Siirry pääsisältöön

Artikkelit

14.06.2024

Työelämän murroksesta on puhuttu jo pitkään ja tätä kirjoittaessani vietetään jälleen poliittisten lakkojen aikaa. Lakkoja on keväällä 2024 ollut useita eivätkä ne kohdistu suoranaisesti työnantajiin tai esimerkiksi TES-sopimusten päättymiseen. Ne kohdistuvat työelämän epävarmuuteen.


13.06.2024

Inka Koskivirta on ollut Helsingin Klubitalon jäsen yli 12 vuotta. Hän liittyi jäseneksi, koska kuuli mahdollisuudesta opintovalmennukseen. Klubitalo on tarjonnut myös työmahdollisuuksia. Helsinkiläinen Koskivirta etsii osa-aikatyötä oikoluvun parista


12.06.2024

Yrityksissä on pulaa osaajista ja esimerkiksi Kiipulan nuorilla on pulaa työpaikoista. Tarvitaan välittäjiä. Moninaisuuslähettiläs voi olla yksi mahdollistava linkki.


05.06.2024

Satakunnan Osuuskauppa on maakunnan suurin yksityinen työnantaja: se työllistää 1 100 ihmistä. Yhtiössä on tehty jo vuosia työtä sen eteen, että ihmiset pystyisivät jatkamaan töissä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Työn muokkaus ja tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa ovat keskeisiä avaimia asiaan


16.05.2024

Mielenterveysongelmien lisääntyminen työelämässä on nykypäivän yhteiskunnassa kasvava huolenaihe. Viime vuosina niiden esiintyvyys ja vaikutukset työelämässä ovat lisääntyneet. Pahimmillaan mielenterveysongelmat voivat johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.


29.04.2024

Asumispalveluyksikkö Pirta kaipasi lisäkäsiä asukkaiden arjen virkistämiseen ja rikastuttamiseen. Motivoituneelle ja koulutetulle osaajalle avautui ovi työelämään. Kehitysvammaisten vapaa-ajan toiminnan varmaotteisen ohjaajan katse on vahvasti kohti tulevaisuutta.


29.04.2024

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on tehty IPS-työhönvalmennusta noin vuoden ajan. Hyvät tulokset ja kiittävä palaute kannustavat. Asiakaslähtöisyydestä pidetään kiinni vaativien tulostavoitteidenkin keskellä.


11.04.2024

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa selvitettiin järjestöjen rooleja työllisyyden ekosysteemeissä. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tuoreen selvityksen tulokset vahvistavat, että yksi merkittävä rooli on materiaalikierron ja vihreän siirtymän edistäjä. TE-palvelujen siirtyminen kuntien vastuulle tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden ottaa potentiaali käyttöön.


01.03.2024

Tulosperusteinen työllisyyspalvelujen hankinta on ajankohtainen aihe TE25-uudistuksen lähestyessä. Uudistukseen sisältyvä rahoitusmallin muutos ohjaa kuntia tarkastelemaan palvelujen työllisyysvaikutuksia aiempaa tarkemmin. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tuoreessa selvityksessä kerättiin tietoa siitä, millaisilla tulosperusteisilla malleilla yhteiskunnallisilta yrityksiltä hankitaan työllisyyspalveluja ja millaisen mallin he näkevät toimivimpana.


29.01.2024

Vaasan seudulla päätettiin, että alue keskittyy rakentamaan alueellista työllisyyden ekosysteemiä ilman työllisyyden kuntakokeiluun osallistumista. Palvelumuotoilua ja kokeilukulttuuria on Vaasassa harjoitettu jo 2010-luvun aikana. Työllisyydenhoidon uudistusten alla nähtiin kuitenkin erityinen tarve yhteistyön vahvistamiselle ja palvelujen yhteiskehittämiselle.


26.01.2024

Kanta-Hämeessä luotsataan aluetta kohti uutta elinvoiman ja työllisyydenhoidon mallia yhdessä tekemisellä. Yhdessä tekeminen on jotain enemmän kuin yhteistyö, siinä ponnistellaan kohti samaa päämäärää. Työ vaatii kauaskatseista visiota, tahtoa, yhteistä keskustelua ja tietysti yhdessä tekemistä.


26.01.2024

Vuoden 2023 aikana on muodostettu työllisyysalueita, jotka ottavat vastuun työllisyydenhoidosta vuoden 2025 alussa. Vaikka suunnitelmat piti palauttaa työ- ja elinkeinoministeriöön lokakuun 2023 lopulla, suunnitelmia kehitetään edelleen. Esimerkiksi palveluiden järjestämisen käytännön prosesseja hiotaan työllisyysalueilla vuoden 2024 aikana. Ministeriöön palautettiin 38 järjestämissuunnitelmaa ja 7 poikkeushakemusta. Lisäksi on viisi kuntaa, jotka eivät ole mukana minkään työllisyysalueen suunnitelmassa. Yksin kaupunkina järjestämissuunnitelman jätti viisi kaupunkia, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Lahti ja Vantaa. Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotukset perälautamenettelyssä mukana oleville kunnille on julkaistu marraskuun lopulla. Ehdotuksen mukaisesti työllisyysalueita muodostuisi 44 kpl.


