Työkyvyn käsite muuttuu ajan mukana, kuten työkyvystä puhuminenkin. Osatyökykyisyydessä on alettu nähdä paremmin jäljellä oleva työkyky, jota voi tukea eri tavoin. Myös kuntoutus kehittyy, ja nyt yhtenä tavoitteena on luoda mittareita sen vaikuttavuuden osoittamiseksi, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Unicus Oy palkkaa autismikirjon henkilöitä ohjelmistotyöntekijöiksi. Yritys tarjoaa IT-palveluja testaukseen, koodaukseen ja laadunvarmistukseen ja aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2019. Yrityksen mukaan autismikirjon diagnoosi vahvistaa juuri niitä ominaisuuksia, joita hyviltä ohjelmistotyöntekijöiltä vaaditaan.
Vates-säätiön aluetoiminta on yhdistymässä osaksi kehittämistoimintaa ja aluetoiminta nimenä lakkaa olemasta. Aluetoiminta on toiminut vuodesta 2020 alkaen kahden aluekoordinaattorin voimin STEAn kohdennetulla avustuksella. Perustan aluetoiminnalle loi KeKo – kehittämisen koordinaatiohanke (2017–2019, RAY/STEA), jossa aloitettiin alueellisten työllistymistä edistävien verkostojen ja järjestöjen kokoaminen yhteen.
Tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tekijöitä, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä. Kaksi tällaista tekijää ovat puutteellinen koulutus ja vähäinen työkokemus. Suomessa vammaisten henkilöiden yrittämisen esteinä ovat olleet mm. lainsäädännön vaikeaselkoisuus sekä viranomaisten ja vammaisten itsensä puutteelliset tiedot lainsäädännöstä, palveluista ja yrittämisestä. Joni Korpela kirjoittaa vammaisten henkilöiden yrittäjyydestä suomalaisen selvityksen (VNTEAS 2017) ja Better Incubation -projektin pohjalta.
Osaavan työvoiman saatavuusongelmat kurittavat niin yksityistä kuin julkista työnantajaa. Tässä kohtaa yleensä katseet kääntyvät kansainvälisten osaajien houkutteluun – siis työperäiseen maahanmuuttoon. Sen sijaan kotimaiset työvoimareservit – etenkin henkilöt, jotka haluaisivat ja pystyisivät antamaan työpanoksensa työmarkkinoilla – jäävät työnantajien ajatuksissa helposti marginaaliin.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) on ollut toiminnassa vuoden verran. Osaamiskeskuksen yksi tehtävä on tarjota neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville
Oululainen luokanopettaja Ella Saarenpää-Kervinen on entinen ratsastaja ja nykyinen pararatsastaja. Huhtikuussa 2016 pitkän linjan hevosharrastajan elämä muuttui. Oli aivan tavallinen keskiviikkopäivä, ja käynnissä oli aivan tavalliset esteratsastustreenit. Tuolla kerralla jotakin meni kuitenkin pieleen: Saarenpää-Kervinen putosi hevosen selästä saaden rysäyksessä aivovamman.
Eetu Kuisma tähtää Pariisin paralympialaisiin vuonna 2024. Hän valmentautuu Turkuun perustetussa Paraurheilun valmennuskeskuksessa. Jalkapallosta yleisurheiluun vaihtanut Kuisma on töissä Ammattiopisto Spesiassa, joka on yksi valmennuskeskuksen yhteistyökumppaneista.
Tällöin etätilaisuudessa mitä todennäköisimmin ei ole osattu huomioida sosiaalista saavutettavuutta. Tein opinnäytetyönäni (YAMK) arviointitutkimuksen digipalveluiden saavutettavuuden arvioinnista.
Kymenlaaksosta aluevaltuutetuksi valittu Inka Häkkinen on 39-vuotias sote-ammattilainen. Hänellä on useita sosiaali- ja terveysalan tutkintoja ja hän on työskennellyt alan eri sektoreilla koko aikuisikänsä. Aluevaltuutetun tehtävästä hän kiinnostui, koska koki omaavansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella saatua kokemusta ja näkökulmaa aluevaltuuston työskentelyyn.
