Annika Olo sai ensimmäisen palkkatyönsä 29-vuotiaana A-Insinööreistä aamupalavastaavana. Kokemusta keittiötöistä hän oli saanut jo aiemmin työtoiminnassa. Olo palkattiin kesäkaudeksi jättämällä joululahjat asiakkaille hankkimatta.
Työterveyslaitoksen mukaan yli 400 000 suomalaista kokee merkittäviä muistin tai keskittymisen vaikeuksia, joiden taustalla on yleensä hoidettavissa oleva syy. Muistiliiton asiantuntija Virva Ryynänen korostaa heti alkuun, että muistiongelmat ja varsinaiset muistisairaudet on syytä erottaa toisistaan. Muistiongelmiin ratkaisu voi löytyä puuttumalla ongelman aiheuttajiin ja korjaamalla tilanne sitä kautta. Sairaus taas vaatii lääkärin konsultaatiota ja hoitoa.
Ménièren tauti johtuu sisäkorvan nesteturvotuksesta, joka aiheuttaa kuulonaleneman, tinnitusta ja toistuvia huimauskohtauksia. Sairaus ei yleensä estä työntekoa, mutta voi edellyttää työn ja työolojen mukautusta.
Aluehallintovirastoihin (AVI) on tullut vain vähän epäilyjä syrjinnästä työelämässä vammaisuuden perusteella. Syrjintäepäilyistä ei kuitenkaan aina välttämättä ilmoiteta. Yhdenvertaisuussuunnitelman olemassa oloa aletaan valvoa otoksilla ainakin Lounais-Suomen työpaikoilla tästä vuodesta alkaen.
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä.
Pirkanmaalla on meneillään Suomen suurin työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu. Ohjelmajohtaja Regina Saari uskoo lähityöllistämiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Yksi yhteistyökumppaneista on Tampereen Lielahdessa toimiva TITRY ry.
Turkulainen Jonna Kuusisto kuuli PARTY-hankkeesta syksyllä 2015. Hiljalleen hän lähti mukaan pitkään työttömänä olleille tarkoitettuun toimintaan, ja on saanut tukea elämänhallintaansa. Viikko-ohjelmaan on tullut lisää toimintaa. Sekä fyysinen että henkinen hyvinvointi ovat alkaneet kohentua. Kuusisto on myös halunnut antaa oman panoksensa itse saamiensa palveluiden kehittämiseen liittymällä PARTYn asiakasraatiin.
Henri Salmio, 29, on muutama viikko sitten saanut unelmiensa työpaikan vakuutusalalta. Menestys ei ole kuitenkaan tullut hänen elämässään helpolla. Touretten oireyhtymää sairastava nuorimies rakensi lapsuudessaan henkisen muurin, jonka toiselle puolelle jäivät pilkkaajat ja vähättelijät.
Kahdeksas ja viimeinen Party (Parempaa työ- ja toimintakykyä) ESR-hankkeen koulutuspäivä järjestettiin 21.11. Turussa. Hankkeen koulutuskokonaisuudesta on vastannut Työterveyslaitos yhteistyössä Vates-säätiön kanssa. Koulutusten kokonaisuus on rakennettu asiakkaan palvelupolkua mukaillen palveluihin ohjautumisesta palveluiden piiristä palveluista eteenpäin ohjautumiseen.
Raumalainen työpankki Arbeetti Oy toimii Lounais-Suomessa tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Toiminnan tavoitteena on löytää työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille henkilöille.
Tuomas Saloma on CP-vammainen nuori mies, joka ei tyytynyt valtion tarjoamaan eläkeputkeen peruskoulun jälkeen. Sen sijaan hän lähti opiskelemaan graafista alaa Nakkilan käsi- ja taideteolliseen kouluun.
Bovallius-Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminta alkoi vuonna 2004 sosiaalisena yrityksenä. Alusta lähtien tavoitteena on ollut tarjota työtä ihmisille, joiden on vaikeaa työllistyä syystä tai toisesta. Yritys tuottaa palveluita niin kunnille, yrityksille kuin yksityisille henkilöillekin.