25.01.2024

Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät 23 hyvinvointialueelle. Siirtymävuosien 2023–2024 rajapinnat hyvinvointialueille ovat kuntien tai kuntakokeilujen työllisyyspalvelut. Vuoden 2025 rajapinnat elävät taas, kun työllisyysalueet aloittavat. Marraskuun 2023 loppuun mennessä arvio on, että työllisyysalueita tullee olemaan 44 kpl.


25.01.2024

Innovaatioiden tukeminen on yksi Tampereen seudun ekosysteemin rakennusprosessin kivijaloista. Ekosysteemiä on alettu rakentaa yli kuusi vuotta sitten. Käytössä on mm. erilaisia kokeilualustoja ja oppimisympäristöjä. Palveluhankinnoissa tuotekehitys painottuu nopeisiin työllistymisiin johtaviin palveluihin ja yhä enemmän työelämässä tapahtuviin palveluihin.


25.01.2024

Salossa ja Ylivieskassa pohdittiin Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeen fasilitoimana, mitkä ovat perusedellytykset ekosysteemimäiselle toiminnalle. Vastaukset olivat hyvin samankaltaisia, mm. palvelut yhdeltä luukulta ja vanhojen toimintatapojen kriittinen tarkastelu.


25.01.2024

Ekosysteemi vaatii veturiorganisaation, joka fasilitoi yhteisen arvolupauksen syntymistä ja sitä, että toimijat näkevät oman roolinsa osana kokonaiskuvaa. Pidempään toimineissa ekosysteemeissä veturiorganisaation toiminnassa korostuu vakauden säilyttäminen ja uudistumisen mahdollistaminen. (Foss ym., 2023)


25.01.2024

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on merkittävä rooli työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääjinä. Sekä Euroopan komissio että OECD kehottavat jäsenvaltioitaan luomaan toimintaympäristön, joka edistää yhteiskunnallisen yritystoiminnan kasvua ja kestävää kasvua.


25.01.2024

Oletko pohtinut, miten ruuasta ja syömisestä voisi keskustella asiakkaiden kanssa? Uusi Elämänlaatua ruuasta -toimintamalli on kehitetty muun muassa työhönvalmennuksen tueksi. Sen avulla ohjaaja voi uudella tavalla käsitellä ravitsemukseen liittyviä aiheita ja samalla edistää asiakkaidensa työkykyä ja kuntoutusta.


24.01.2024

Ekosysteemin käsitteestä on tullut toisiinsa kytkeytyvien toimijoiden kokonaisuuksia kuvaavana metaforana vakiintunut osa niin tutkimus- kuin kehittämistoiminnan ammattisanastoa. Käsitteestä on myös johdettu useita eri sovelluksia, joiden suomenkielisistä versioista liiketoimintaekosysteemin, innovaatioekosysteemin ja yrittäjyysekosysteemin käsitteet lienevät käytetyimpiä. Aina ei silti ole aivan selvää, mitä hyötyä ekosysteemikäsitteen käytöstä on tai miten ekosysteemit eroavat esimerkiksi jo aiemmin paljon puhutuista verkostoista.


12.01.2024

Järjestöt työllisyyden kuntakokeiluissa -hankkeessa on ollut tavoitteena hahmottaa vaikuttavia järjestölähtöisiä työllisyydenhoidon malleja työllisyyden kuntakokeiluissa. Hankkeen aloituksen jälkeen päätetyt rakenteelliset uudistukset työllisyydenhoidossa, ovat laittaneet palaset uudelleen liikkeelle. Työllisyydenhoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnalliselle tasolle, jolloin jokainen syntyvä työllisyysalue voi luoda omat alueelliset käytäntönsä. Niin kuin kuvitella saattaa, alueet ovat hyvin erilaisia, eikä yksi malli mitenkään sovi jokaiselle alueelle.


12.01.2024

Osalla työnantajista voi olla virheellisiä käsityksiä tai jopa pelkoja osatyökykyisten henkilöiden rekrytoinnista. Napakka Oy:n myyntijohtaja Ville Koskinen haluaa jakaa tukkuliikkeen kokemuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä, koska hän haluaa rohkaista muita yrityksiä palkkaamaan osatyökykyisiä työntekijöitä.


05.01.2024

Kun työuupumus ja masennus iskee, niin tosi on kyseessä. Kajaanilainen Nina Karjalainen on kamppailut mielen ongelmien kanssa jo 12 vuoden ajan. Tänä päivänä tilanne näyttää valoisalta, sillä työnantajan taholta on ymmärretty, ettei kaikki voi palata ennalleen. Työelämän joustot ovatkin tärkeitä askelmia polulla, jolla kuljetaan jälleen kohti mahdollisimman täysipainoista elämää.


