Työnantajat voivat saada monenlaista tukea ja apua osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. Alla pähkinänkuoressa tietoa tukimuodoista, joita on mahdollista hyödyntää osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisessa.
Osaavan työvoiman saatavuusongelmat kurittavat niin yksityistä kuin julkista työnantajaa. Tässä kohtaa yleensä katseet kääntyvät kansainvälisten osaajien houkutteluun – siis työperäiseen maahanmuuttoon. Sen sijaan kotimaiset työvoimareservit – etenkin henkilöt, jotka haluaisivat ja pystyisivät antamaan työpanoksensa työmarkkinoilla – jäävät työnantajien ajatuksissa helposti marginaaliin.
Mikä mättää, jos yritykset eivät haluat rekrytoida osatyökykyisiä henkilöitä? Kysyimme asiaa toimitusjohtaja Jukka Hurrilalta, jolla on kaksi työllistämisen alan yritystä Satakunnassa ja joka vaikuttaa eri yrittäjäjärjestöjen luottamustehtävissä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.
Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä selvitti yhdessä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kanssa yrityksien näkemyksiä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisestä. Samalla haluttiin selvittää työnantajien tietoja välityömarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista.
Viime vuonna julkisessa työnvälityksessä rikkoutui miljoonan uuden avoimen työpaikan rajapyykki. Kuluvan vuoden tahti on vieläkin kovempi. Samaan aikaan pula osaavasta työvoimasta haittaa työnantajien toimintaa. Kysynnän kasvu on kuitenkin alkanut tasaantua.
Välityömarkkinoilta työllistyminen työmarkkinoille vaatii usein tukea ja ohjausta molempiin suuntiin. Hyppäys työelämään voi olla monelle liian suuri. Tällöin tarvitaan apukeinoja ja sopivan motivoivaa potkua työpaikan löytämiseksi.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) on ollut toiminnassa vuoden verran. Osaamiskeskuksen yksi tehtävä on tarjota neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville
Vates-säätiön Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa selvitetään, millainen rooli kolmannen sektorin toimijoilla on kuntakokeilualueiden työllisyydenhoidossa. Osana selvitystä on toteutettu 50 haastattelua eri alueiden järjestötoimijoille.
Ammattiopisto Liven toisen vuoden opiskelija ja paraurheilija Vilma Bergille (19) työelämä tuntuu vielä kaukaiselta. Tällä hetkellä hän haluaa keskittyä kodinhuoltoalan opintoihinsa sekä urheiluun ja antaa suunnitelmilleen tilaa muovautua.
Aapo Väisänen kirjoitti omilla taidoilla menestymisestä ja pohti myös työelämää. Hän osallistui keväällä 2021 Saku ry:n järjestämän SAKUstars-kulttuurikilpailun kirjoittaminen -sarjaan. Hänen kirjoituksensa palkittiin hopeamitalilla.
Vatesin aluetoiminta teki kyselyn TEM:n TE-palvelupiloteille ja STM:n valtionavustushankkeille. Kyselyssä kartoitettiin järjestöyhteistyötä Työkykyohjelmassa ja järjestöjen roolia palvelumallin kehittämisessä..
Jani Siivola on liiketoiminnan asiantuntija Reddo Partnersissa Rovaniemellä. Yritys tekee mm. rekrytointikonsultointia. Nyt Siivola on oppinut itse ja jakanut yrittäjille tietoa osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä hankkeessa Eduro-säätiön kanssa.
Oululainen luokanopettaja Ella Saarenpää-Kervinen on entinen ratsastaja ja nykyinen pararatsastaja. Huhtikuussa 2016 pitkän linjan hevosharrastajan elämä muuttui. Oli aivan tavallinen keskiviikkopäivä, ja käynnissä oli aivan tavalliset esteratsastustreenit. Tuolla kerralla jotakin meni kuitenkin pieleen: Saarenpää-Kervinen putosi hevosen selästä saaden rysäyksessä aivovamman.
Eetu Kuisma tähtää Pariisin paralympialaisiin vuonna 2024. Hän valmentautuu Turkuun perustetussa Paraurheilun valmennuskeskuksessa. Jalkapallosta yleisurheiluun vaihtanut Kuisma on töissä Ammattiopisto Spesiassa, joka on yksi valmennuskeskuksen yhteistyökumppaneista.
