tarpeisiin vastaavia työllisyyspalveluita. Yhteistyö edellyttää molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta ja kykyä kuunnella aktiivisesti toista osapuolta. Oleellista on myös tietää ja tuntea oma toimintaympäristö ja sen monimuotoisuus. Tärkeintä työllisyydenhoidon palvelurakenteiden muutoksissa on, että työnhakijoiden oma ääni ja heidän kokemuksensa saadaan kuuluviin – he ovat oman elämäntilanteensa asiantuntijoita.


27.10.2021

- Mulla on niin paljon asiantuntijuutta, että yhteiskunta menettää jotain, jos se ei ota mua töihin, totesi 27-vuotias Jenni Aittasalo alustuspuheenvuorossaan. Päivän aikana keskusteltiin vammaisten henkilöiden työllistymiseen liittyvistä asenteista, opintoihin ja työelämään liittyvistä tukimuodoista, monimuotoisesta rekrytoinnista ja työnantajayhteistyöstä.


27.10.2021

Yhtiön tavoitteet ovat erinomaiset ja toteutuessaan ne ovat omiaan ehkäisemään syrjäytymistä ja siitä seuraavia negatiivisia vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Riskinä konkurssisuojatun yhtiön perustamisessa ovat kilpailuhäiriöt, kirjoittaa Suomen Yrittäjien Harri Hellstén.


23.09.2021

Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin niiden näkemyksiä YK:n vammaissopimuksen tavoitteiden toteutumisesta. Juuri julkaistujen vastausten perusteella edistystä on tapahtunut, mutta konkreettisia toimia kaivataan yhä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden lisäämiseksi.


22.09.2021

Yhteiskunnallisten yritysten kehittäminen on yksi keino edistää Suomen hallituksen asettamaa työllisyystavoitetta. 22.9. julkaistussa artikkelikokoelmassa esiteltiin ehdotus työhön integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden Suomen malliksi.


13.09.2021

Johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Sitrasta kertoo haastattelussa, muun muassa siitä, miksi osaamisen kehittäminen on tärkeää ja miten työvoimapoliittinen järjestelmä tukee osaamisen kehittämistä.


02.09.2021

Suomessa ei juurikaan tarjota korkeakoulutusta yhteiskunnallisen yrittämisen osalta muuten kuin satunnaisten yksittäisten kurssien muodossa, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tarjoama kolmen opintopisteen verkkokurssin yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesti yrittäjyydestä. Aiheesta on tosin tehty tutkimusta Aalto yliopistossa ja LUT-yliopistossa. Yhteiskunnallisten yrittäjyyden koulutusohjelmien tilanne ei ole myöskään kovinkaan paljon parempi muualla Pohjoismaissa ja Baltiassa.


30.08.2021

Tuettu oppisopimus tarkoittaa oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tukimuoto, esimerkiksi työhönvalmennus. Opiskelija on yhä itse vastuussa opinnoistaan, mutta työhönvalmentaja voi tukea esimerkiksi näyttösuunnitelmien laatimisessa, ajanhallinnassa, omien vahvuuksien tunnistamisessa, verkostoitumisessa sekä työelämän pelisääntöjen opettelussa.


30.08.2021

Olen Viivi Kivelä, 29-vuotias itähelsinkiläinen varhaiskasvatuksen opiskelija. Olen aiemmin keskeyttänyt hallintotieteiden opinnot ja työskennellyt eripituisissa työsuhteissa kaupan alalla. Olen kärsinyt toiminnanohjauksen ongelmista, hajamielisyydestä, toistuvasta masennuksesta, ahdistuksesta ja aikaansaamattomuudesta kaikessa mitä olen tehnyt, mutta tänä keväänä asiat ovat alkaneet loksahdella paikoilleen. Löydettyäni netistä Itä-Helsingin Klubitalon opintovalmennuksen laitoin sinne saman tien sähköpostia. Muutamassa päivässä sainkin jo ensimmäisen tutustumiskäyntini.


25.08.2021

Opintovalmennus tarjoaa aikarajoitteetonta tukea opiskelijoille ja opintoihin pyrkiville, joilla on mielenterveyden haasteita tai muutoin psykososiaalisen tuen tarvetta. Tuki tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Opintovalmennus koostuu yksilövalmennuksesta, vertaistuesta ja oppilaitosyhteistyöstä.