04.01.2024

Työ- ja elinvoimapalveluiden uudistuksessa työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025. Työllisyyspalvelujen rahoitus uudistuu siten, että kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuista varhentuu ja laajenee. Jatkossa työttömien ohjaaminen palveluun ei vaikuta kunnan rahoitusosuuksiin, vaan rahoitusosuus pienenee vasta työllistymisen, koulutukseen ohjautumisen tai muun etuuden piiriin siirtymisen myötä.


18.12.2023

Juha Uusitalo sai työpaikan välinehuoltokeskuksesta Hyvinkään sairaalasta. Työnantajan ja -hakijan tarpeet kohtasivat, kun keskuksessa kuultiin mahdollisuudesta rekrytoida työntekijöitä Keusoten vammaispalveluiden päiväaikaisesta työtoiminnasta. Kolmen ihmisen työpanos on helpottanut välinehuoltajien työtä. Työvalmentaja on tarvittaessa sekä palkattujen että heidän esimiehensä tukena.


13.12.2023

Nita Halosen viesti työnantajille ja työyhteisöille on se, että diagnoosi ei kerro ihmisestä mitään. Diagnosoidun sairauden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, millainen ihminen on tai miten hyvin hän työskentelee.


27.09.2023

Suomessa on arviolta noin 40 toimijaa, jotka voisivat osallistua varattuun hankintamenettelyyn. Selvityksestä kävi ilmi, että hankintayksiköt eivät ole hyvin perillä varattujen hankintojen käyttömahdollisuuksista. Toimijan osallistumista hankintaan puolestaan rajaa mm. osallistumisen työläys. Hankintojen pilkkominen pienempiin osiin voisi ratkaista osan varattujen hankintojen haasteista.


16.08.2023

Noin 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Tämä tarkoittaa suurta määrää työikäisiä suomalaisia. Heistä 600 000 kokee sairauden tai vamman hankaloittavan työelämässä pärjäämistä tai sinne pääsemistä. Pitkäaikaissairauden määritelmä vaihtelee hieman eri lähteitä tarkasteltaessa, mutta oleellista on sairauden kesto ja diagnoosin vaikutus toimintakykyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmän mukaan pitkäaikaissairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden vuoksi potilas saa säännöllistä hoitoa tai joiden takia hän on terveydenhuollon seurannassa. Määritelmän mukaan pitkäaikaissairaus on myös kestoltaan vähintään yli kuusi kuukautta. Pitkäaikaissairaudet ovat keskenään erilaisia. Osa vaikuttaa hyvin vähän sairastavan arkeen ja toimeentuloon. Toisten sairauksien vaikutukset työ- ja toimintakykyyn ovat niin merkittäviä, että ne vievät mahdollisuuden kerätä ansiotuloja ja toimia omaa koulutusta vastaavassa ammatissa kokonaan.


16.08.2023

Rasmuksen (nimi muutettu) ei ole tarvinnut liikaa tinkiä omasta unelma-alastaan, vaikka työhön liittyviä suunnitelmia pitikin muokata uusiksi sairastumisen myötä. Hänen viestinsä on, että sairauden sulkiessa ovia, se myös opettaa arvostamaan monia muita asioita. Terveys ei aina ole itsestäänselvyys.


16.08.2023

Mielikuva Parkinsonin taudista ikäihmisten sairautena on yleinen. Todellisuudessa joka kolmas uusista diagnooseista tehdään työikäisille.


16.08.2023

Suuri osa pakko-oireista häiriötä (OCD) sairastavista käy töissä. Useimmiten ihminen suoriutuu työstään, vaikka pakkoajatukset vaikuttaisivat keskittymiskykyyn ja aikaa kuluisi vaikkapa sähköpostien tarkistamisrituaaleihin.


15.08.2023

Aivoverenvuoto pysäytti Sirpa Jokisen vain sairausloman ajaksi – tällä hetkellä hän tekee kahta osa-aikatyötä ja käynnistelee yrittäjänä omaa jalkahoitolaa. Jokinen sanoo nauttivansa työskentelystä lähellä ihmisiä.


15.08.2023

Osan aikaa töissä, väliajat osasairauspäivärahalla – onnistuuko paluu työelämään tällaisen ratkaisun avulla? Siitä kertovat lonkkaleikkauksesta toipuva Auli Turunen sekä hänen lähiesihenkilönsä Jonna Schadewitz-Laakkonen.


15.08.2023

Henkilökohtaisten avustajien saaminen on yhä vaikeampaa, ja työntekijäpula vaikuttaa jo vammaisten ihmisten turvallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Monelle ongelma kertautuu edelleen, kun avustajapula heikentää myös mahdollisuuksia työnhakuun tai työssä käymiseen ja haastaa oman jaksamisen. Elina Mäkikunnas on opettajana unelmiensa ammatissa, eikä työpäivästä suoriutuminen aiheuta ongelmia – jaksaminen alkaa olla kortilla vasta työpäivän jälkeen, kun toinen työrupeama avustajakuvioiden selvittelyssä alkaa.