Nuorten Ystävien Klubitalo Roihulan työhönvalmennuksella oli merkittävä rooli Timo Veijasen työllistymispolulla, kun hän tapaturman jälkeen hakeutui takaisin työelämään. Hänen polkunsa kulki klubitalotoiminnasta työharjoittelujaksojen kautta palkkatuettuun työhön.
Harvinainen munasarjasyöpä ja siihen saadut hoidot heikensivät Eva-Maria Strömsholmin, 41, työssä jaksamista pysyvästi. Hänen piti vaihtaa alaa, koska luokanopettajana ei voi tehdä osa-aikatyötä. Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Strömsholm sairastui uudelleen nelikymppisenä, tällä kertaa kilpirauhassyöpään. Töihin hän on halunnut palata niin pian kuin mahdollista.
Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi kertoo, että hänen työnsä liiton työelämäpalveluissa perustuu kumppanuuksiin, yhdessä toimimiseen, toisten kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Itse ei voi tietää kaikesta kaikkea eikä pysyä ajan tasalla muutoksista, mutta verkostot tekevät kokonaisuuksien käsittämisestä helpompaa.
Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.
Jutta Variksella todettiin nuorena ihopsoriasis. Sitä ei nähty ammatinvalinnan esteeksi, mutta kun työnkuvaan tuli mm. kemikaalijätteiden hävittämistä, iho ei kestänyt sitä. Psoriasis laajeni niveliin. Silläkin on vaikutuksensa työn tekemiseen. Työnkuvaa laboratoriomestarina on onneksi voitu muuttaa.
Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämistä edistävä toimijakenttä on mielenkiinnolla, mutta myös kasvavalla huolella, seurannut viimeaikaista kehitystä. Mihin suuntaan työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudet ovat lopulta kääntymässä? Kehitys sisältää osin ristiriitaisia viestejä. Kaija Ray kirjoittaa Vatesin artikkelissa, miten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen haasteita on käsitelty ja haettu niihin ratkaisuja useista näkökulmista. Miltä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä?
Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.
Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?
Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.
Aluetoiminnan v. 2021 teettämässä kyselyssä (N=90) toivottiin tietoa viestinnästä ja vaikuttamistyöstä. Vatesin aluetoiminta ja viestintä vastasivat toiveisiin ja järjestivät tänä vuonna kaksi tilaisuutta teemalla ”Somekampanjaosaamista järjestöille”. Somekampanjointi on tehokas tapa vaikuttaa ja kampanjoita voi toteuttaa monin eri tavoin ja resurssein. ”Virtuaalinen tupa” oli täynnä, eli vinkit olivat selvästi tervetulleita.
Asiantuntija Reetta Pietikäinen Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä esitteli Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin -webinaarissa (kts. s. 12) työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille suunnatun kyselyn tuloksia (N=191). Vastaajista 23 % toimi osana kuntakokeiluorganisaatiota.
Hallituksen työkykyohjelmalla tavoitellaan valtakunnallisesti varhaisia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia työkyvyn tuen palveluita osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä tuetun työllistymisen menetelmien käytön lisäämistä kaikkein vaikeimmin työllistyvien apuna. Palveluissa painopistettä siirretään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna 2020 osana työkykyohjelmaa avustusta 22 alueelliselle hankkeelle, joissa pilotoidaan työkyvyn tuen tiimejä tulevia sote-keskuksia ajatellen sekä tuetun työllistymisen menetelmiä, mm. laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja alihankintamallia. Eri kunnat ja kuntayhtymät koordinoivat hankkeita ympäri Suomen. Hankkeiden toimintakausi on 2020–2022. Hankkeissa on mukana eri sidosryhmiä, kuten myös kolmannen sektorin toimijoita.
Työllisyydenhoito on murroksessa. Keväällä 2021 käynnistyneet kuntakokeilut puhututtavat kentällä paljon. Järjestöjä huolestuttaa, muuttuuko kolmannen sektorin rooli ja miten järjestötoimijoiden osaaminen säilytetään osana työllisyydenhoitoa. Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin – Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö -webinaarissa 23.11. haettiin ratkaisuja kestävään yhteistyöhön.