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt edistävät jäsentensä työllistymistä palveluissa, joihin kuntalainen pääsee ilman lähetettä ja hakua. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Esimerkiksi Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys.
Porvoon kaupunki ostaa Sotek-säätiöltä kuntouttavaa työtoimintaa Goodwill-myymälätoimintana. Myymäläpäällikkö Katja Huumo on iloinen, että porvoolaiset ovat ottaneet paikan hyvin vastaan. Goodwill on kierrätysmyymälä, joka haluaa erottautua tavallisesta kirppismyymälästä siten, että tuotteet on esille kirppistä myymälämäisemmin, hinnoittelu on yhtenäistä ja tuotteet tasalaatuisia. Goodwill-myymälöitä on Suomessa jo useita.
Job Shadow Day voi johtaa pitemmälle kuin päivän kestäväksi tapahtumaksi, jolloin erityistä tukea tarvitsevat ihmiset pääsevät tutustumaan unelma- ammattiinsa. Päivän valmistelu, toteutus ja itse Job Shadow Day tuovat sekä Vatesille että kumppaneille uutta oppia, kokemusta ja oivallusta toimintaan. Kerromme Job Shadow Daysta kolmesta näkökulmasta.
Kristiina Aho: Vuoden 2016 Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteensa, mutta ei erityisen toiveikkaasti maailman tulevaisuuteen. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tietävät, että lisäksi on iso joukko nuoria, jotka eivät suhtaudu toiveikkaasti edes omaan tulevaisuuteensa.
Hallituksen yksi kärkihanke, Ammatillisen koulutuksen reformi, on uudistamassa ammatillisen koulutuksen läpikotaisin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta annettiin huhtikuussa 2017. Uudistuksella tavoitellaan sitä, että koulutus vastaisi entistä joustavammin työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin. Tulevat osaamisen tarpeet pitäisi huomioida nykyistä paremmin.
Berliinissä pääpaikkaa pitävä IT-konsultointiyritys Auticon palkkaa vain autismikirjon henkilöitä konsulteiksi asiakasyrityksiin.
Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin osallistuminen voi vahvistaa erityistä tukea tarvitsevan itseluottamusta. Selvittämättä on, edistääkö TaitajaPLUS- tai Abilympics -kisoihin osallistuminen työllistymistä. Ammattiopisto Luovin Helsingin yksikön koulutuspäällikkö Matti Kauppinen vastaa Skills Finland ry:n erityistä tukea tarvitsevien kotimaisista ja kansainvälisistä ammattitaitokilpailuista.
Kun Sanna Kiiski opiskeli Ammattiopisto Luovissa artesaaniksi, hän lähti uteliaisuudesta kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Kokemus oli mielenkiintoinen, vaikka kilpailutehtävä ei aivan vastannut omaa toiveammattia. Kiiski kertoo tiestään opiskelualansa valinnasta nykyhetkeen sekä toiveidensa työelämästä.
Tuettu oppisopimus oli Netta Nordlundille sopiva tapa valmistua ammattiin. Hän sai myös työpaikan Iceheartsista, jossa suoritti oppisopimuksen käytännön osuuden.
Autismin kirjon henkilöiden työntekoa tukevat selkeät kirjalliset ohjeet, vähäinen häly ja muut aistiärsykkeet sekä työyhteisö, joka ei odota kaikkien olevan samanlaisia. Orjo Pättiniemi jäi kerran työyhteisön ulkopuolelle, mutta löysi mielekkäitä tehtäviä Autismisäätiöstä.
Työnantajien avoimuus työn todellisista vaatimuksista, ymmärrys erilaisia työnteon tapoja kohtaan ja mahdollisuus tehdä työhakemus monin eri tavoin - muun muassa tällaisia ovat vammaisten nuorten toiveet työnantajille. Nuoret pohtivat työnhakua ja työn tekemistä edistäviä ja hidastavia seikkoja työpajassa, joka järjestettiin osana Vahti-hanketta.