11.08.2023

Lääkkeiden huima kehitys on pidentänyt monen MS-potilaan mahdollisuuksia jatkaa työelämässä. Työn muokkauksista eniten käytössä ovat erilaiset työaikaan liittyvät käytännöt.


10.08.2023

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö esiintyy lähes neljällä prosentilla aikuisista ja hoitamattomana voi johtaa vakaviin haasteisiin työelämässä ja opinnoissa.


09.08.2023

Työelämässä jatkaminen syöpään sairastumisen jälkeen tarjoaa tärkeitä psykologisia ja taloudellisia etuuksia. Työllä voi olla kuntouttava merkitys: työ tuo merkityksellisyyden kokemuksia, iloa työn tuloksista, mutta työn kautta voi myös peilata omaa jaksamista ja työkykyään. Työssä voi näyttää, että on edelleen se sama osaava työntekijä kuin ennen sairastumista.


09.08.2023

Migreeni ilmenee yksilöllisesti ja voi vaikuttaa merkittävästi opiskeluissa etenemiseen sekä työelämässä jaksamiseen. Työikäisten naisten keskuudessa (15–49-vuotiaiden ikäryhmässä) migreeni on tautitaakaltaan merkittävin elämää ja työntekoa haittaava sairaus. Migreeniä esiintyy työikäisillä naisilla noin kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä.


08.08.2023

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista tai työhön paluuta silloin, kun työkyky on heikentynyt eivätkä muut keinot riitä. Kysymyksiin kuntoutushakemuksesta vastasi Ilmarisen kuntoutuspäällikkö Mari Kyyhkynen.


08.06.2023

Työpoliittisen aikakauskirjan 1/2023 artikkelissa Anne Kallio ja Ruut Uurtimo erittelevät kolmannen sektorin tulevaisuutta työllisyydenhoidossa. Kolmas sektori tuottaa työllisyydenhoitoon liittyviä palveluja pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Kallio ja Uurtimo hahmottavat kolme skenaariota.


08.06.2023

Vammaispalveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. 1.3.2023 eduskunta hyväksyi lain sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.10.2023. Uudella vammaispalvelulailla kumotaan Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Samalla muutetaan mm. kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia, sosiaalihuoltolakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ja mielenterveyslakia. Nämä ovat voimassa siihen asti, kun uusi laki tulee voimaan.


08.06.2023

Tuetun työllistämisen työhönvalmennuksen nykytilanne, saatavuus ja tulevaisuus hyvinvointialueilla puhututtavat kentällä. Tove Lassenius ja Melanie Shametaj kertovat näkemyksiään siitä, miten työhönvalmennusta tuetussa työllistämisessä tulisi kehittää. – Työnantajat olisi saatava mukaan, he painottavat.


30.05.2023

Työkyvyn käsite muuttuu ajan mukana, kuten työkyvystä puhuminenkin. Osatyökykyisyydessä on alettu nähdä paremmin jäljellä oleva työkyky, jota voi tukea eri tavoin. Myös kuntoutus kehittyy, ja nyt yhtenä tavoitteena on luoda mittareita sen vaikuttavuuden osoittamiseksi, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.


11.05.2023

Unicus Oy palkkaa autismikirjon henkilöitä ohjelmistotyöntekijöiksi. Yritys tarjoaa IT-palveluja testaukseen, koodaukseen ja laadunvarmistukseen ja aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2019. Yrityksen mukaan autismikirjon diagnoosi vahvistaa juuri niitä ominaisuuksia, joita hyviltä ohjelmistotyöntekijöiltä vaaditaan.


03.05.2023

Saga Naumanen voitti kultaa kansainvälisissä Abilympics-kilpailuissa, lajina Character Design. Hopeaa sai peräti neljä suomalaista. Yksi heistä oli Miia Harpo, jonka lajina oli Cake Decorating. Kansainväliset ammattitaitokilpailut pidettiin Ranskassa maaliskuussa.


03.05.2023

Työvalmennus tarjosi tärkeää tukea Mikko Haapaselle Ammattioppilaitos Spesiasta valmistumisen jälkeen. Työvalmennuksessa Haapanen sai oman työvalmentajan, Sanna Tomma-Huovisen, jonka kanssa hän aloitti sopivan työpaikan etsinnän. Oma paikka löytyi lopulta Hesburgerilta.


17.04.2023

Tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tekijöitä, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä. Kaksi tällaista tekijää ovat puutteellinen koulutus ja vähäinen työkokemus. Suomessa vammaisten henkilöiden yrittämisen esteinä ovat olleet mm. lainsäädännön vaikeaselkoisuus sekä viranomaisten ja vammaisten itsensä puutteelliset tiedot lainsäädännöstä, palveluista ja yrittämisestä. Joni Korpela kirjoittaa vammaisten henkilöiden yrittäjyydestä suomalaisen selvityksen (VNTEAS 2017) ja Better Incubation -projektin pohjalta.