Tällöin etätilaisuudessa mitä todennäköisimmin ei ole osattu huomioida sosiaalista saavutettavuutta. Tein opinnäytetyönäni (YAMK) arviointitutkimuksen digipalveluiden saavutettavuuden arvioinnista.
Kymenlaaksosta aluevaltuutetuksi valittu Inka Häkkinen on 39-vuotias sote-ammattilainen. Hänellä on useita sosiaali- ja terveysalan tutkintoja ja hän on työskennellyt alan eri sektoreilla koko aikuisikänsä. Aluevaltuutetun tehtävästä hän kiinnostui, koska koki omaavansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella saatua kokemusta ja näkökulmaa aluevaltuuston työskentelyyn.
Järjestöjen rooli työllisyydenhoidossa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet niin ideologiset painopisteet kuin talouden suhdanteetkin. Nyt järjestöjä tarvitaan turvaamaan palvelut myös vaikeammassa työmarkkina-asemassa oleville.
Nuorten Ystävien Klubitalo Roihulan työhönvalmennuksella oli merkittävä rooli Timo Veijasen työllistymispolulla, kun hän tapaturman jälkeen hakeutui takaisin työelämään. Hänen polkunsa kulki klubitalotoiminnasta työharjoittelujaksojen kautta palkkatuettuun työhön.
Harvinainen munasarjasyöpä ja siihen saadut hoidot heikensivät Eva-Maria Strömsholmin, 41, työssä jaksamista pysyvästi. Hänen piti vaihtaa alaa, koska luokanopettajana ei voi tehdä osa-aikatyötä. Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Strömsholm sairastui uudelleen nelikymppisenä, tällä kertaa kilpirauhassyöpään. Töihin hän on halunnut palata niin pian kuin mahdollista.
Vuonna 2018 ryhmä luovia nuoria halusi perustaa yrityksen, jossa he voivat tehdä työtään arvojensa mukaisesti. Syntyi yhteiskunnallinen yritys Kreatos Films osuuskunta, jossa on nyt kahdeksan jäsentä
Raudaskylän opistolla esteettömyys toteutuu arjessa monin tavoin.
Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi kertoo, että hänen työnsä liiton työelämäpalveluissa perustuu kumppanuuksiin, yhdessä toimimiseen, toisten kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Itse ei voi tietää kaikesta kaikkea eikä pysyä ajan tasalla muutoksista, mutta verkostot tekevät kokonaisuuksien käsittämisestä helpompaa.
Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.
Jutta Variksella todettiin nuorena ihopsoriasis. Sitä ei nähty ammatinvalinnan esteeksi, mutta kun työnkuvaan tuli mm. kemikaalijätteiden hävittämistä, iho ei kestänyt sitä. Psoriasis laajeni niveliin. Silläkin on vaikutuksensa työn tekemiseen. Työnkuvaa laboratoriomestarina on onneksi voitu muuttaa.
Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämistä edistävä toimijakenttä on mielenkiinnolla, mutta myös kasvavalla huolella, seurannut viimeaikaista kehitystä. Mihin suuntaan työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudet ovat lopulta kääntymässä? Kehitys sisältää osin ristiriitaisia viestejä. Kaija Ray kirjoittaa Vatesin artikkelissa, miten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen haasteita on käsitelty ja haettu niihin ratkaisuja useista näkökulmista. Miltä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä?
Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.
Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?
Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.
Aluetoiminnan v. 2021 teettämässä kyselyssä (N=90) toivottiin tietoa viestinnästä ja vaikuttamistyöstä. Vatesin aluetoiminta ja viestintä vastasivat toiveisiin ja järjestivät tänä vuonna kaksi tilaisuutta teemalla ”Somekampanjaosaamista järjestöille”. Somekampanjointi on tehokas tapa vaikuttaa ja kampanjoita voi toteuttaa monin eri tavoin ja resurssein. ”Virtuaalinen tupa” oli täynnä, eli vinkit olivat selvästi tervetulleita.
Kymenlaakson sote-järjestökenttä oli vielä vuoden 2021 alussa hajanainen. Järjestöasiantuntijoiden keskeisenä tavoitteena oli muodostaa verkosto, jotta järjestökenttä olisi tavoitettavissa ja selkeästi organisoitunut. Maakunnalliset alakohtaiset järjestöverkostot perustettiin helmikuussa.