Huhtikuun toiseksi viimeisenä keskiviikkona vietetään kansainvälistä opaskoirapäivää. Suomessa tallustaa yli 200 opaskoiraa, jonka tärkeä tehtävä on varmistaa näkövammaiselle henkilölle turvallinen liikkuminen. Opaskoiran avulla näkövammainen henkilö voi elää vapaampaa ja itsenäisempää elämää.
Työntekijä ja työpaikka löytävät varmemmin toisensa, kun viranomaiset, yritykset ja välityömarkkinatoimijat keskustelevat samassa verkostossa.
Raisa Jäntti aloitti 2000-luvun alussa avotyössä. Vuosien saatossa hän työskenteli pesulassa, päiväkodeissa ja kaupan alalla. Avotöiden jälkeen hän on ollut useamman kerran työharjoittelussa kaupan alalla. Rovaniemen Klubitalo Roihulan työhönvalmentajat ovat auttaneet häntä löytämään työharjoittelupaikat.
Olen Antti. Asun Helsingissä. Ikäni on 24 vuotta ja olen ollut noin 3 vuotta palkkatukityössä, johon olen kouluttautunut. Opiskelin kiinteistönhoitajan perustutkintolinjaa Kiipulan erityisammattiopistossa. Koulutus kesti 3 vuotta. Sain 11-vuotiaana Aspergerin oireyhtymädiagnoosin, joka on neurologinen poikkeavuus aivojen keskushermostossa.
Sydänlehden maaliskuun numerossa kerrotaan työllistymisen tuista. Sydänliittoon kuuluu noin 75 000 henkilöjäsentä, 16 sydänpiiriä, 226 sydänyhdistystä sekä kolme valtakunnallisesti toimivaa jäsenjärjestöä.
Tänä vuonna Aivoviikkoa vietetään 14.-19.3., jonka teemana on Aivoterveyttä läheltä. Aivoja hellivät elämäntavat tukevat aivojen terveyttä ja toisaalta edistävät neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia.
Helsingin kaupungissa on jo 20 vuoden ajan pyritty avotyötoiminnan sijaan ohjaamaan asiakkaita tuetun työllistymisen palveluihin. Tämä onkin avannut palkkatyöhön väyliä, joiden myötä asiakkaat saavat kiinnityksen työmarkkinoihin. Asiakkaat ansaitsevat palkkaa ja maksavat veroja sen sijaan, että he nostaisivat eläkettä ja käyttäisivät kalliimpia palveluita. Kaupunki säästää tässä.
Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet edelläkävijöitä tässä. Toimintaa ohjaavat kansainväliset laatusuositukset, standardit, koulutukset ja laadunvarmistusjärjestelmät. Arviointitutkimuksissa on voitu osoittaa toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus. Esimerkiksi psykiatristen sairaalapalveluiden käyttö väheni keskimäärin 75 prosenttia Suomessa vuoden 2009 tutkimuksen mukaan.
Harvinainen lihassairaus sai Jukka Sariolan etsimään vertaistukea ja osallistumaan vaikuttamistyöhön, jotta harvinaissairaiden ääntä kuultaisiin paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Myös työllistymisen edistäminen on hänelle tärkeää. Järjestötyö auttoi häntä myös saamaan työpaikan yritystoimintansa ohella.
Vuoden alusta astuu voimaan Työeläkeuudistus 2017. Julkisuudessa on puhuttu lähinnä eläkeiän nostosta, mutta kokonaisuudessaan uudistus on paljon laajempi. Uudistus vaikuttaa myös osatyökykyisten asemaan.
Kuntoutusprosessin epäkohtia joidenkin kuntoutujien kannalta on se, että tavoitteet tehdään lyhyelle aikavälille. Paluu osalliseksi yhteiskuntaan ei ammatillisen tai sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailla aina käy nopeasti. Pitkäjänteistä suunnittelua kaipaisi myös kuntoutuksen kokonaisuudistus, joka osuu sote-uudistuksen kanssa rinnakkain. – Uudistuksen läpileikkaavuus on melkoinen haaste, toteaa Kuntoutussäätiön tutkija Jaakko Harkko.