03.02.2023

Työnantajat voivat saada monenlaista tukea ja apua osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. Alla pähkinänkuoressa tietoa tukimuodoista, joita on mahdollista hyödyntää osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisessa.


03.02.2023

Osaavan työvoiman saatavuusongelmat kurittavat niin yksityistä kuin julkista työnantajaa. Tässä kohtaa yleensä katseet kääntyvät kansainvälisten osaajien houkutteluun – siis työperäiseen maahanmuuttoon. Sen sijaan kotimaiset työvoimareservit – etenkin henkilöt, jotka haluaisivat ja pystyisivät antamaan työpanoksensa työmarkkinoilla – jäävät työnantajien ajatuksissa helposti marginaaliin.


20.01.2023

Mikä mättää, jos yritykset eivät haluat rekrytoida osatyökykyisiä henkilöitä? Kysyimme asiaa toimitusjohtaja Jukka Hurrilalta, jolla on kaksi työllistämisen alan yritystä Satakunnassa ja joka vaikuttaa eri yrittäjäjärjestöjen luottamustehtävissä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.


18.01.2023

Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä selvitti yhdessä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kanssa yrityksien näkemyksiä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisestä. Samalla haluttiin selvittää työnantajien tietoja välityömarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista.


17.01.2023

Viime vuonna julkisessa työnvälityksessä rikkoutui miljoonan uuden avoimen työpaikan rajapyykki. Kuluvan vuoden tahti on vieläkin kovempi. Samaan aikaan pula osaavasta työvoimasta haittaa työnantajien toimintaa. Kysynnän kasvu on kuitenkin alkanut tasaantua.


13.01.2023

Välityömarkkinoilta työllistyminen työmarkkinoille vaatii usein tukea ja ohjausta molempiin suuntiin. Hyppäys työelämään voi olla monelle liian suuri. Tällöin tarvitaan apukeinoja ja sopivan motivoivaa potkua työpaikan löytämiseksi.


04.01.2023

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) on ollut toiminnassa vuoden verran. Osaamiskeskuksen yksi tehtävä on tarjota neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallisille yrityksille ja sellaisia perustaville


02.01.2023

Vates-säätiön Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa selvitetään, millainen rooli kolmannen sektorin toimijoilla on kuntakokeilualueiden työllisyydenhoidossa. Osana selvitystä on toteutettu 50 haastattelua eri alueiden järjestötoimijoille.


02.01.2023

Ammattiopisto Liven toisen vuoden opiskelija ja paraurheilija Vilma Bergille (19) työelämä tuntuu vielä kaukaiselta. Tällä hetkellä hän haluaa keskittyä kodinhuoltoalan opintoihinsa sekä urheiluun ja antaa suunnitelmilleen tilaa muovautua.


30.12.2022

Aapo Väisänen kirjoitti omilla taidoilla menestymisestä ja pohti myös työelämää. Hän osallistui keväällä 2021 Saku ry:n järjestämän SAKUstars-kulttuurikilpailun kirjoittaminen -sarjaan. Hänen kirjoituksensa palkittiin hopeamitalilla.


30.12.2022

Vatesin aluetoiminta teki kyselyn TEM:n TE-palvelupiloteille ja STM:n valtionavustushankkeille. Kyselyssä kartoitettiin järjestöyhteistyötä Työkykyohjelmassa ja järjestöjen roolia palvelumallin kehittämisessä..


28.12.2022

Jani Siivola on liiketoiminnan asiantuntija Reddo Partnersissa Rovaniemellä. Yritys tekee mm. rekrytointikonsultointia. Nyt Siivola on oppinut itse ja jakanut yrittäjille tietoa osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä hankkeessa Eduro-säätiön kanssa.


16.12.2022

Oululainen luokanopettaja Ella Saarenpää-Kervinen on entinen ratsastaja ja nykyinen pararatsastaja. Huhtikuussa 2016 pitkän linjan hevosharrastajan elämä muuttui. Oli aivan tavallinen keskiviikkopäivä, ja käynnissä oli aivan tavalliset esteratsastustreenit. Tuolla kerralla jotakin meni kuitenkin pieleen: Saarenpää-Kervinen putosi hevosen selästä saaden rysäyksessä aivovamman.


01.12.2022

Eetu Kuisma tähtää Pariisin paralympialaisiin vuonna 2024. Hän valmentautuu Turkuun perustetussa Paraurheilun valmennuskeskuksessa. Jalkapallosta yleisurheiluun vaihtanut Kuisma on töissä Ammattiopisto Spesiassa, joka on yksi valmennuskeskuksen yhteistyökumppaneista.


09.08.2022

Kymenlaaksosta aluevaltuutetuksi valittu Inka Häkkinen on 39-vuotias sote-ammattilainen. Hänellä on useita sosiaali- ja terveysalan tutkintoja ja hän on työskennellyt alan eri sektoreilla koko aikuisikänsä. Aluevaltuutetun tehtävästä hän kiinnostui, koska koki omaavansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella saatua kokemusta ja näkökulmaa aluevaltuuston työskentelyyn.


