Job Shadow Day on Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle yksi tapa viestiä tavoitteestaan, että vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt olisivat yhdenvertaisesti osallisina yhteiskunnassa, myös työelämässä. Arkkipiispa Tapio Luoma lupautui vuoden 2019 kampanjan suojelijaksi, ja saavutettavuuden asiantuntija Katri Suhonen Kirkkohallituksesta kertoi tapahtumasta kollegoilleen.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja osallisuuden edistäminen vaatii palveluiden yhteensovittamista ja monialaista yhteistyötä. Tätä voidaan edistää yhtenäistämällä muun muassa tietojärjestelmiä ja seurantaa valtakunnallisesti. Alueellisesti kannattaa koota toimijoita yhteen ja sopia menettelytavoista. Muun muassa nämä olivat THL:n tutkijoiden johtopäätökset Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisussa tammikuussa 2019.
Huhtikuinen aamu alkoi innostuneissa tunnelmissa Iloisten duunarien brunssilla Ipi Kulmakuppilassa Helsingin Kalliossa. Opitaan työhön yhdessä (OPTY) -hankkeen järjestämällä brunssilla kuultiin työllistymistarinoita, joita kertoivat sekä erityistä tukea tarvitsevat TELMA-opiskelijat että työnantajat. OPTY-hankkeessa pyritään edistämään vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja opintoja muun muassa verkostoyhteistyön avulla.
Kokemusasiantuntijaksi voi kouluttautua esimerkiksi mielenterveyden tai päihteiden kanssa haasteita kokenut tai vammainen henkilö. Siten hän voi tukea muita, joilla on samankaltainen tilanne elämässä. Aino Ikävalko ja Vesa Alakontiola kertovat oman tiensä kokemusasiantuntijaksi ja -toimijaksi. Vertais- tai kokemustoiminta vahvistaa osallisuutta. Se voi auttaa tunnistamaan vahvuuksiaan, joista voi olla hyötyä myös työelämässä.
Eteva kuntayhtymän Hakalan tilalla Orimattilassa 15 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä osallistuu maatilan töihin kykyjensä mukaan. Luontolähtöinen toiminta on todistetusti suunnitelmallista, sillä sekä Hakalan tila että Hakamaan tila Nastolassa saivat viime marraskuussa Green Care - LuontoHoiva -laatumerkin.
Työllisyyden nousu edellyttää, että kaikki työllistymistä edistävät toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Pirkanmaalla on tartuttu tähän haasteeseen. Toukokuussa 2019 alkaa Pirkanmaalla kolmannen sektorin kehittämisohjelma, joka on suunnattu pirkanmaalaisille työllistymistä edistävää toimintaa tarjoaville yhdistyksille ja järjestöille. Nämä toimijat halutaan aiempaa vahvemmin kuntien, TE-toimiston ja yritysten rinnalle edistämään työllistymistä.
Raudaskylän Kristillisen Opiston hallinnoiman KELPO-hankkeen (1.3.2016 -30.6.2019) ansiosta yksitoista kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt Oulun eteläisellä alueella. Taustalla on kuitenkin monta työtuntia asennevaikuttamista hankealueen eri toimijoihin ja työnantajiin, mutta toisaalta myös kehitysvammaisten henkilöiden läheisiin.
Markku Törnblom on Hämeenlinnassa toimivan Walonkulman Klubitalon työvalmentaja. Törnblom tutustui Klubitalojen toimintaan jäsenenä 15 vuotta sitten vaikean masennusjaksonsa aikana. Hän on sittemmin toiminut Suomen Klubitalot ry:n hallituksen puheenjohtajana. Törnblom pystyy näin arvioimaan Klubitalojen yhteistyötä ja vaikuttamistoimintaa sekä jäsenen että työntekijän näkökulmasta.
TOIMI-työvalmennussäätiössä koetaan, että alueen yritykset arvostavat sen alihankintapalveluita. Säätiö tekee yhteistyötä mm. paikallisen TE-toimiston kanssa, jotta hyvät tekijät työllistyvät. Vaikuttamistyö on vaatinut jalkautumista ja ahkeraa markkinointia. Valtakunnallisesta Oktetti-yhdistyksestä saa askelmerkkejä myös alueella vaikuttamiseen.
Satakunnan yhteisökeskus on maakunnallinen järjestötalo, jolla on kolme perustehtävää: järjestöjen keskinäisen yh- teistyön edistäminen, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyön edistäminen ja järjestötoiminnan kehittäminen. Yhteisökeskuksessa on vuokralla 12 eri toimijaa, minkä lisäksi noin 150 toimijaa käyttää talon kokoustiloja vuosittain. Tilat ovat kaikkien satakuntalaisten käytössä.