25.08.2021

Vates-säätiön aluetoiminta toteutti kesän 2020 tavoin kyselyn maakunnissa toimiville työllisyystoimijoille tammi–helmikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 90 henkilöä. Vastaajia oli eniten järjestöistä ja säätiöistä (39 %), kunnan tai kuntayhtymän työllisyyspalveluista (18 %) ja kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveys- palveluista (8 %). Edellisen kyselyn tapaan vastaajilta kysyttiin eri teemoihin liittyviä kysymyksiä osatyökykyisten työllistämisestä maakunnissa.


25.08.2021

Meriva sr on Kemissä toimiva sosiaalipalvelujen tuottaja, jolle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritysmerkki. Säätiö toimii valmennuksen, tuetun työllistämisen, kuntoutuksen, koulutuksen, tuotannollisen toiminnan ja terapeuttisen työtoiminnan monitoimiyksikkönä. Merivan toimintaa ohjaavat arvot: toteutetaan asiakasta arvostavaa palvelua olemalla vahva valmennuksen ammattilainen, tuotetaan tuloksellisesti yhteiskunnallista hyvää ja ollaan luotettava ja luova kumppani.


13.08.2021

PAIKKO-järjestelmää käytetään eniten työvalmennuksessa ja nuorten työpajoilla. Sen avulla tunnistetaan erilaisia oppimisen mahdollisuuksia ja toiminnassa havaittua osaamista. PAIKKO-menetelmä voidaan ottaa käyttöön missä tahansa ohjatussa toiminnassa.


13.08.2021

Osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille. Tukea ja palveluita tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä tai kynnyksettömästi. Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on tarve- ja yksilölähtöistä osaamisen tuottamista.


13.08.2021

Kysyimme erityisammattioppilaitoksien opiskelijoilta, mitä he odottavat opiskeluiden jälkeen työelämältä. Vastauksia saimme kolmesta ammattiopistosta: Livestä, Luovista ja Spesiasta.


13.08.2021

Järjestöjen ja erityisoppilaitosten välisestä yhteistyöstä löytyy loistava esimerkki Varsinais-Suomen maakunnasta, jossa Lounatuulet Yhteisötalo ry ja Ammattiopisto Spesia ovat lähteneet rohkeasti kokeilemaan rajapintojen yhdistämistä. Tämä palvelee erityisesti ammattiin valmistuvia opiskelijoita.


12.08.2021

Silta-Valmennusyhdistyksessä tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa kaikilla koulutusasteilla. Toiminta koetaan tärkeäksi niin oppilaitosten kuin kuntienkin näkökulmasta. Yhdistyksessä on erilaisia oppimisympäristöjä sellaisille oppilaille ja opiskelijoille, joille perinteinen kouluympäristö ja opiskelumetodit eivät syystä tai toisesta sovi.


11.08.2021

Yleisellä tasolla voidaan todeta, että tavoite yhteistyön tekemiselle on eri osapuolien halu saavuttaa asioita, joihin ei yksin pystytä.


09.08.2021

Jatkuvan oppimisen uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Uudistuksella vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa työikäisten osaamista. Yhtenä uudistuksen toimenpiteenä Suomeen perustetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Lopullisena päämääränä on tukea mielekkäitä työuria, työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. (OKM 2021.)


28.06.2021

Essi-Maria Heikura, 21, opiskelee liiketalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livessä. Hän oli Vates-säätiössä koulutussopimusjaksolla helmi-maaliskuussa 2021. Aiemmat koulutussopimusjaksot Heikura on suorittanut koulun sisällä mm. aulapalveluissa. Heikuran mielestä työhönvalmentajan tuki opintojen aikana on ollut hyödyllistä.


28.06.2021

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.


28.06.2021

Ilona-hankkeen tavoitteena on etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työllistymisen reittejä henkilöille, joiden on vaikea työllistyä. Suomeen soveltuvan toimintamallin kehittely on pitkällä. Kokemuksia on kertynyt myös yli 200 henkilön ryhmä- tai yksilövalmennuksista. Ilonan tavoitteet kytkeytyvät suoraan tämänhetkisiin hallitusohjelman toimiin, kuten yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaan.