08.08.2022

Nuorten Ystävien Klubitalo Roihulan työhönvalmennuksella oli merkittävä rooli Timo Veijasen työllistymispolulla, kun hän tapaturman jälkeen hakeutui takaisin työelämään. Hänen polkunsa kulki klubitalotoiminnasta työharjoittelujaksojen kautta palkkatuettuun työhön.


04.08.2022

Harvinainen munasarjasyöpä ja siihen saadut hoidot heikensivät Eva-Maria Strömsholmin, 41, työssä jaksamista pysyvästi. Hänen piti vaihtaa alaa, koska luokanopettajana ei voi tehdä osa-aikatyötä. Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Strömsholm sairastui uudelleen nelikymppisenä, tällä kertaa kilpirauhassyöpään. Töihin hän on halunnut palata niin pian kuin mahdollista.


02.08.2022

Vuonna 2018 ryhmä luovia nuoria halusi perustaa yrityksen, jossa he voivat tehdä työtään arvojensa mukaisesti. Syntyi yhteiskunnallinen yritys Kreatos Films osuuskunta, jossa on nyt kahdeksan jäsentä


02.08.2022

Raudaskylän opistolla esteettömyys toteutuu arjessa monin tavoin.


01.07.2022

Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi kertoo, että hänen työnsä liiton työelämäpalveluissa perustuu kumppanuuksiin, yhdessä toimimiseen, toisten kuuntelemiseen ja tuntemiseen. Itse ei voi tietää kaikesta kaikkea eikä pysyä ajan tasalla muutoksista, mutta verkostot tekevät kokonaisuuksien käsittämisestä helpompaa.


29.06.2022

Elisabeth Hästbacka selvitti tutkimuksessaan Equal participation in society? Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland vammaisten henkilöiden yhtäläisen osallisuuden toteutumista yhteiskunnan eri aloilla. Tutkimus perustui artikkeleihin, joiden perusteella näyttää siltä, että työelämäosallisuus on eniten tutkittu yhteiskunnallisen osallisuuden alue.


16.06.2022

Jutta Variksella todettiin nuorena ihopsoriasis. Sitä ei nähty ammatinvalinnan esteeksi, mutta kun työnkuvaan tuli mm. kemikaalijätteiden hävittämistä, iho ei kestänyt sitä. Psoriasis laajeni niveliin. Silläkin on vaikutuksensa työn tekemiseen. Työnkuvaa laboratoriomestarina on onneksi voitu muuttaa.


02.06.2022

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämistä edistävä toimijakenttä on mielenkiinnolla, mutta myös kasvavalla huolella, seurannut viimeaikaista kehitystä. Mihin suuntaan työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudet ovat lopulta kääntymässä? Kehitys sisältää osin ristiriitaisia viestejä. Kaija Ray kirjoittaa Vatesin artikkelissa, miten vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen haasteita on käsitelty ja haettu niihin ratkaisuja useista näkökulmista. Miltä tilanne vaikuttaa tällä hetkellä?


04.04.2022

Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.


04.04.2022

Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?


04.04.2022

Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.


04.04.2022

Aluetoiminnan v. 2021 teettämässä kyselyssä (N=90) toivottiin tietoa viestinnästä ja vaikuttamistyöstä. Vatesin aluetoiminta ja viestintä vastasivat toiveisiin ja järjestivät tänä vuonna kaksi tilaisuutta teemalla ”Somekampanjaosaamista järjestöille”. Somekampanjointi on tehokas tapa vaikuttaa ja kampanjoita voi toteuttaa monin eri tavoin ja resurssein. ”Virtuaalinen tupa” oli täynnä, eli vinkit olivat selvästi tervetulleita.


04.04.2022

Kymenlaakson sote-järjestökenttä oli vielä vuoden 2021 alussa hajanainen. Järjestöasiantuntijoiden keskeisenä tavoitteena oli muodostaa verkosto, jotta järjestökenttä olisi tavoitettavissa ja selkeästi organisoitunut. Maakunnalliset alakohtaiset järjestöverkostot perustettiin helmikuussa.


04.04.2022

Asiantuntija Reetta Pietikäinen Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä esitteli Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin -webinaarissa (kts. s. 12) työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille suunnatun kyselyn tuloksia (N=191). Vastaajista 23 % toimi osana kuntakokeiluorganisaatiota.


21.03.2022

Hallituksen työkykyohjelmalla tavoitellaan valtakunnallisesti varhaisia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia työkyvyn tuen palveluita osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä tuetun työllistymisen menetelmien käytön lisäämistä kaikkein vaikeimmin työllistyvien apuna. Palveluissa painopistettä siirretään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.


21.03.2022

Yksi työkykyohjelman 22 hankkeesta on Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Työkyky käyttöön -hanke. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Yhdistyksiä on mukana hankkeen toiminnassa usealla eri tavalla, ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on koettu arvokkaaksi.