Kääntäjä Niklas Wenman vaihtoi työtä kuulovammansa takia. Työntekoa vamma ei nykyisin haittaa, mutta nuorena hän koki siitä paineita. Hermosärkyjen takia Wenman kävi tuleskuntoutuksen, joka auttoi jatkamaan töissä.
Synnynnäisestä kuulovammastaan tietämätön Jenni Rytkönen koetti pysyä muiden tahdissa opinnoissa ja työelämässä. Sitkeydellään hän pärjäsikin, mutta kuulovamman löytyminen avasi uuden maailman. Kuntoutuksella oli iso merkitys tilanteeseen sopeutumisessa sekä työn että yksityiselämän kannalta.
YrttiVillitys osuuskunnan alku juontaa Forssan kaupungin kuntouttavan työtoiminnan järjestämään yrtti-kurssiin, jossa tulevat osuuskunnan jäsenet tutustuivat toisiinsa.
Osuuskunta Tamrinkia oli perustamassa vuonna 2000 joukko innokkaita nuoria näkövammaisia. Mukana oli myös muutama näkevä vammainen henkilö. Osuuskunta perustettiin Tampereen seudun näkövammaiset ry:n projektin rahoituksella.
Taidokkaat on keväällä 2016 perustettu ylöjärveläinen työosuuskunta, jossa on 15 eri-ikäistä jäsentä. Palvelujen kirjo on laaja, jopa hämmentävä. On kiireapua, kotipalvelua, pihatöitä, IT-palveluita, psykoterapia- ja työnohjauspalveluja, rakennuspalveluita jne.
Mikko Metsänen vetää Kiipulan koordinoimaa Osallisuutta osuuskunnista –hanketta, joka kehittää osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalveluiden ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille. Osatoteuttajina ovat ASPA-Säätiö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Kaupungeista kehittämiseen osallistuvat Forssa, Kotka, Oulu, Vantaa ja Ylöjärvi.
Kiip-IT on Kiipulan ammattiopiston datanomiopiskelijoiden perustama osuuskunta, jonka jäsenet ovat opiskelijoita, opettajia tai valmentajia. Osuuskunnan kautta opiskelijat voivat tehdä työssäoppimista oikeissa töissä. Kiip-IT tarjoaa tietotekniikkapalveluita. Opiskelijat huoltavat tietokoneita, antavat ohjelmistokoulutusta sekä tekevät mm. mainoksia ja videoita. Työtä tehdään myös asiakkaan luona.
Vammaisfoorumin työllisyysryhmä järjesti syyskuussa koulutustilaisuuden työlainsäädännön erityiskysymyksistä. Tilaisuuden luennoitsijana toimi OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti (Itä-Suomen ja Lapin yliopisto) Jaana Paanetoja.
Kaikista yrityksistä osuuskuntamuotoisia on noin yksi prosenttia. Yhdeksi haasteeksi osuuskuntatoiminnassa on koettu, että viranomaiset ja työttömyyskassat tulkitsevat eri tavoin sitä, tekeekö jäsen työtä osuuskunnassa palkansaajana vai yrittäjänä. Työttömälle tämä tarkoittaa riskiä, että oikeus työttömyysturvaan tai ansiosidonnaiseen päivärahaan loppuu tai sen maksatus keskeytetään selvitysten ajaksi. Status vaikuttaa myös esimerkiksi toimeentulon hakemiseen, jos jäsenen tulot jäävät pieniksi.
Silander innostui yrittäjyydestä 4H-yrittäjäkurssilla. - Jos vammani vuoksi en pysty tekemään jotain tehtävää, mietin, miten voin sen korvata. Kaikkia tehtäviä on mahdollista räätälöidä, Silander toteaa.