Salon työllisyydenhoidossa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöillä nähdään olevan hyvää osaamista erityisesti tukea työllistymiseensä ja arkeensa tarvitsevien työnhakijoiden osalta. Toiminta-avustuksia järjestöille ei enää ole, mutta taloudellisesti mm. velvoitetyöllistettävien edelleen sijoitus ja palkkatuki ovat käytössä.
Pohjois-Karjalan TE-toimisto on mukana palvelupilotoinneissa. TE-toimiston pilotissa on tehty tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Molemmat tahot ovat kokeneet yhteistyön erinomaiseksi.
Osana Työkykyohjelmaa osatyökykyisille työnhakijoille suunnattuja TE-palveluja vahvistetaan kahdeksan eri TE- toimiston piloteissa. Pilottialueita ovat Etelä-Pohjanmaa, Häme, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Piloteissa keskitytään myös järjestöyhteistyön vahvistamiseen ja ne ovat käynnissä vuoden 2022 loppuun.
Keuhkovammaliiton Vajaakuntoisten työllistämisyksikön aloitteesta alkunsa saaneesta Vates-säätiöstä on 28 toimintavuotensa aikana kasvanut arvostettu valtakunnallinen toimija. Yhteistyöverkostomme ovat laajat ja olemme haluttu yhteistyökumppani – myös valtakunnallisella tasolla. Säätiön vaikuttavuus ja asiantuntijuus ovat kasvaneet, mikä näkyy mm. eduskunnan valiokunnille annettujen lausuntojen määrissä.
Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin heidän näkemyksiään YK:n vammaissopimuksen kansallisen toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kysely on tehty aiemmin vuosina 2017 ja 2019. Vastausten perusteella tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, mutta käytännön toteutus etenee hitaasti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön saavutettavuussuunnitelma julkistettiin kesäkuussa 2021. Suunnitelman yksi tavoite on saada korkeakoulutuksen saavutettavuus kirjattua yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Kysyimme suunnitelman ohjausryhmässä mukana olleelta vaikuttamistyön asiantuntijalta sekä kahdelta kohderyhmään kuuluvalta Helsingin yliopiston opiskelijalta, miten saavutettavuus toteutuu Helsingin yliopistossa.
Viime vuoden syyskuussa käynnistyi ESR-rahoitteinen Verkkovalmennuksella ja tuetulla työkokeilulla kohti koulutusta ja työtä -hanke, tuttavallisemmin Vesku-hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää työkokeilua vastaamaan paremmin pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden aikuisten tarpeisiin sekä lisätä osallistujien opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeen toteuttaa Silta-Valmennusyhdistys yhdessä Vates-säätiön ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) kanssa.
Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa –kehittämishankkeessa selvitetään työllisyydenhoidon järjestöjen rooleja eri kuntakokeilualueilla. Hankkeessa syntyy ehdotus kolmannen sektorin rooleista työllisyyden kuntakokeiluissa, erilaisilla ja eri kokoisilla alueilla. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun ja sitä rahoittaa STEA.
Toimintamalli on yksi keino osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Mallia valmisteltiin yhteistyössä hallituksen yhteiskunnallisten yritysten strategian ja siihen kuuluvan osaamiskeskuksen kanssa. Mallin lisäksi Ilona-hankkeessa kerätty eurooppalainen vertailuaineisto ja osahankkeissa pilotoidut menetelmät tulevat hyvään käyttöön osaamiskeskuksen toimintaa käynnistettäessä.
Tutkimukset, lääkitys, terapia ja vertaistuki ovat auttaneet Anna-Reeta Pakarista eteenpäin . Hän ehti saada useita masennusdiagnooseja, ennen kuin hänellä todettiin Aspergerin oireyhtymä ja myöhemmin ADHD. Myös muita diagnooseja tuli, mutta yksi punainen lanka kulki läpi moninaisia haasteita sisältäneiden vuosien: hoitotyö tuntui omalta alalta, ja Pakarinen viis veisasi työkyvyttömyyseläkkeelle sysimisestä. Hän nauttii lähihoitajan työstä kotihoidossa, ja opiskelee myös toiseen unelma-ammattiinsa, sairaanhoitajaksi.