Asiantuntija Reetta Pietikäinen Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä esitteli Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin -webinaarissa (kts. s. 12) työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille suunnatun kyselyn tuloksia (N=191). Vastaajista 23 % toimi osana kuntakokeiluorganisaatiota.
Hallituksen työkykyohjelmalla tavoitellaan valtakunnallisesti varhaisia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia työkyvyn tuen palveluita osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä tuetun työllistymisen menetelmien käytön lisäämistä kaikkein vaikeimmin työllistyvien apuna. Palveluissa painopistettä siirretään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Yksi työkykyohjelman 22 hankkeesta on Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Työkyky käyttöön -hanke. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Yhdistyksiä on mukana hankkeen toiminnassa usealla eri tavalla, ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on koettu arvokkaaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna 2020 osana työkykyohjelmaa avustusta 22 alueelliselle hankkeelle, joissa pilotoidaan työkyvyn tuen tiimejä tulevia sote-keskuksia ajatellen sekä tuetun työllistymisen menetelmiä, mm. laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja alihankintamallia. Eri kunnat ja kuntayhtymät koordinoivat hankkeita ympäri Suomen. Hankkeiden toimintakausi on 2020–2022. Hankkeissa on mukana eri sidosryhmiä, kuten myös kolmannen sektorin toimijoita.
Julkinen sektori tarvitsee kolmatta sektoria työllisyyden hoidossa. Monen osatyökykyisen työllistyminen olisi mahdotonta ilman järjestöjen apua.
Työllisyydenhoito on murroksessa. Keväällä 2021 käynnistyneet kuntakokeilut puhututtavat kentällä paljon. Järjestöjä huolestuttaa, muuttuuko kolmannen sektorin rooli ja miten järjestötoimijoiden osaaminen säilytetään osana työllisyydenhoitoa. Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin – Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö -webinaarissa 23.11. haettiin ratkaisuja kestävään yhteistyöhön.
Salon työllisyydenhoidossa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöillä nähdään olevan hyvää osaamista erityisesti tukea työllistymiseensä ja arkeensa tarvitsevien työnhakijoiden osalta. Toiminta-avustuksia järjestöille ei enää ole, mutta taloudellisesti mm. velvoitetyöllistettävien edelleen sijoitus ja palkkatuki ovat käytössä.
Pohjois-Karjalan TE-toimisto on mukana palvelupilotoinneissa. TE-toimiston pilotissa on tehty tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Molemmat tahot ovat kokeneet yhteistyön erinomaiseksi.
Osana Työkykyohjelmaa osatyökykyisille työnhakijoille suunnattuja TE-palveluja vahvistetaan kahdeksan eri TE- toimiston piloteissa. Pilottialueita ovat Etelä-Pohjanmaa, Häme, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Piloteissa keskitytään myös järjestöyhteistyön vahvistamiseen ja ne ovat käynnissä vuoden 2022 loppuun.
Keuhkovammaliiton Vajaakuntoisten työllistämisyksikön aloitteesta alkunsa saaneesta Vates-säätiöstä on 28 toimintavuotensa aikana kasvanut arvostettu valtakunnallinen toimija. Yhteistyöverkostomme ovat laajat ja olemme haluttu yhteistyökumppani – myös valtakunnallisella tasolla. Säätiön vaikuttavuus ja asiantuntijuus ovat kasvaneet, mikä näkyy mm. eduskunnan valiokunnille annettujen lausuntojen määrissä.
Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin heidän näkemyksiään YK:n vammaissopimuksen kansallisen toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kysely on tehty aiemmin vuosina 2017 ja 2019. Vastausten perusteella tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, mutta käytännön toteutus etenee hitaasti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön saavutettavuussuunnitelma julkistettiin kesäkuussa 2021. Suunnitelman yksi tavoite on saada korkeakoulutuksen saavutettavuus kirjattua yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Kysyimme suunnitelman ohjausryhmässä mukana olleelta vaikuttamistyön asiantuntijalta sekä kahdelta kohderyhmään kuuluvalta Helsingin yliopiston opiskelijalta, miten saavutettavuus toteutuu Helsingin yliopistossa.