01.03.2022

Julkinen sektori tarvitsee kolmatta sektoria työllisyyden hoidossa. Monen osatyökykyisen työllistyminen olisi mahdotonta ilman järjestöjen apua.


21.02.2022

Osana Työkykyohjelmaa osatyökykyisille työnhakijoille suunnattuja TE-palveluja vahvistetaan kahdeksan eri TE- toimiston piloteissa. Pilottialueita ovat Etelä-Pohjanmaa, Häme, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Piloteissa keskitytään myös järjestöyhteistyön vahvistamiseen ja ne ovat käynnissä vuoden 2022 loppuun.


16.02.2022

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna 2020 osana työkykyohjelmaa avustusta 22 alueelliselle hankkeelle, joissa pilotoidaan työkyvyn tuen tiimejä tulevia sote-keskuksia ajatellen sekä tuetun työllistymisen menetelmiä, mm. laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja alihankintamallia. Eri kunnat ja kuntayhtymät koordinoivat hankkeita ympäri Suomen. Hankkeiden toimintakausi on 2020–2022. Hankkeissa on mukana eri sidosryhmiä, kuten myös kolmannen sektorin toimijoita.


16.02.2022

Työllisyydenhoito on murroksessa. Keväällä 2021 käynnistyneet kuntakokeilut puhututtavat kentällä paljon. Järjestöjä huolestuttaa, muuttuuko kolmannen sektorin rooli ja miten järjestötoimijoiden osaaminen säilytetään osana työllisyydenhoitoa. Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin – Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö -webinaarissa 23.11. haettiin ratkaisuja kestävään yhteistyöhön.


15.02.2022

Pohjois-Karjalan TE-toimisto on mukana palvelupilotoinneissa. TE-toimiston pilotissa on tehty tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Molemmat tahot ovat kokeneet yhteistyön erinomaiseksi.


28.01.2022

Keuhkovammaliiton Vajaakuntoisten työllistämisyksikön aloitteesta alkunsa saaneesta Vates-säätiöstä on 28 toimintavuotensa aikana kasvanut arvostettu valtakunnallinen toimija. Yhteistyöverkostomme ovat laajat ja olemme haluttu yhteistyökumppani – myös valtakunnallisella tasolla. Säätiön vaikuttavuus ja asiantuntijuus ovat kasvaneet, mikä näkyy mm. eduskunnan valiokunnille annettujen lausuntojen määrissä.


28.01.2022

Vates-säätiö toteutti kesällä 2021 taustaorganisaatioilleen kyselyn, jossa kysyttiin heidän näkemyksiään YK:n vammaissopimuksen kansallisen toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kysely on tehty aiemmin vuosina 2017 ja 2019. Vastausten perusteella tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, mutta käytännön toteutus etenee hitaasti.


27.01.2022

Opetus- ja kulttuuriministeriön saavutettavuussuunnitelma julkistettiin kesäkuussa 2021. Suunnitelman yksi tavoite on saada korkeakoulutuksen saavutettavuus kirjattua yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Kysyimme suunnitelman ohjausryhmässä mukana olleelta vaikuttamistyön asiantuntijalta sekä kahdelta kohderyhmään kuuluvalta Helsingin yliopiston opiskelijalta, miten saavutettavuus toteutuu Helsingin yliopistossa.


27.01.2022

Viime vuoden syyskuussa käynnistyi ESR-rahoitteinen Verkkovalmennuksella ja tuetulla työkokeilulla kohti koulutusta ja työtä -hanke, tuttavallisemmin Vesku-hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää työkokeilua vastaamaan paremmin pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden aikuisten tarpeisiin sekä lisätä osallistujien opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeen toteuttaa Silta-Valmennusyhdistys yhdessä Vates-säätiön ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) kanssa.


26.01.2022

Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen.


26.01.2022

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa –kehittämishankkeessa selvitetään työllisyydenhoidon järjestöjen rooleja eri kuntakokeilualueilla. Hankkeessa syntyy ehdotus kolmannen sektorin rooleista työllisyyden kuntakokeiluissa, erilaisilla ja eri kokoisilla alueilla. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun ja sitä rahoittaa STEA.


26.01.2022

Suomeen perustetaan Ruotsin esimerkin mukaisesti valtio-omisteinen erityistehtäväyhtiö työllistämään osatyökykyisiä. Pidän tärkeänä, että Suomi ottaa oppia Ruotsin onnistumisista ja virheistä. Uuden yhtiön on työllistettävä nimenomaan ja vain osatyökykyisiä.


26.01.2022

Toimintamalli on yksi keino osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Mallia valmisteltiin yhteistyössä hallituksen yhteiskunnallisten yritysten strategian ja siihen kuuluvan osaamiskeskuksen kanssa. Mallin lisäksi Ilona-hankkeessa kerätty eurooppalainen vertailuaineisto ja osahankkeissa pilotoidut menetelmät tulevat hyvään käyttöön osaamiskeskuksen toimintaa käynnistettäessä.