28.06.2021

Iisisti töihin -hankkeessa (ESR) kokeillaan ja kehitetään uutta työllistämisen tapaa, jolla parannetaan osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.


24.06.2021

Tullin pääjohtaja, selvityshenkilö Hannu Mäkinen luovutti helmikuussa työministeri Tuula Haataiselle selvityksen osatyökykyisten Suomen mallista. Selvityksen pohjalta Suomeen on päätetty perustaa uusi (liiketoimintaperiaatteella toimiva) välityömarkkinatoimija, Välittäjä oy. Mallin tarkoitus on muodostaa lisää työpaikkoja ja tarjota osatyökykyisille henkilöille tukea työllistymiseen.


24.06.2021

”Myönteiset tunteet, tekemiseen uppoutuminen, ihmissuhteet, merkityksellisyyden kokemus ja aikaansaamisen tunne”. Tuon pilarijaon opin psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimoselta kuunnellessani mielen hyvinvoinnin webinaaria.


08.06.2021

YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen pohjalta on laadittu Suomen toimintaohjelma vuosille 2020–2023. Vates nostaa esiin huomioita kolmesta säätiön toiminnan kannalta keskeisimmästä artiklasta ja niihin liittyvistä tavoitteista.


08.06.2021

Rakastan yli kaiken sitä mitä teen. Ahmin tietoa ja taitoa visuaalisuudesta, seuraan kansainvälisiä alan uutisia, blogeja, trendejä – kaikkea mitä ehdin ja löydän. Tilaan kirjoja, etsin inspiraatioita, innovatiivista tapaa luoda erottuvaa visuaalisuutta. Olen kulkenut pitkän tien päästäkseni tähän pisteeseen, jossa teen sen mitä jaksan ja sitä, mitä rakastan.


25.02.2021

Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet myös työllisyydenhoidon kentällä. Vates kartoitti toimijoiden tilannetta ensin touko-kesäkuussa ja sitten marraskuussa.


25.02.2021

Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen helpottui vuoden 2019 alussa, kun voimaan tullut lakimuutos mahdollisti kuntoutukseen pääsyn ilman lääkärinlausuntoa tai lähetettä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää suunta opintoihin ja työelämään. Esimerkiksi sosiaalitoimen, Ohjaamon tai etsivän nuorisotyön työntekijä voi arvioida 16–29-vuotiaan nuoren työ- ja toimintakykyä sekä lähettää nuoren kuntoutukseen.


29.01.2021

Koronatilanteen aiheuttamasta etäkuntoutuksesta ja uusista digitaalisista keinoista on tullut työhön ohjaavia kuntoutus- ja valmennuspalveluita tuottavalle Avainsäätiölle hyvä lisä kuntoutuksen keinovalikoimaan. Vaikka digiloikka etäkuntoutukseen on ollut säätiössä varsin onnistunut, etäkuntoutus ei sovi jokaiselle. Perinteisiäkin keinoja tarvitaan yhä.


29.01.2021

Työllisyysasteen nostaminen ja kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä ovat hallitusohjelmatavoitteita. Tähän liittyen hallitus käynnistää ensi vuoden alussa työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille.


29.01.2021

Olin 25-vuotias, kun sain diagnoosin uupumuksesta ja keskivaikeasta masennuksesta. Olin opiskellut siihen mennessä yliopistossa viisi vuotta ja tehnyt samalla osa-aikatöitä. Kahden vuoden opiskelun jälkeen olin vaihtanut pääainetta kotimaiseen kirjallisuuteen.


27.01.2021

Järjestöillä on nyt etsikkoaika luoda asema työkyvyn arviointia ja tukemista kokeilevissa hankkeissa. THL:n Jarno Karjalaisen mukaan järjestöillä on merkittävä rooli tiettyjen asiakasryhmien työkyvyn arvioimisessa ja kehittämisessä.