Ammatillisen koulutuksen reformi toi mukanaan mm. osaamisperustaisen koulutussopimuksen ja se haastaa toimijoita laajenevaan työnantajayhteistyöhön. Vatesin kehittämistyön kannalta keskiössä ovat sekä opintojen aikana saatavat tukimuodot että eri siirtymävaiheiden tuki ja käytettävissä olevat palvelut.
Ammatillisen koulutuksen reformi on vakiintunut uudistetuksi ammatilliseksi koulutukseksi. Se on muuttanut opiskelujen rakennetta ja korostanut työelämän roolia opintojen aikana. Työssäoppimisen korvannut koulutussopimus on hyvä väylä saada nuoret opiskelijat kiinni työelämään. Miten uudistus näkyy ammatillisessa erityisoppilaitoksessa?
Ammattiopisto Liven (aiemmin Keskuspuiston ammattiopisto) opiskelija Nora Holmberg, 19, kertoo Yleisradion Mediatalon kahvilassa kesätöistään Yle Oppimisessa. Hänellä on kaksi omaa projektia. Toinen on kiusaamista käsittelevä video ja toinen on animaatio siitä, kuinka verkkokeskustelu voi yltyä vihapuheeksi. Holmberg puhuu työstään innostuneesti.
Joensuun Rantakylän seurakuntatalon sisällä on nyt hiljaista, mutta ei aina. Talolla järjestetään monia perhejuhlia, siunaustilaisuuksia ja tiloissa toimivat päiväkerhot sekä koululaisten iltapäiväkerhot. Isosta keittiöstä kuuluu ääniä. Emäntä Arja Pikkarainen juttelee keittiöapulaisen Hanna Pesosen kanssa, joka on laittanut kahvileivät kelmun alle. On aika siirtyä hoitamaan salin kukkia.
Vaikuttavuusinvestoimisen yksi muoto on SIB (Social Impact Bond) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Julkisen sektorin tueksi kehitettyä rahoitusmallia kokeillaan myös Suomessa. Mistä vaikuttavuusinvestoimisessa on kysymys, ketkä siitä hyötyvät ja miten sitä mitataan? Voisiko osatyökykyisten työllistämistä edistää samalla mallilla?
Yhteistyömahdollisuuksia arvioidaan TEM:issä syksyllä 2018
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg näkee myönteisenä puolena sote- ja maakuntauudistusten monissa mutkikkaissakin vaiheissa sen, että eri prosessit on nyt jouduttu palastelemaan paremmin kuin ennen. - Kun puhutaan vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palveluista, myös järjestöillä on tärkeä rooli tulevaisuudessakin tuottaa palveluita heille, Lindberg toteaa.
Työterveyslaitoksen mukaan yli 400 000 suomalaista kokee merkittäviä muistin tai keskittymisen vaikeuksia, joiden taustalla on yleensä hoidettavissa oleva syy. Muistiliiton asiantuntija Virva Ryynänen korostaa heti alkuun, että muistiongelmat ja varsinaiset muistisairaudet on syytä erottaa toisistaan. Muistiongelmiin ratkaisu voi löytyä puuttumalla ongelman aiheuttajiin ja korjaamalla tilanne sitä kautta. Sairaus taas vaatii lääkärin konsultaatiota ja hoitoa.
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä.
Pirkanmaalla on meneillään Suomen suurin työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu. Ohjelmajohtaja Regina Saari uskoo lähityöllistämiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Yksi yhteistyökumppaneista on Tampereen Lielahdessa toimiva TITRY ry.
Hengitysliiton suunnittelija Kiti Haukilahti suunnittelee sisäilmasta sairastuneiden vertaistoimintaa. Sisäilmasta sairastuneita arvioidaan olevan Suomessa tuhansia, oireita saavat jopa kymmenet tuhannet ihmiset. Joskus oireet pakottavat vaihtamaan työpaikkaa, ellei työtilan vaihto tai etätyö onnistu.
Työ kohtasi tekijänsä Järvenpäässä sijaitsevassa JRFIX-yrityksessä. Aleksin työllistymisen teki mahdolliseksi yrityksen saama palkkatuki.
Turkulainen Jonna Kuusisto kuuli PARTY-hankkeesta syksyllä 2015. Hiljalleen hän lähti mukaan pitkään työttömänä olleille tarkoitettuun toimintaan, ja on saanut tukea elämänhallintaansa. Viikko-ohjelmaan on tullut lisää toimintaa. Sekä fyysinen että henkinen hyvinvointi ovat alkaneet kohentua. Kuusisto on myös halunnut antaa oman panoksensa itse saamiensa palveluiden kehittämiseen liittymällä PARTYn asiakasraatiin.