18.01.2022

Monipuolinen järjestö- ja vaikuttamistyö auttoi Jaana Tiiriä, 25, fokusoimaan mielenkiintonsa kohteita tulevaisuuden työelämää varten. Työuran alkuvaiheessa intohimo vaikuttamiseen vei Tiirin vapaa-ajan. Tänä päivänä tilaa jää työn lisäksi myös harrastuksille.


17.01.2022

Tutkimukset, lääkitys, terapia ja vertaistuki ovat auttaneet Anna-Reeta Pakarista eteenpäin . Hän ehti saada useita masennusdiagnooseja, ennen kuin hänellä todettiin Aspergerin oireyhtymä ja myöhemmin ADHD. Myös muita diagnooseja tuli, mutta yksi punainen lanka kulki läpi moninaisia haasteita sisältäneiden vuosien: hoitotyö tuntui omalta alalta, ja Pakarinen viis veisasi työkyvyttömyyseläkkeelle sysimisestä. Hän nauttii lähihoitajan työstä kotihoidossa, ja opiskelee myös toiseen unelma-ammattiinsa, sairaanhoitajaksi.


27.10.2021

- Mulla on niin paljon asiantuntijuutta, että yhteiskunta menettää jotain, jos se ei ota mua töihin, totesi 27-vuotias Jenni Aittasalo alustuspuheenvuorossaan. Päivän aikana keskusteltiin vammaisten henkilöiden työllistymiseen liittyvistä asenteista, opintoihin ja työelämään liittyvistä tukimuodoista, monimuotoisesta rekrytoinnista ja työnantajayhteistyöstä.


13.09.2021

Johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Sitrasta kertoo haastattelussa, muun muassa siitä, miksi osaamisen kehittäminen on tärkeää ja miten työvoimapoliittinen järjestelmä tukee osaamisen kehittämistä.


02.09.2021

Suomessa ei juurikaan tarjota korkeakoulutusta yhteiskunnallisen yrittämisen osalta muuten kuin satunnaisten yksittäisten kurssien muodossa, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tarjoama kolmen opintopisteen verkkokurssin yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesti yrittäjyydestä. Aiheesta on tosin tehty tutkimusta Aalto yliopistossa ja LUT-yliopistossa. Yhteiskunnallisten yrittäjyyden koulutusohjelmien tilanne ei ole myöskään kovinkaan paljon parempi muualla Pohjoismaissa ja Baltiassa.


30.08.2021

Tuettu oppisopimus tarkoittaa oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tukimuoto, esimerkiksi työhönvalmennus. Opiskelija on yhä itse vastuussa opinnoistaan, mutta työhönvalmentaja voi tukea esimerkiksi näyttösuunnitelmien laatimisessa, ajanhallinnassa, omien vahvuuksien tunnistamisessa, verkostoitumisessa sekä työelämän pelisääntöjen opettelussa.


30.08.2021

Olen Viivi Kivelä, 29-vuotias itähelsinkiläinen varhaiskasvatuksen opiskelija. Olen aiemmin keskeyttänyt hallintotieteiden opinnot ja työskennellyt eripituisissa työsuhteissa kaupan alalla. Olen kärsinyt toiminnanohjauksen ongelmista, hajamielisyydestä, toistuvasta masennuksesta, ahdistuksesta ja aikaansaamattomuudesta kaikessa mitä olen tehnyt, mutta tänä keväänä asiat ovat alkaneet loksahdella paikoilleen. Löydettyäni netistä Itä-Helsingin Klubitalon opintovalmennuksen laitoin sinne saman tien sähköpostia. Muutamassa päivässä sainkin jo ensimmäisen tutustumiskäyntini.


25.08.2021

Opintovalmennus tarjoaa aikarajoitteetonta tukea opiskelijoille ja opintoihin pyrkiville, joilla on mielenterveyden haasteita tai muutoin psykososiaalisen tuen tarvetta. Tuki tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Opintovalmennus koostuu yksilövalmennuksesta, vertaistuesta ja oppilaitosyhteistyöstä.


25.08.2021

Meriva sr on Kemissä toimiva sosiaalipalvelujen tuottaja, jolle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritysmerkki. Säätiö toimii valmennuksen, tuetun työllistämisen, kuntoutuksen, koulutuksen, tuotannollisen toiminnan ja terapeuttisen työtoiminnan monitoimiyksikkönä. Merivan toimintaa ohjaavat arvot: toteutetaan asiakasta arvostavaa palvelua olemalla vahva valmennuksen ammattilainen, tuotetaan tuloksellisesti yhteiskunnallista hyvää ja ollaan luotettava ja luova kumppani.


13.08.2021

PAIKKO-järjestelmää käytetään eniten työvalmennuksessa ja nuorten työpajoilla. Sen avulla tunnistetaan erilaisia oppimisen mahdollisuuksia ja toiminnassa havaittua osaamista. PAIKKO-menetelmä voidaan ottaa käyttöön missä tahansa ohjatussa toiminnassa.