27.01.2021

Mielenterveyskuntoutujien toipumista edistävän Suomen Klubitalot ry:n Klubitaloissa on vuoden 2020 alussa otettu käyttöön toipumiskysely osana asiakastietojärjestelmä Salesforcea. Psyykkisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arvioinnilla on tarkoitus saada parempaa tietoa jäsenien toipumisen kehityksestä, mutta sillä on vaikutusta myös etenemisessä kohti työelämää.


26.01.2021

Useimmat kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Koska tukea ei ole tarjolla, jää ainoaksi vaihtoehdoksi osallistuminen työtoimintaan ja tyytyä työntekemisen iloihin palkatta. Kunnissa, joissa on suunnattu resursseja työhönvalmennukseen, on saatu hyvää tulosta aikaan.


25.01.2021

Työkyvyn arviointia tehdään kolmannella sektorilla oikeissa työympäristöissä. Autismisäätiön asiantuntijat Marko Lahti, Satu Harjunpää ja Anne Marttinen kertoivat työkyvyn arviointiin liittyvistä kokemuksistaan. Marttisella ja Harjunpäällä on kymmenen vuoden kokemus työhönvalmennustyöstä eri palveluntuottajille.


25.01.2021

Pohjois-Savon alueella on kehitetty työ- ja toimintakyvyn arviointia Huoltoliiton kahden eri Tykke-hankkeen puitteissa. Hankkeiden aikana toimintamallia on kehitetty eteenpäin ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistetty.


25.01.2021

Työkyky tarkoittaa yksilön resurssien, terveyden, toimintakyvyn, taustan, motivaation, tietojen ja taitojen sekä työn, työolosuhteiden ja työyhteisön vuorovaikutuksen summaa. Sitä tulisi tarkastella työkyvyn ja kuntoutumisen tuen toimissa laajasti sekä räätälöidä tukitoimet yksilön tarpeiden mukaisesti. Monialainen yhteistyö arviointiprosessin aikana vahvistaa kokonaisvaltaista tukea.


12.01.2021

Suomessa on noin 11 500 yli 16-vuotiasta synnynnäisen sydänvian takia leikattua ihmistä, ja määrä kasvaa vuosittain vähintään 250 henkilöllä. Suurin osa sydännuorista ja -aikuisista opiskelee tai tekee työtä aivan kuin kuka tahansa. Tämä katsaus perustuu yhteen suomalaiseen ja kahteen ulkomaiseen tutkimukseen, joissa on tarkasteltu synnynnäisten sydänvikojen vaikutusta ammatinvalintaan ja työelämään.


12.01.2021

Synnynnäinen lihastauti ei näy päällepäin, mutta aiheuttaa väsymystä. Heini Björk työskenteli vuosia it-alan yrityksessään, kunnes joutui pitämään taukoa työelämästä. Hän opiskelee uutta ammattia. Björk on tyytyväinen, että jaksaa tehdä 40-prosenttista työviikkoa hankesuunnittelijana. – Lääkärienkin on usein vaikea ymmärtää, että 8-tuntiset työpäivät ovat minulle mahdottomuus.


07.01.2021

Sosiaali- ja terveysministeriö alkoi vuonna 2019 toteuttaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työkykyohjelmaa. Tavoitteena on mm. tukea osatyökykyisten työttömien henkilöiden työhön pääsyä ja työssä pysymistä. Myös Vates ja muita järjestöjä on mukana ohjelman toteuttamisessa osana valtionavustushankkeita.


04.01.2021

Työni ja minä: Asiakkaat yllättyvät tullessaan kuulluiksi, toteaa Merja Lind. Hän toimii Varsinais-Suomen TE-toimistossa palvelumanagerina.


04.01.2021

MS-tauti on yksi pitkäaikaissairauksista, joka voi edetä tasaisesti tai vaihdellen. Välillä voi olla parempia kausia, välillä huonompia. Sopiva lääkitys palauttaa ihmisen toimintakykyä.


18.12.2020

Yrjö Kautia sairastui Parkinsonin tautiin, jota luuli vain iäkkäiden sairaudeksi. Hän on jatkanut yksityisyrittäjänä, sillä sairaus ei ole vienyt työkykyä eikä -halua. Lääkityksen ja säännöllisen elämänrytmin turvin työssä jatkaminen onkin usein mahdollista.