Työllisyyden eri toimijoiden ja kuntien yhteistyö on tärkeää, jotta työnhakija saa tarvitsemansa ja oikea-aikaiset palvelut. Kolmannella sektorilla on mahdollisuus toimia ketterästi muiden toimijoiden apuna/välissä ja monella järjestöllä on myös tarjota laadukkaita ja tarpeisiin vastaavia työllisyyspalveluita. Yhteistyö edellyttää molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta ja kykyä kuunnella aktiivisesti toista osapuolta. Oleellista on myös tietää ja tuntea oma toimintaympäristö ja sen monimuotoisuus. Tärkeintä työllisyydenhoidon palvelurakenteiden muutoksissa on, että työnhakijoiden oma ääni ja heidän kokemuksensa saadaan kuuluviin – he ovat oman elämäntilanteensa asiantuntijoita.
- Mulla on niin paljon asiantuntijuutta, että yhteiskunta menettää jotain, jos se ei ota mua töihin, totesi 27-vuotias Jenni Aittasalo alustuspuheenvuorossaan. Päivän aikana keskusteltiin vammaisten henkilöiden työllistymiseen liittyvistä asenteista, opintoihin ja työelämään liittyvistä tukimuodoista, monimuotoisesta rekrytoinnista ja työnantajayhteistyöstä.
Yhtiön tavoitteet ovat erinomaiset ja toteutuessaan ne ovat omiaan ehkäisemään syrjäytymistä ja siitä seuraavia negatiivisia vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Riskinä konkurssisuojatun yhtiön perustamisessa ovat kilpailuhäiriöt, kirjoittaa Suomen Yrittäjien Harri Hellstén.
Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin niiden näkemyksiä YK:n vammaissopimuksen tavoitteiden toteutumisesta. Juuri julkaistujen vastausten perusteella edistystä on tapahtunut, mutta konkreettisia toimia kaivataan yhä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden lisäämiseksi.
Yhteiskunnallisten yritysten kehittäminen on yksi keino edistää Suomen hallituksen asettamaa työllisyystavoitetta. 22.9. julkaistussa artikkelikokoelmassa esiteltiin ehdotus työhön integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden Suomen malliksi.
Suomessa ei juurikaan tarjota korkeakoulutusta yhteiskunnallisen yrittämisen osalta muuten kuin satunnaisten yksittäisten kurssien muodossa, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tarjoama kolmen opintopisteen verkkokurssin yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesti yrittäjyydestä. Aiheesta on tosin tehty tutkimusta Aalto yliopistossa ja LUT-yliopistossa. Yhteiskunnallisten yrittäjyyden koulutusohjelmien tilanne ei ole myöskään kovinkaan paljon parempi muualla Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Tuettu oppisopimus tarkoittaa oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tukimuoto, esimerkiksi työhönvalmennus. Opiskelija on yhä itse vastuussa opinnoistaan, mutta työhönvalmentaja voi tukea esimerkiksi näyttösuunnitelmien laatimisessa, ajanhallinnassa, omien vahvuuksien tunnistamisessa, verkostoitumisessa sekä työelämän pelisääntöjen opettelussa.
Olen Viivi Kivelä, 29-vuotias itähelsinkiläinen varhaiskasvatuksen opiskelija. Olen aiemmin keskeyttänyt hallintotieteiden opinnot ja työskennellyt eripituisissa työsuhteissa kaupan alalla. Olen kärsinyt toiminnanohjauksen ongelmista, hajamielisyydestä, toistuvasta masennuksesta, ahdistuksesta ja aikaansaamattomuudesta kaikessa mitä olen tehnyt, mutta tänä keväänä asiat ovat alkaneet loksahdella paikoilleen. Löydettyäni netistä Itä-Helsingin Klubitalon opintovalmennuksen laitoin sinne saman tien sähköpostia. Muutamassa päivässä sainkin jo ensimmäisen tutustumiskäyntini.
Opintovalmennus tarjoaa aikarajoitteetonta tukea opiskelijoille ja opintoihin pyrkiville, joilla on mielenterveyden haasteita tai muutoin psykososiaalisen tuen tarvetta. Tuki tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Opintovalmennus koostuu yksilövalmennuksesta, vertaistuesta ja oppilaitosyhteistyöstä.