Kahdeksas ja viimeinen Party (Parempaa työ- ja toimintakykyä) ESR-hankkeen koulutuspäivä järjestettiin 21.11. Turussa. Hankkeen koulutuskokonaisuudesta on vastannut Työterveyslaitos yhteistyössä Vates-säätiön kanssa. Koulutusten kokonaisuus on rakennettu asiakkaan palvelupolkua mukaillen palveluihin ohjautumisesta palveluiden piiristä palveluista eteenpäin ohjautumiseen.
Bovallius-Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminta alkoi vuonna 2004 sosiaalisena yrityksenä. Alusta lähtien tavoitteena on ollut tarjota työtä ihmisille, joiden on vaikeaa työllistyä syystä tai toisesta. Yritys tuottaa palveluita niin kunnille, yrityksille kuin yksityisille henkilöillekin.
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt edistävät jäsentensä työllistymistä palveluissa, joihin kuntalainen pääsee ilman lähetettä ja hakua. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Esimerkiksi Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys.
Porvoon kaupunki ostaa Sotek-säätiöltä kuntouttavaa työtoimintaa Goodwill-myymälätoimintana. Myymäläpäällikkö Katja Huumo on iloinen, että porvoolaiset ovat ottaneet paikan hyvin vastaan. Goodwill on kierrätysmyymälä, joka haluaa erottautua tavallisesta kirppismyymälästä siten, että tuotteet on esille kirppistä myymälämäisemmin, hinnoittelu on yhtenäistä ja tuotteet tasalaatuisia. Goodwill-myymälöitä on Suomessa jo useita.
Job Shadow Day voi johtaa pitemmälle kuin päivän kestäväksi tapahtumaksi, jolloin erityistä tukea tarvitsevat ihmiset pääsevät tutustumaan unelma- ammattiinsa. Päivän valmistelu, toteutus ja itse Job Shadow Day tuovat sekä Vatesille että kumppaneille uutta oppia, kokemusta ja oivallusta toimintaan. Kerromme Job Shadow Daysta kolmesta näkökulmasta.
Kristiina Aho: Vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteensa, mutta ei erityisen toiveikkaasti maailman tulevaisuuteen. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tietävät, että lisäksi on iso joukko nuoria, jotka eivät suhtaudu toiveikkaasti edes omaan tulevaisuuteensa.
Hallituksen yksi kärkihanke, Ammatillisen koulutuksen reformi, on uudistamassa ammatillisen koulutuksen läpikotaisin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annettiin huhtikuussa 2017. Uudistuksella tavoitellaan sitä, että koulutus vastaisi entistä joustavammin työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin. Tulevat osaamisen tarpeet pitäisi huomioida nykyistä paremmin.
Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin osallistuminen voi vahvistaa erityistä tukea tarvitsevan itseluottamusta. Selvittämättä on, edistääkö TaitajaPLUS- tai Abilympics -kisoihin osallistuminen työllistymistä. Ammattiopisto Luovin Helsingin yksikön koulutuspäällikkö Matti Kauppinen vastaa Skills Finland ry:n erityistä tukea tarvitsevien kotimaisista ja kansainvälisistä ammattitaitokilpailuista.
Kun Sanna Kiiski opiskeli Ammattiopisto Luovissa artesaaniksi, hän lähti uteliaisuudesta kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Kokemus oli mielenkiintoinen, vaikka kilpailutehtävä ei aivan vastannut omaa toiveammattia. Kiiski kertoo tiestään opiskelualansa valinnasta nykyhetkeen sekä toiveidensa työelämästä.
Työnantajien avoimuus työn todellisista vaatimuksista, ymmärrys erilaisia työnteon tapoja kohtaan ja mahdollisuus tehdä työhakemus monin eri tavoin - muun muassa tällaisia ovat vammaisten nuorten toiveet työnantajille. Nuoret pohtivat työnhakua ja työn tekemistä edistäviä ja hidastavia seikkoja työpajassa, joka järjestettiin osana Vahti-hanketta.
Raisa Jäntti aloitti 2000-luvun alussa avotyössä. Vuosien saatossa hän työskenteli pesulassa, päiväkodeissa ja kaupan alalla. Avotöiden jälkeen hän on ollut useamman kerran työharjoittelussa kaupan alalla. Rovaniemen Klubitalo Roihulan työhönvalmentajat ovat auttaneet häntä löytämään työharjoittelupaikat.
Olen Antti. Asun Helsingissä. Ikäni on 24 vuotta ja olen ollut noin 3 vuotta palkkatukityössä, johon olen kouluttautunut. Opiskelin kiinteistönhoitajan perustutkintolinjaa Kiipulan erityisammattiopistossa. Koulutus kesti 3 vuotta. Sain 11-vuotiaana Aspergerin oireyhtymädiagnoosin, joka on neurologinen poikkeavuus aivojen keskushermostossa.
Tänä vuonna Aivoviikkoa vietetään 14.-19.3., jonka teemana on Aivoterveyttä läheltä. Aivoja hellivät elämäntavat tukevat aivojen terveyttä ja toisaalta edistävät neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia.