19.11.2020

Työmaailman parannusviikolle osallistuneet KOP-hankkeen Minna Korpela ja Jenni Kujansivu kertovat, miten he työhönvalmentajina tukevat asiakkaita kohti työelämää.


19.11.2020

Hallitusohjelmassa on yhtenä tavoitteena edistää osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymistä. Yksi keino on ns. välityömarkkinoilla työllistämisen Suomen malli. Tässä artikkelissa esitellään Vatesin näkemyksiä siitä, mitä piirteitä naapurimaan mallista voisi soveltaa Suomessa.


29.10.2020

Järjestyksessä toinen Disability Employment Forum -tapahtuma järjestettiin 22.10. yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Vuosittainen tapahtuma on osa työnantajien kanssa käytävää vuoropuhelua ja tiedotusta tukimuodoista, palveluista ja käytännöistä, joilla voidaan edistää vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä.


12.10.2020

Vates-säätiöön tulee yhteydenottoja työnantajilta, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan osatyökykyisen tai vammaisen henkilön töihin ja haluaisivat hyödyntää palkkatukea. He kaipaavat tietoa esimerkiksi tuottavuuden alenemasta, joka oikeuttaa työnhakijan saamaan palkkatukea. Myös muut tukimuodot kiinnostavat, jos työnantaja on ylipäätään tietoinen erilaisten tukien olemassaolosta.


12.10.2020

Kun työkyky heikkenee ja siihen tarvitaan apua ja tukea, työntekijän apuna voivat olla luottamusmiehet ja -valtuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut. Työn tukena -verkkosivusto on luotu erityisesti työnantajille ja henkilöstön edustajille tiedoksi ja tueksi edistämään työpaikan monimuotoisuutta. Vates-säätiön toteuttaman sivuston sisällön suunnittelussa olivat mukana myös SAK ja Hyvinvointiala HALI ry, ja se toteutettiin Työsuojelurahaston tuella alkuvuodesta 2019.


24.09.2020

Työllistymisessä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluille esitetään monia perusteita. Työllisyysasteen noston ja kestävän talouden kaltaiset perusteet johtavat usein kannustimien sijasta harkitsemaan erilaisten taloudellisten sanktioiden ja kannustimien käyttämistä. Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden työelämälle ja työnantajille tuottaman hyödyn näkökulmasta korostuu myös se hyvin erilaisten toimintamallien ja menetelmien kirjo, joilla tavoitteisiin voidaan kurkotella.


24.09.2020

Verkostojen koordinointi ja erilaisissa verkostoissa aktiivisesti toimiminen on korostunut vuosi vuodelta yhä enemmän Vatesin kehittämistoiminnassa. Tämä näkyy yhtä lailla henkilökohtaisissa kontakteissa, eri ammattilaisten yhteen saattamisessa kuin eri organisaatioiden kesken.


23.09.2020

Job Shadow Day – työn seurannan päivä on lähtöisin Irlannista, jossa sitä on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. Suomessa Job Shadow Day järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja siihen osallistui kymmenen nuorta vaasalaisesta Resurscentret Föregångarna -työpajasta. Sittemmin tapahtumasta on tullut valtakunnallinen.


23.09.2020

Meidän kaikkien osaamista ja työpanosta tarvitaan tulevaisuudessa. Maailma muuttuu koko ajan ja koronavirus aiheutti muutosloikan, mutta kolikolla on myös toinen puoli. Suuri osa työn kysynnästä ja osaamisen tarpeesta syntyy siitä, että poistuvan työvoiman tilalle on löydettävä jatkajia olemassa oleviin tehtäviin. Tarvitaan myös uudistajia.


23.09.2020

Monimuotoisessa työyhteisössä osataan mukauttaa työtä sekä hyödyntää erilaisia toimintatapoja ja keinoja, jotta taustaltaan ja esimerkiksi työkyvyltään erilaisten ihmisten kyvyt saadaan parhaiten käyttöön. Jokainen voi löytää kykyjensä mukaisen paikan. Monimuotoisuutta voi edistää monin yksinkertaisin keinoin.