Duunivalmennuksen ABC antaa valmiuksia asiakkaan kohtaamiseen ja ohjaamiseen työvalmennuksellisella otteella, jonka tavoitteena on työllistyminen
Niina Kärkkäinen, 38 vuotta, sairastui selkärankareumaan 11 vuotta sitten. Hän on kokenut pitkän ja tuskallisenkin tien, jossa sairastelu, opiskelu ja työ ovat vuorotelleet. Kalliit lääkkeet, pitkät sairauslomat ja epävarmuus sairauden vaikutuksesta työelämään ovat aiheuttaneet myös taloudellista huolta.
Atro Niiniluoto on ollut kahdeksan vuotta palkkatuetussa työssä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa digitointiavustajana. Hänen työnantajansa on oikeutettu palkkatukeen Niiniluodon lievän vamman takia. Hahmotusvaikeuksia kompensoivat kuitenkin poikkeuksellisen hyvä muisti, huolellisuus ja tarkkuus.
Vates-päivien esitysten tiivistelmät osoittavat, että tänä vuonna päiviltä saatiin laaja kattaus niin esteettömyydestä, työllisyyshankkeista kuin osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen taloudellisista vaikutuksista ja tilastoista.
Helsingissä, Ruskeasuolla, toimii Invalidisäätiö Orton Pron osana ELY-rahoitteinen työllisyystalo Studio Pro. Studio Pro on yksi Orton Pron tarjoamista valmennuskokonaisuuksista. Studio Pro -valmennuskeskus tarjoaa työkokemusta ja henkilökohtaista valmennusta työelämään kiinni pääsemiseksi työttömille työnhakijoille. Studio Pro on toiminta-aikanaan ollut tehokas työelämään siirtymien tukija.
Yhteisöpedagogi Ksenia Peltovuori, 30, on työskennellyt viime syksystä alkaen Joensuun seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina sekä sivutoimisena yrittäjänä. Kun asiat vuosi sitten alkoivat tapahtua, ne tapahtuivat nopeasti ja yllättävästikin.
Työsuhteen onnistumiseen tarvitaan osaamista, mutta se yksin ei riitä. Työpaikalla tehdään työtä, syödään lounasta ja juhlitaan pikkujouluja työkavereiden kanssa. On myös tultava sinuiksi työyhteisön kanssa. Työhönvalmentaja voi olla avainhenkilö yhteisön kulttuuriin sopeutumisessa.
Verkostoituminen on työvalmennuskoulutuksen huima lisäarvo, opiskelijat sanovat.
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on ihmisen asialla. Strategiansa mukaan yhdistys on vakaa ja kuuluva maakunnallinen vaikuttaja, kehittäjä ja yhdistäjä, jolla on syvät juuret ja rohkea katse. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansalaisten äänen kuuluminen ja järjestötoiminnan elinvoimaisuus ovat sille tärkeitä.
Laukaassa toimivan Puustellin Tuki ry:n hallinnoiman TALLI -hankkeen tarkoituksena on työllistää kehitysvammaisia työsuhteiseen työhön tuetulla oppisopimuksella työhönvalmentajan tuella sekä tuottaa selkeä toimintamalli, jolla riittävä tuki ja ohjaus saadaan varmistettua. Hanke on kolmivuotinen ja rahoituksesta vastaa RAY. Hankkeen toimialueeseen kuuluu 15 Keski-Suomen alueen kuntaa ja mukana on laaja joukko niin kunnan toimijoita kuin muita yhteistyötahoja. Yhteistyötä tehdään Jyväskylän ja Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskusten, Bovallius-ammattiopiston, Kelan sekä TE-palveluiden kanssa.
Kauppias Marko Säilynoja K-market Pasaatista Helsingissä on jo yli kymmenen vuoden ajan ottanut kauppaansa työssäoppijoita kokeilemaan, millaista kaupassa työskentely oikeasti on. Kassalla oloa tai hyllyjen täyttöä on tullut oppimaan esimerkiksi vammaisia ihmisiä läheisestä Pasilan toimintakeskuksesta
Autismin kirjon henkilöiden parissa työskentelevän työvalmentajan roolin voisi kiteyttää kuvaukseen kannustava toiminnanohjaaja. Lähtökohtana on nostaa esiin autismin mukanaan tuomat vahvuudet, mutta ottaa huomioon myös haasteet ja löytää keinot niiden voittamiseen. Valmentaja tuo esiin asiakkaan työelämäpotentiaalin. Tapaamisissa nostetaan näkyville asiakkaan kyvyt ja lujitetaan uskoa osaamisesta.