Helsingin kaupungissa on jo 20 vuoden ajan pyritty avotyötoiminnan sijaan ohjaamaan asiakkaita tuetun työllistymisen palveluihin. Tämä onkin avannut palkkatyöhön väyliä, joiden myötä asiakkaat saavat kiinnityksen työmarkkinoihin. Asiakkaat ansaitsevat palkkaa ja maksavat veroja sen sijaan, että he nostaisivat eläkettä ja käyttäisivät kalliimpia palveluita. Kaupunki säästää tässä.
Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet edelläkävijöitä tässä. Toimintaa ohjaavat kansainväliset laatusuositukset, standardit, koulutukset ja laadunvarmistusjärjestelmät. Arviointitutkimuksissa on voitu osoittaa toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus. Esimerkiksi psykiatristen sairaalapalveluiden käyttö väheni keskimäärin 75 prosenttia Suomessa vuoden 2009 tutkimuksen mukaan.
Harvinainen lihassairaus sai Jukka Sariolan etsimään vertaistukea ja osallistumaan vaikuttamistyöhön, jotta harvinaissairaiden ääntä kuultaisiin paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Myös työllistymisen edistäminen on hänelle tärkeää. Järjestötyö auttoi häntä myös saamaan työpaikan yritystoimintansa ohella.
Kuntoutusprosessin epäkohtia joidenkin kuntoutujien kannalta on se, että tavoitteet tehdään lyhyelle aikavälille. Paluu osalliseksi yhteiskuntaan ei ammatillisen tai sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla aina käy nopeasti. Pitkäjänteistä suunnittelua kaipaisi myös kuntoutuksen kokonaisuudistus, joka osuu sote-uudistuksen kanssa rinnakkain. – Uudistuksen läpileikkaavuus on melkoinen haaste, toteaa Kuntoutussäätiön tutkija Jaakko Harkko.
Mikko Metsänen vetää Kiipulan koordinoimaa Osallisuutta osuuskunnista –hanketta, joka kehittää osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalveluiden ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille. Osatoteuttajina ovat ASPA-Säätiö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Kaupungeista kehittämiseen osallistuvat Forssa, Kotka, Oulu, Vantaa ja Ylöjärvi.
Kiip-IT on Kiipulan ammattiopiston datanomiopiskelijoiden perustama osuuskunta, jonka jäsenet ovat opiskelijoita, opettajia tai valmentajia. Osuuskunnan kautta opiskelijat voivat tehdä työssäoppimista oikeissa töissä. Kiip-IT tarjoaa tietotekniikkapalveluita. Opiskelijat huoltavat tietokoneita, antavat ohjelmistokoulutusta sekä tekevät mm. mainoksia ja videoita. Työtä tehdään myös asiakkaan luona.
Kaikista yrityksistä osuuskuntamuotoisia on noin yksi prosenttia. Yhdeksi haasteeksi osuuskuntatoiminnassa on koettu, että viranomaiset ja työttömyyskassat tulkitsevat eri tavoin sitä, tekeekö jäsen työtä osuuskunnassa palkansaajana vai yrittäjänä. Työttömälle tämä tarkoittaa riskiä, että oikeus työttömyysturvaan tai ansiosidonnaiseen päivärahaan loppuu tai sen maksatus keskeytetään selvitysten ajaksi. Status vaikuttaa myös esimerkiksi toimeentulon hakemiseen, jos jäsenen tulot jäävät pieniksi.
Niina Kärkkäinen, 38 vuotta, sairastui selkärankareumaan 11 vuotta sitten. Hän on kokenut pitkän ja tuskallisenkin tien, jossa sairastelu, opiskelu ja työ ovat vuorotelleet. Kalliit lääkkeet, pitkät sairauslomat ja epävarmuus sairauden vaikutuksesta työelämään ovat aiheuttaneet myös taloudellista huolta.
Helsingissä, Ruskeasuolla, toimii Invalidisäätiö Orton Pron osana ELY-rahoitteinen työllisyystalo Studio Pro. Studio Pro on yksi Orton Pron tarjoamista valmennuskokonaisuuksista. Studio Pro -valmennuskeskus tarjoaa työkokemusta ja henkilökohtaista valmennusta työelämään kiinni pääsemiseksi työttömille työnhakijoille. Studio Pro on toiminta-aikanaan ollut tehokas työelämään siirtymien tukija.
Työsuhteen onnistumiseen tarvitaan osaamista, mutta se yksin ei riitä. Työpaikalla tehdään työtä, syödään lounasta ja juhlitaan pikkujouluja työkavereiden kanssa. On myös tultava sinuiksi työyhteisön kanssa. Työhönvalmentaja voi olla avainhenkilö yhteisön kulttuuriin sopeutumisessa.