22.09.2020

Kuulun siihen viidennekseen suomalaisista, joka sairastuu elämänsä aikana johonkin mielenterveyden häiriöön. Olen mukana siinä nopeasti kasvavassa joukossa, joka on jäänyt sairauslomalle ja työkyvyttömyys eläkkeelle mielenterveyshäiriön vuoksi. Onneksi olen myös yksi heistä, jotka palaavat takaisin työelämään. Mielenterveyshäiriöiden lisäksi jopa neljäsosa työssä käyvistä on kokenut työuupumusta tai loppuun palamisen. Työelämän suuri kysymys onkin, miten työpaikalla voitaisiin estää työuupumuksen paheneminen sairastumiseksi tai saada sairastunut palaamaan nopeasti takaisin töihin. Miksi työnantajan kannattaa panostaa työkyvyn tukemiseen?


22.09.2020

Anni Kyröläisen selvitys vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä valmistui kesäkuussa. Hän kertoo, mitä asioita selvityksessä nousi esiin työnantajien näkökulmasta. Epävarmuus vammaisen henkilön suoriutumisesta työssä ja avustamiseen kuluvasta ajasta on usein vielä syy olla palkkaamatta vammaista osaajaa.


21.09.2020

Työelämä kuuluu kaikille, kaikkine vaihtoehtoineen ja yhdenvertaisesti - samoin kuin muut erilaiset työnteon muodot, jotka ovat arkipäivää monille nuorille. Mutta miten on osatyökykyisten tai vammaisten henkilöiden laita? Tätä pohtivat projektipäällikkö Ulla Vehkaperä Puuttuva pala -hankkeesta ja yksikönjohtaja Valtteri Rantanen NEO - OmaPolusta Tampereelta.


15.09.2020

Arkkitehti Satu Wäre-Åkerblom toimii esteettömyysasiantuntijana Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEssä. Hän on perehtynyt erityisesti rakennetun ympäristön esteettömyyteen. Kysyimme häneltä, miten fyysinen esteettömyys tällä hetkellä toteutuu työpaikoilla - vai toteutuuko se? Millaisia haasteita yhtäältä työnantajat, toisaalta työntekijät kohtaavat?


07.09.2020

Sujuvat palvelut ja oikeat apuvälineet varmistavat kuurosokeille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä työelämään ja tehdä töitä. Työnantajan ei tarvitse tietää tai osata kaikkea etukäteen, kunhan asenne on kunnossa ja kommunikaatio pelaa.


02.06.2020

Työllistämispalveluiden odotetaan olevan moneksi. Poliittinen tahto on ohjata asiakkaat avoimille työmarkkinoille, mutta arjen todellisuudessa tavoite on usein asiakkaan elämänhallinnan koheneminen. Jos työllistämispalvelua osataan hyödyntää taitavasti, se tuottaa alueelle osaavaa työvoimaa ja lisää asiakkaiden aktiivisuutta.


01.06.2020

Suomessa on vihdoin poliittinen tahto parantaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä.


01.06.2020

Meillä kaikilla on yhdenvertainen oikeus toimeentulon hankkimiseen valitsemallamme työllä. Yhdenvertaisuutta turvataan ammatillisessa koulutuksessa tarjoamalla esteetön ja saavutettava oppiminen. Oppimisessa keskeisiä ovat aidot työelämän oppimisympäristöt. Niissä opitaan toimimista työyhteisön jäsenenä, työtehtävien hallintaa ja oman osaamisen kehittämistä.


01.06.2020

Kun Karri Meriläinen, 28, sai epilepsiadiagnoosin, hän ei oikein tiennyt, mitä odottaa. Muuttuisiko elämä täysin, vai voisiko hän jatkaa työtään ja matkustella? Hiljalleen pelko on hellittänyt. Sairaus vaatii seurantaa ja lääkitystä, mutta on tuonut myös myönteisen muutoksen elintapoihin.


29.05.2020

Rinnekodin Kornetin työhönvalmennus järjesti maaliskuun alkupuolella työnantajatreffit asiakkailleen Lassila & Tikanojan HR-konsultti Lotta Palosen kanssa. Työnantajatreffien tarkoituksena oli saattaa työnantajan edustaja ja töitä hakevat asiakkaat saman katon alle vaihtamaan ajatuksia työllistymisestä.