KD-lehti: 17.3.2016: KD-lehti 17.3.2015: Kristillisdemokraattinen lehden toimittaja Samuli Rissanen kirjoittaa osatyökykyisyydestä. Artikkelissa kerrottiin mm., että suomalaisista työikäisistä yli puolella eli 1,9 miljoonalla on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus. Välillisesti osatyökykyisyys koskettaa liki jokaista suomalaista työelämässä
Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2008, mutta edelleen joka päivä kahdeksan henkilöä jää eläkkeelle masennuksen takia. Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.
Valomerkki.fi 14.3.2016: Helsingin seurakunnat edistävät osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Asiaa avittaa Anna Hästö, joka vetää Helsingin seurakuntien Työtä kohti -projektia. Asiasta kertoo verkkolehti Valomerkki.
Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 -päätösseminaari pidettiin eilen. Varapuhemies Paula Risikko totesi, että vammainen osaa valita ja hän myös valitsee. Päivän jälkeen Jaana Pakarinen pohti, että vammaisjärjestöillä on tärkeä rooli siinä, että ohjelman jälkeenkin vammaisten etuja viedään eteenpäin.
Terveydenhuollon lääkäreille koulutusta, lisää yksilövalmentajia osatyökykyisille, yli organisaatiorajojen toimimista ja verkostotapaamisia kasvokkain. Siinä muutama ammattilaisen näkökulma työhön kuntoutuksen keinoista, joista kerrottiin Asiaa osatyökykyisyydessä -tilaisuudessa 8.3.2016 Helsingissä.
SAK:n tuottamaa Työelämäsanastoa on nyt täydennetty osatyökykyä koskevilla termeillä. Asia julkistettiin Asiaa osatyökykyisyydessä -tilaisuudessa 8.3., jonka Vatesin Tiedolla vaikuttaminen -hanke järjesti yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa.
Savoset monipalvelukeskus: Palvelujen tuotteistaminen edellyttää osaavaa henkilökuntaa. Laptuote-säätiö: Myynnin osaamisesta hyötyä työhönvalmennuksessa.
Siivouspalvelu Sitruuna on 16 henkilöä työllistävä yritys, joka rekrytoi monen muun yrityksen tapaan ”hyviä tyyppejä”, kuten lievästi kehitysvammaisen Jaana Kääriäisen.
Työhönvalmentaja ottaa kopin työnhakijasta ja saattaa hänet eteenpäin työelämään. Näin kuvailee Laptuotteen työhönvalmentajapalvelua Jorma Eronen, joka työskentelee huoltotoimen johtajana Kiinteistöhuolto Lyijysellä. Eronen kollegoineen on käyttänyt työhönvalmentajapalvelua useammankin työntekijän palkkaamisessa.
Hyvin hoidettu rekrytointi kantaa yrityksessä pitkälle. Työhönvalmennus on tehokas, turvallinen ja kestävä rekrytointitapa. Työhönvalmentaja tukee osatyökykyisen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan työllistymistä.
Osuuskuntia on ollut olemassa kautta aikojen; niiden avulla on työllistetty ihmisiä, järjestetty palveluita, luotu jäsenten etuja puolustavia yrityksiä vastaiskuksi monikansallisille suuryrityksille. Lama-aikoina osuuskuntien suosio on kasvanut, kasvukausina toiminta pienentynyt ja osuuskuntia lakkautettu. Tämä kertoo ihmisen oikeudenmukaisuuden kaipuusta, joka nostaa päätään vaikeina aikoina.