Vates-säätiön aluetoiminta toteutti kesän 2020 tavoin kyselyn maakunnissa toimiville työllisyystoimijoille tammi–helmikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 90 henkilöä. Vastaajia oli eniten järjestöistä ja säätiöistä (39 %), kunnan tai kuntayhtymän työllisyyspalveluista (18 %) ja kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveys- palveluista (8 %). Edellisen kyselyn tapaan vastaajilta kysyttiin eri teemoihin liittyviä kysymyksiä osatyökykyisten työllistämisestä maakunnissa.
Meriva sr on Kemissä toimiva sosiaalipalvelujen tuottaja, jolle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritysmerkki. Säätiö toimii valmennuksen, tuetun työllistämisen, kuntoutuksen, koulutuksen, tuotannollisen toiminnan ja terapeuttisen työtoiminnan monitoimiyksikkönä. Merivan toimintaa ohjaavat arvot: toteutetaan asiakasta arvostavaa palvelua olemalla vahva valmennuksen ammattilainen, tuotetaan tuloksellisesti yhteiskunnallista hyvää ja ollaan luotettava ja luova kumppani.
Silta-Valmennusyhdistyksessä tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa kaikilla koulutusasteilla. Toiminta koetaan tärkeäksi niin oppilaitosten kuin kuntienkin näkökulmasta. Yhdistyksessä on erilaisia oppimisympäristöjä sellaisille oppilaille ja opiskelijoille, joille perinteinen kouluympäristö ja opiskelumetodit eivät syystä tai toisesta sovi.
Jatkuvan oppimisen uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Uudistuksella vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa työikäisten osaamista. Yhtenä uudistuksen toimenpiteenä Suomeen perustetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Lopullisena päämääränä on tukea mielekkäitä työuria, työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. (OKM 2021.)
Essi-Maria Heikura, 21, opiskelee liiketalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livessä. Hän oli Vates-säätiössä koulutussopimusjaksolla helmi-maaliskuussa 2021. Aiemmat koulutussopimusjaksot Heikura on suorittanut koulun sisällä mm. aulapalveluissa. Heikuran mielestä työhönvalmentajan tuki opintojen aikana on ollut hyödyllistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.
Ilona-hankkeen tavoitteena on etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työllistymisen reittejä henkilöille, joiden on vaikea työllistyä. Suomeen soveltuvan toimintamallin kehittely on pitkällä. Kokemuksia on kertynyt myös yli 200 henkilön ryhmä- tai yksilövalmennuksista. Ilonan tavoitteet kytkeytyvät suoraan tämänhetkisiin hallitusohjelman toimiin, kuten yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaan.
Tullin pääjohtaja, selvityshenkilö Hannu Mäkinen luovutti helmikuussa työministeri Tuula Haataiselle selvityksen osatyökykyisten Suomen mallista. Selvityksen pohjalta Suomeen on päätetty perustaa uusi (liiketoimintaperiaatteella toimiva) välityömarkkinatoimija, Välittäjä oy. Mallin tarkoitus on muodostaa lisää työpaikkoja ja tarjota osatyökykyisille henkilöille tukea työllistymiseen.
Rakastan yli kaiken sitä mitä teen. Ahmin tietoa ja taitoa visuaalisuudesta, seuraan kansainvälisiä alan uutisia, blogeja, trendejä – kaikkea mitä ehdin ja löydän. Tilaan kirjoja, etsin inspiraatioita, innovatiivista tapaa luoda erottuvaa visuaalisuutta. Olen kulkenut pitkän tien päästäkseni tähän pisteeseen, jossa teen sen mitä jaksan ja sitä, mitä rakastan.
Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen helpottui vuoden 2019 alussa, kun voimaan tullut lakimuutos mahdollisti kuntoutukseen pääsyn ilman lääkärinlausuntoa tai lähetettä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää suunta opintoihin ja työelämään. Esimerkiksi sosiaalitoimen, Ohjaamon tai etsivän nuorisotyön työntekijä voi arvioida 16–29-vuotiaan nuoren työ- ja toimintakykyä sekä lähettää nuoren kuntoutukseen.