Viime vuoden syyskuussa käynnistyi ESR-rahoitteinen Verkkovalmennuksella ja tuetulla työkokeilulla kohti koulutusta ja työtä -hanke, tuttavallisemmin Vesku-hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää työkokeilua vastaamaan paremmin pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden aikuisten tarpeisiin sekä lisätä osallistujien opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeen toteuttaa Silta-Valmennusyhdistys yhdessä Vates-säätiön ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) kanssa.
Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen.
Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa –kehittämishankkeessa selvitetään työllisyydenhoidon järjestöjen rooleja eri kuntakokeilualueilla. Hankkeessa syntyy ehdotus kolmannen sektorin rooleista työllisyyden kuntakokeiluissa, erilaisilla ja eri kokoisilla alueilla. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun ja sitä rahoittaa STEA.
Suomeen perustetaan Ruotsin esimerkin mukaisesti valtio-omisteinen erityistehtäväyhtiö työllistämään osatyökykyisiä. Pidän tärkeänä, että Suomi ottaa oppia Ruotsin onnistumisista ja virheistä. Uuden yhtiön on työllistettävä nimenomaan ja vain osatyökykyisiä.
Toimintamalli on yksi keino osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Mallia valmisteltiin yhteistyössä hallituksen yhteiskunnallisten yritysten strategian ja siihen kuuluvan osaamiskeskuksen kanssa. Mallin lisäksi Ilona-hankkeessa kerätty eurooppalainen vertailuaineisto ja osahankkeissa pilotoidut menetelmät tulevat hyvään käyttöön osaamiskeskuksen toimintaa käynnistettäessä.
Monipuolinen järjestö- ja vaikuttamistyö auttoi Jaana Tiiriä, 25, fokusoimaan mielenkiintonsa kohteita tulevaisuuden työelämää varten. Työuran alkuvaiheessa intohimo vaikuttamiseen vei Tiirin vapaa-ajan. Tänä päivänä tilaa jää työn lisäksi myös harrastuksille.
Asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärven kolumni työkykypalveluista
Tutkimukset, lääkitys, terapia ja vertaistuki ovat auttaneet Anna-Reeta Pakarista eteenpäin . Hän ehti saada useita masennusdiagnooseja, ennen kuin hänellä todettiin Aspergerin oireyhtymä ja myöhemmin ADHD. Myös muita diagnooseja tuli, mutta yksi punainen lanka kulki läpi moninaisia haasteita sisältäneiden vuosien: hoitotyö tuntui omalta alalta, ja Pakarinen viis veisasi työkyvyttömyyseläkkeelle sysimisestä. Hän nauttii lähihoitajan työstä kotihoidossa, ja opiskelee myös toiseen unelma-ammattiinsa, sairaanhoitajaksi.
Työllisyyden eri toimijoiden ja kuntien yhteistyö on tärkeää, jotta työnhakija saa tarvitsemansa ja oikea-aikaiset palvelut. Kolmannella sektorilla on mahdollisuus toimia ketterästi muiden toimijoiden apuna/välissä ja monella järjestöllä on myös tarjota laadukkaita ja tarpeisiin vastaavia työllisyyspalveluita. Yhteistyö edellyttää molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta ja kykyä kuunnella aktiivisesti toista osapuolta. Oleellista on myös tietää ja tuntea oma toimintaympäristö ja sen monimuotoisuus. Tärkeintä työllisyydenhoidon palvelurakenteiden muutoksissa on, että työnhakijoiden oma ääni ja heidän kokemuksensa saadaan kuuluviin – he ovat oman elämäntilanteensa asiantuntijoita.
- Mulla on niin paljon asiantuntijuutta, että yhteiskunta menettää jotain, jos se ei ota mua töihin, totesi 27-vuotias Jenni Aittasalo alustuspuheenvuorossaan. Päivän aikana keskusteltiin vammaisten henkilöiden työllistymiseen liittyvistä asenteista, opintoihin ja työelämään liittyvistä tukimuodoista, monimuotoisesta rekrytoinnista ja työnantajayhteistyöstä.
Yhtiön tavoitteet ovat erinomaiset ja toteutuessaan ne ovat omiaan ehkäisemään syrjäytymistä ja siitä seuraavia negatiivisia vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Riskinä konkurssisuojatun yhtiön perustamisessa ovat kilpailuhäiriöt, kirjoittaa Suomen Yrittäjien Harri Hellstén.
Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin niiden näkemyksiä YK:n vammaissopimuksen tavoitteiden toteutumisesta. Juuri julkaistujen vastausten perusteella edistystä on tapahtunut, mutta konkreettisia toimia kaivataan yhä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden lisäämiseksi.
Yhteiskunnallisten yritysten kehittäminen on yksi keino edistää Suomen hallituksen asettamaa työllisyystavoitetta. 22.9. julkaistussa artikkelikokoelmassa esiteltiin ehdotus työhön integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden Suomen malliksi.
Johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Sitrasta kertoo haastattelussa, muun muassa siitä, miksi osaamisen kehittäminen on tärkeää ja miten työvoimapoliittinen järjestelmä tukee osaamisen kehittämistä.
Suomessa ei juurikaan tarjota korkeakoulutusta yhteiskunnallisen yrittämisen osalta muuten kuin satunnaisten yksittäisten kurssien muodossa, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tarjoama kolmen opintopisteen verkkokurssin yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesti yrittäjyydestä. Aiheesta on tosin tehty tutkimusta Aalto yliopistossa ja LUT-yliopistossa. Yhteiskunnallisten yrittäjyyden koulutusohjelmien tilanne ei ole myöskään kovinkaan paljon parempi muualla Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Tuettu oppisopimus tarkoittaa oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tukimuoto, esimerkiksi työhönvalmennus. Opiskelija on yhä itse vastuussa opinnoistaan, mutta työhönvalmentaja voi tukea esimerkiksi näyttösuunnitelmien laatimisessa, ajanhallinnassa, omien vahvuuksien tunnistamisessa, verkostoitumisessa sekä työelämän pelisääntöjen opettelussa.
Olen Viivi Kivelä, 29-vuotias itähelsinkiläinen varhaiskasvatuksen opiskelija. Olen aiemmin keskeyttänyt hallintotieteiden opinnot ja työskennellyt eripituisissa työsuhteissa kaupan alalla. Olen kärsinyt toiminnanohjauksen ongelmista, hajamielisyydestä, toistuvasta masennuksesta, ahdistuksesta ja aikaansaamattomuudesta kaikessa mitä olen tehnyt, mutta tänä keväänä asiat ovat alkaneet loksahdella paikoilleen. Löydettyäni netistä Itä-Helsingin Klubitalon opintovalmennuksen laitoin sinne saman tien sähköpostia. Muutamassa päivässä sainkin jo ensimmäisen tutustumiskäyntini.
Opintovalmennus tarjoaa aikarajoitteetonta tukea opiskelijoille ja opintoihin pyrkiville, joilla on mielenterveyden haasteita tai muutoin psykososiaalisen tuen tarvetta. Tuki tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Opintovalmennus koostuu yksilövalmennuksesta, vertaistuesta ja oppilaitosyhteistyöstä.
Vates-säätiön aluetoiminta toteutti kesän 2020 tavoin kyselyn maakunnissa toimiville työllisyystoimijoille tammi–helmikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 90 henkilöä. Vastaajia oli eniten järjestöistä ja säätiöistä (39 %), kunnan tai kuntayhtymän työllisyyspalveluista (18 %) ja kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveys- palveluista (8 %). Edellisen kyselyn tapaan vastaajilta kysyttiin eri teemoihin liittyviä kysymyksiä osatyökykyisten työllistämisestä maakunnissa.
Meriva sr on Kemissä toimiva sosiaalipalvelujen tuottaja, jolle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritysmerkki. Säätiö toimii valmennuksen, tuetun työllistämisen, kuntoutuksen, koulutuksen, tuotannollisen toiminnan ja terapeuttisen työtoiminnan monitoimiyksikkönä. Merivan toimintaa ohjaavat arvot: toteutetaan asiakasta arvostavaa palvelua olemalla vahva valmennuksen ammattilainen, tuotetaan tuloksellisesti yhteiskunnallista hyvää ja ollaan luotettava ja luova kumppani.