Alica Tiirakari piti oireitaan fyysisinä ja epäili aivokasvainta tai sydänvikaa. Skitsofrenia-diagnoosi järkytti. Vaikka elämä tuntui olevan ohi, kymmenen vuotta myöhemmin hän nauttii siitä ja näkee tulevaisuutensa valoisana. Lääkityksen ja muun tuen ansiosta hän on osatyökykyinen.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE:n) alueella on tehty vaikuttavaa mielenterveys- ja päihdetyötä. Asiakaslähtöisellä toiminnalla ja joustavalla organisaatiolla saadaan apu kaikille tarpeen mukaan.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kustannukset ovat yhteiskunnalle 8,6 miljardia vuodessa. Suurin osa kustannuksista syntyy siitä, ettei asiakkaita pystytä kuntouttamaan takaisin työelämään.
Parikymmentä vuotta sitten vakavassa päihdekoukussa ollut JP Pääskysaari tuskin olisi uskonut ennustajaa, jonka mukaan hänestä tulee vielä päihdehoidon kokemusasiantuntija ja yrittäjä, joka auttaa riippuvuudesta irti kamppailevia nuoria voittamaan yhteiskunnasta syrjäytymisuhan. Työnteko oli Pääskysaaren pelastusrengas, joka motivoi paitsi taloudellisesti, ennen kaikkea tuodessaan elämään rytmiä ja mielekkyyttä.
ESKE:n Esteettömyystreffien marraskuun tapaamisen teemana oli kommunikoinnin esteettömyys. Aiheesta alustivat projektijohtaja Lena Wenman Finlandssvenksa teckenspråkiga rf:stä ja projektipäällikkö Hannu Virtanen Kehitysvammaliiton Saavutettavuusyksiköstä.
Jaana Pakarinen: Hallituksen vuoden 2016 talousarvioesityksessä kuvataan tulevaa vuotta varsin pessimistisesti.
Jaana Pakarinen: Elettiin 1950- ja 60-luvun vaihdetta. Ystävälläni Mirjalla oli lievästi kehitysvammainen serkku, Akseli, paljon Mirjaa vanhempi.
Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava henkilön kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet tässä edelläkävijöitä.
Walter Fortelius: Miten vammaiset saavat näkyä, kysyy Sanni Purhonen, runoilija ja Kynnys ry:n tiedottaja. Hänen mielestään vammaisten odotetaan usein olevan hiljaa ja pienestä kiitollisia
Jaana Pakarinen: Viime viikolla Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa ohjeiksi, joilla jäsenvaltiot voisivat paremmin tukea pitkäaikaistyöttömien paluuta työelämään.
Vantaan Sanomat 11.6.2015: Vantaan Sanomat vieraili kesäkuussa Vantaan Klubitalossa virallisten avajaisten aikaan. Artikkelissa kerrotaan, että ennen tätä kevättä, vantaalaiset mielenterveyskuntoutujat joutuivat utelemaan Helsingistä ja Espoosta, voisivatko he päästä klubitaloon. Koska toimintaa rahoittava kunta ei rahoita muiden kuntien asukkaita, kysyjät jouduttiin käännyttämään ovelta.
Raijan MS-sairaus on ollut pitkään pysähtyneessä tilassa. – Huomisesta en tiedä mitään. Sairastua ei saisi, koska se aiheuttaa pahenemisvaiheen, sanoo Raija.
Vain harvoin työelämässä riittää enää yksi ammatti. Jotta työpaikka olisi turvattu, tarvitaan lisäopintoja tai kokonaan uusi ammatti. Tuulamaria Toivasella niitä on jo neljä.
Valtakunnalliset välityömarkkinatoimijat päättivät viime syksynä, että nyt on aika yhdistää voimat kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Ajankohta on tärkeä jo senkin takia, etteivät välityömarkkinat jäisi omaksi saarekkeekseen työelämän kehittämisessä.
Tiina toivoo, että voisi kouluttautua oppisopimuksella toimitilahuoltajaksi. – Hain peruskoulun jälkeen merkonomiksi, mutta en käynyt koulua kuin puoli vuotta. Se ei ollut mun juttu, kertoo nyt 24-vuotias Tiina.