Koronatilanteen aiheuttamasta etäkuntoutuksesta ja uusista digitaalisista keinoista on tullut työhön ohjaavia kuntoutus- ja valmennuspalveluita tuottavalle Avainsäätiölle hyvä lisä kuntoutuksen keinovalikoimaan. Vaikka digiloikka etäkuntoutukseen on ollut säätiössä varsin onnistunut, etäkuntoutus ei sovi jokaiselle. Perinteisiäkin keinoja tarvitaan yhä.
Työllisyysasteen nostaminen ja kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä ovat hallitusohjelmatavoitteita. Tähän liittyen hallitus käynnistää ensi vuoden alussa työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille.
Mielenterveyskuntoutujien toipumista edistävän Suomen Klubitalot ry:n Klubitaloissa on vuoden 2020 alussa otettu käyttöön toipumiskysely osana asiakastietojärjestelmä Salesforcea. Psyykkisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arvioinnilla on tarkoitus saada parempaa tietoa jäsenien toipumisen kehityksestä, mutta sillä on vaikutusta myös etenemisessä kohti työelämää.
Useimmat kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Koska tukea ei ole tarjolla, jää ainoaksi vaihtoehdoksi osallistuminen työtoimintaan ja tyytyä työntekemisen iloihin palkatta. Kunnissa, joissa on suunnattu resursseja työhönvalmennukseen, on saatu hyvää tulosta aikaan.
Työkyvyn arviointia tehdään kolmannella sektorilla oikeissa työympäristöissä. Autismisäätiön asiantuntijat Marko Lahti, Satu Harjunpää ja Anne Marttinen kertoivat työkyvyn arviointiin liittyvistä kokemuksistaan. Marttisella ja Harjunpäällä on kymmenen vuoden kokemus työhönvalmennustyöstä eri palveluntuottajille.
Työkyky tarkoittaa yksilön resurssien, terveyden, toimintakyvyn, taustan, motivaation, tietojen ja taitojen sekä työn, työolosuhteiden ja työyhteisön vuorovaikutuksen summaa. Sitä tulisi tarkastella työkyvyn ja kuntoutumisen tuen toimissa laajasti sekä räätälöidä tukitoimet yksilön tarpeiden mukaisesti. Monialainen yhteistyö arviointiprosessin aikana vahvistaa kokonaisvaltaista tukea.
Suomessa on noin 11 500 yli 16-vuotiasta synnynnäisen sydänvian takia leikattua ihmistä, ja määrä kasvaa vuosittain vähintään 250 henkilöllä. Suurin osa sydännuorista ja -aikuisista opiskelee tai tekee työtä aivan kuin kuka tahansa. Tämä katsaus perustuu yhteen suomalaiseen ja kahteen ulkomaiseen tutkimukseen, joissa on tarkasteltu synnynnäisten sydänvikojen vaikutusta ammatinvalintaan ja työelämään.
Synnynnäinen lihastauti ei näy päällepäin, mutta aiheuttaa väsymystä. Heini Björk työskenteli vuosia it-alan yrityksessään, kunnes joutui pitämään taukoa työelämästä. Hän opiskelee uutta ammattia. Björk on tyytyväinen, että jaksaa tehdä 40-prosenttista työviikkoa hankesuunnittelijana. – Lääkärienkin on usein vaikea ymmärtää, että 8-tuntiset työpäivät ovat minulle mahdottomuus.
Sosiaali- ja terveysministeriö alkoi vuonna 2019 toteuttaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työkykyohjelmaa. Tavoitteena on mm. tukea osatyökykyisten työttömien henkilöiden työhön pääsyä ja työssä pysymistä. Myös Vates ja muita järjestöjä on mukana ohjelman toteuttamisessa osana valtionavustushankkeita.
Työni ja minä: Asiakkaat yllättyvät tullessaan kuulluiksi, toteaa Merja Lind. Hän toimii Varsinais-Suomen TE-toimistossa palvelumanagerina.
MS-tauti on yksi pitkäaikaissairauksista, joka voi edetä tasaisesti tai vaihdellen. Välillä voi olla parempia kausia, välillä huonompia. Sopiva lääkitys palauttaa ihmisen toimintakykyä.