PAIKKO-järjestelmää käytetään eniten työvalmennuksessa ja nuorten työpajoilla. Sen avulla tunnistetaan erilaisia oppimisen mahdollisuuksia ja toiminnassa havaittua osaamista. PAIKKO-menetelmä voidaan ottaa käyttöön missä tahansa ohjatussa toiminnassa.
Osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille. Tukea ja palveluita tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä tai kynnyksettömästi. Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on tarve- ja yksilölähtöistä osaamisen tuottamista.
Kysyimme erityisammattioppilaitoksien opiskelijoilta, mitä he odottavat opiskeluiden jälkeen työelämältä. Vastauksia saimme kolmesta ammattiopistosta: Livestä, Luovista ja Spesiasta.
Järjestöjen ja erityisoppilaitosten välisestä yhteistyöstä löytyy loistava esimerkki Varsinais-Suomen maakunnasta, jossa Lounatuulet Yhteisötalo ry ja Ammattiopisto Spesia ovat lähteneet rohkeasti kokeilemaan rajapintojen yhdistämistä. Tämä palvelee erityisesti ammattiin valmistuvia opiskelijoita.
Silta-Valmennusyhdistyksessä tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa kaikilla koulutusasteilla. Toiminta koetaan tärkeäksi niin oppilaitosten kuin kuntienkin näkökulmasta. Yhdistyksessä on erilaisia oppimisympäristöjä sellaisille oppilaille ja opiskelijoille, joille perinteinen kouluympäristö ja opiskelumetodit eivät syystä tai toisesta sovi.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että tavoite yhteistyön tekemiselle on eri osapuolien halu saavuttaa asioita, joihin ei yksin pystytä.
Jatkuvan oppimisen uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Uudistuksella vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa työikäisten osaamista. Yhtenä uudistuksen toimenpiteenä Suomeen perustetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Lopullisena päämääränä on tukea mielekkäitä työuria, työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. (OKM 2021.)
Essi-Maria Heikura, 21, opiskelee liiketalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livessä. Hän oli Vates-säätiössä koulutussopimusjaksolla helmi-maaliskuussa 2021. Aiemmat koulutussopimusjaksot Heikura on suorittanut koulun sisällä mm. aulapalveluissa. Heikuran mielestä työhönvalmentajan tuki opintojen aikana on ollut hyödyllistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.
Ilona-hankkeen tavoitteena on etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työllistymisen reittejä henkilöille, joiden on vaikea työllistyä. Suomeen soveltuvan toimintamallin kehittely on pitkällä. Kokemuksia on kertynyt myös yli 200 henkilön ryhmä- tai yksilövalmennuksista. Ilonan tavoitteet kytkeytyvät suoraan tämänhetkisiin hallitusohjelman toimiin, kuten yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaan.
Iisisti töihin -hankkeessa (ESR) kokeillaan ja kehitetään uutta työllistämisen tapaa, jolla parannetaan osatyökykyisten ja vammaisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Tullin pääjohtaja, selvityshenkilö Hannu Mäkinen luovutti helmikuussa työministeri Tuula Haataiselle selvityksen osatyökykyisten Suomen mallista. Selvityksen pohjalta Suomeen on päätetty perustaa uusi (liiketoimintaperiaatteella toimiva) välityömarkkinatoimija, Välittäjä oy. Mallin tarkoitus on muodostaa lisää työpaikkoja ja tarjota osatyökykyisille henkilöille tukea työllistymiseen.
”Myönteiset tunteet, tekemiseen uppoutuminen, ihmissuhteet, merkityksellisyyden kokemus ja aikaansaamisen tunne”. Tuon pilarijaon opin psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimoselta kuunnellessani mielen hyvinvoinnin webinaaria.
YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen pohjalta on laadittu Suomen toimintaohjelma vuosille 2020–2023. Vates nostaa esiin huomioita kolmesta säätiön toiminnan kannalta keskeisimmästä artiklasta ja niihin liittyvistä tavoitteista.
Rakastan yli kaiken sitä mitä teen. Ahmin tietoa ja taitoa visuaalisuudesta, seuraan kansainvälisiä alan uutisia, blogeja, trendejä – kaikkea mitä ehdin ja löydän. Tilaan kirjoja, etsin inspiraatioita, innovatiivista tapaa luoda erottuvaa visuaalisuutta. Olen kulkenut pitkän tien päästäkseni tähän pisteeseen, jossa teen sen mitä jaksan ja sitä, mitä rakastan.
Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet myös työllisyydenhoidon kentällä. Vates kartoitti toimijoiden tilannetta ensin touko-kesäkuussa ja sitten marraskuussa.
Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen helpottui vuoden 2019 alussa, kun voimaan tullut lakimuutos mahdollisti kuntoutukseen pääsyn ilman lääkärinlausuntoa tai lähetettä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää suunta opintoihin ja työelämään. Esimerkiksi sosiaalitoimen, Ohjaamon tai etsivän nuorisotyön työntekijä voi arvioida 16–29-vuotiaan nuoren työ- ja toimintakykyä sekä lähettää nuoren kuntoutukseen.
Koronatilanteen aiheuttamasta etäkuntoutuksesta ja uusista digitaalisista keinoista on tullut työhön ohjaavia kuntoutus- ja valmennuspalveluita tuottavalle Avainsäätiölle hyvä lisä kuntoutuksen keinovalikoimaan. Vaikka digiloikka etäkuntoutukseen on ollut säätiössä varsin onnistunut, etäkuntoutus ei sovi jokaiselle. Perinteisiäkin keinoja tarvitaan yhä.
Työllisyysasteen nostaminen ja kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä ovat hallitusohjelmatavoitteita. Tähän liittyen hallitus käynnistää ensi vuoden alussa työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille.
Olin 25-vuotias, kun sain diagnoosin uupumuksesta ja keskivaikeasta masennuksesta. Olin opiskellut siihen mennessä yliopistossa viisi vuotta ja tehnyt samalla osa-aikatöitä. Kahden vuoden opiskelun jälkeen olin vaihtanut pääainetta kotimaiseen kirjallisuuteen.
Järjestöillä on nyt etsikkoaika luoda asema työkyvyn arviointia ja tukemista kokeilevissa hankkeissa. THL:n Jarno Karjalaisen mukaan järjestöillä on merkittävä rooli tiettyjen asiakasryhmien työkyvyn arvioimisessa ja kehittämisessä.
Mielenterveyskuntoutujien toipumista edistävän Suomen Klubitalot ry:n Klubitaloissa on vuoden 2020 alussa otettu käyttöön toipumiskysely osana asiakastietojärjestelmä Salesforcea. Psyykkisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arvioinnilla on tarkoitus saada parempaa tietoa jäsenien toipumisen kehityksestä, mutta sillä on vaikutusta myös etenemisessä kohti työelämää.
Useimmat kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Koska tukea ei ole tarjolla, jää ainoaksi vaihtoehdoksi osallistuminen työtoimintaan ja tyytyä työntekemisen iloihin palkatta. Kunnissa, joissa on suunnattu resursseja työhönvalmennukseen, on saatu hyvää tulosta aikaan.
Työkyvyn arviointia tehdään kolmannella sektorilla oikeissa työympäristöissä. Autismisäätiön asiantuntijat Marko Lahti, Satu Harjunpää ja Anne Marttinen kertoivat työkyvyn arviointiin liittyvistä kokemuksistaan. Marttisella ja Harjunpäällä on kymmenen vuoden kokemus työhönvalmennustyöstä eri palveluntuottajille.
Pohjois-Savon alueella on kehitetty työ- ja toimintakyvyn arviointia Huoltoliiton kahden eri Tykke-hankkeen puitteissa. Hankkeiden aikana toimintamallia on kehitetty eteenpäin ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistetty.
Työkyky tarkoittaa yksilön resurssien, terveyden, toimintakyvyn, taustan, motivaation, tietojen ja taitojen sekä työn, työolosuhteiden ja työyhteisön vuorovaikutuksen summaa. Sitä tulisi tarkastella työkyvyn ja kuntoutumisen tuen toimissa laajasti sekä räätälöidä tukitoimet yksilön tarpeiden mukaisesti. Monialainen yhteistyö arviointiprosessin aikana vahvistaa kokonaisvaltaista tukea.
Suomessa on noin 11 500 yli 16-vuotiasta synnynnäisen sydänvian takia leikattua ihmistä, ja määrä kasvaa vuosittain vähintään 250 henkilöllä. Suurin osa sydännuorista ja -aikuisista opiskelee tai tekee työtä aivan kuin kuka tahansa. Tämä katsaus perustuu yhteen suomalaiseen ja kahteen ulkomaiseen tutkimukseen, joissa on tarkasteltu synnynnäisten sydänvikojen vaikutusta ammatinvalintaan ja työelämään.
Synnynnäinen lihastauti ei näy päällepäin, mutta aiheuttaa väsymystä. Heini Björk työskenteli vuosia it-alan yrityksessään, kunnes joutui pitämään taukoa työelämästä. Hän opiskelee uutta ammattia. Björk on tyytyväinen, että jaksaa tehdä 40-prosenttista työviikkoa hankesuunnittelijana. – Lääkärienkin on usein vaikea ymmärtää, että 8-tuntiset työpäivät ovat minulle mahdottomuus.
Sosiaali- ja terveysministeriö alkoi vuonna 2019 toteuttaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työkykyohjelmaa. Tavoitteena on mm. tukea osatyökykyisten työttömien henkilöiden työhön pääsyä ja työssä pysymistä. Myös Vates ja muita järjestöjä on mukana ohjelman toteuttamisessa osana valtionavustushankkeita.
Työni ja minä: Asiakkaat yllättyvät tullessaan kuulluiksi, toteaa Merja Lind. Hän toimii Varsinais-Suomen TE-toimistossa palvelumanagerina.
MS-tauti on yksi pitkäaikaissairauksista, joka voi edetä tasaisesti tai vaihdellen. Välillä voi olla parempia kausia, välillä huonompia. Sopiva lääkitys palauttaa ihmisen toimintakykyä.
Yrjö Kautia sairastui Parkinsonin tautiin, jota luuli vain iäkkäiden sairaudeksi. Hän on jatkanut yksityisyrittäjänä, sillä sairaus ei ole vienyt työkykyä eikä -halua. Lääkityksen ja säännöllisen elämänrytmin turvin työssä jatkaminen onkin usein mahdollista.
Työmaailman parannusviikolle osallistuneet KOP-hankkeen Minna Korpela ja Jenni Kujansivu kertovat, miten he työhönvalmentajina tukevat asiakkaita kohti työelämää.
Hallitusohjelmassa on yhtenä tavoitteena edistää osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymistä. Yksi keino on ns. välityömarkkinoilla työllistämisen Suomen malli. Tässä artikkelissa esitellään Vatesin näkemyksiä siitä, mitä piirteitä naapurimaan mallista voisi soveltaa Suomessa.
Järjestyksessä toinen Disability Employment Forum -tapahtuma järjestettiin 22.10. yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Vuosittainen tapahtuma on osa työnantajien kanssa käytävää vuoropuhelua ja tiedotusta tukimuodoista, palveluista ja käytännöistä, joilla voidaan edistää vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä.
Vates-säätiöön tulee yhteydenottoja työnantajilta, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan osatyökykyisen tai vammaisen henkilön töihin ja haluaisivat hyödyntää palkkatukea. He kaipaavat tietoa esimerkiksi tuottavuuden alenemasta, joka oikeuttaa työnhakijan saamaan palkkatukea. Myös muut tukimuodot kiinnostavat, jos työnantaja on ylipäätään tietoinen erilaisten tukien olemassaolosta.
Kun työkyky heikkenee ja siihen tarvitaan apua ja tukea, työntekijän apuna voivat olla luottamusmiehet ja -valtuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut. Työn tukena -verkkosivusto on luotu erityisesti työnantajille ja henkilöstön edustajille tiedoksi ja tueksi edistämään työpaikan monimuotoisuutta. Vates-säätiön toteuttaman sivuston sisällön suunnittelussa olivat mukana myös SAK ja Hyvinvointiala HALI ry, ja se toteutettiin Työsuojelurahaston tuella alkuvuodesta 2019.
Työllistymisessä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluille esitetään monia perusteita. Työllisyysasteen noston ja kestävän talouden kaltaiset perusteet johtavat usein kannustimien sijasta harkitsemaan erilaisten taloudellisten sanktioiden ja kannustimien käyttämistä. Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden työelämälle ja työnantajille tuottaman hyödyn näkökulmasta korostuu myös se hyvin erilaisten toimintamallien ja menetelmien kirjo, joilla tavoitteisiin voidaan kurkotella.