Rauman Seudun Katulähetys uskaltaa kyseenalaistaa toimintaansa, jotta palveluketju välityömarkkinoilla säilyisi lähellä ihmistä. Yhdistys perustettiin vuonna 1985 kohtaamispaikaksi syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.
Yli 10 vuoden matka läpi masennuksen. Jorma Sukuvaara on aina ollut kova tekemään työtä, kunnes työn imu vei miehen mukanaan. Viimeiset energiat kuluivat kahden vuoden ulkomaan projektiin, minkä jälkeen hän uupui kokonaan.
Klubitalotoiminta ja mielenterveyskuntoutujiin investoidut aktivointitoimenpiteet ovat usein kannattavia niin yksilön kuin julkisen talouden kannalta. Tämä selviää ekonomisti Harri Hietalan Vates-säätiössä vuonna 2014 tekemistä taloudellisista laskelmista, jotka tehtiin yhteistyössä Suomen Klubitalot ry:n ja ARTO-hankkeen kanssa.
Julkisten hankintojen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Kuntasektorin tekemillä hankinnoilla ja niiden kohdentumisella on suuria vaikutuksia alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen. Tämä on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän ehdotuksesta hankintalain uudistamiseksi, joka luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle 13.5.2015. Uusi laki tulisi voimaan keväällä 2016.
Tuetun työllistymisen palvelu antaa vauhtia kehitysvammaisten työllistymiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Palveluohjauksen puutteellisuus heikentää kuntoutuksen ja työllistymisen tukitoimien vaikuttavuutta. Vaikka lait ja resurssit ovat periaatteessa olemassa, käytännössä asiat eivät toimi. Syynä ovat muun muassa viranomaisten erilaiset tulkinnat ja paikallisten työllisyys- ja asiakasyhteistyön verkostojen heikko koordinointi. Vates-säätiö vaatii tulevalta hallitukselta toimenpiteitä palveluohjauksen parantamiseksi.
Suomalaisten sairauspoissaolot ovat yleisiä. Vaikka sairaus pitkittyy, työkykyä on yleensä jäljellä. Osasairauspäiväraha on otettu käyttöön edistämään työhön paluuta. Käyttö on kuitenkin vielä vähäistä, vaikka tutkimuksissa osasairausvapaalla olleet ovat siirtyneet täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle tavanomaisella sairauslomalla olleita harvemmin.
Monipuolinen, eri työnhakijaryhmät huomioiva rekrytointi ja koulutus ovat osa vastuullista työantajakuvaa - jonka linkki yrityksen tieaamiin euroihin on yhä vahvempi, sanoo johtaja Timo Lindholm Sitrasta.
Sosiaaliseen pääomaan panostaminen nähdään harvoin investointina. Sen sijaan päättäjät ja tiedotusvälineet pitävät niitä vuosittaisina kuluina - sosiaalisena kulutuksena. Päätöksentekoa varten kuitenkin tarvitaan laskelmia yhteiskunnan panostuksista, joilla pyritään edistämään yskilöiden sosiaalista toimintakykyä sekä paluuta työelämään asti. Kustannusten vastapainoksi lasketaan palvelutarpeen väheneminen ja verotulojen nousu. Vates-säätiössä on tehty laskelmia koskien kuntouttavan työtoiminnan ja klubitalojen asiakkaita..
Suomessa Punaisen Ristin kierrätystoiminta on kehittynyt strategisesti tärkeäksi työllistämistoiminnaksi. Kontin vahvuuksia ovat volyymi, tuotteistus ja kehittymisen halu.
Kun Kotkassa avattiin Suomen ensimmäinen Goodwill-kierrätysmyymälä, tuli Sotek-säätiöstä samalla maamme ensimmäinen suomalainen välityömarkkinoiden työllistämisyksikkö, joka pyörittää osaa toiminnastaan franchising-pohjalta
Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55 %) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma. Työhön tai työmahdollisuuksiin oman arvionsa mukaan sairaus tai vamma vaikuttaa 600 000 henkilön kohdalla. Heistä työssä on 400 000 ja työelämän ulkopuolella 200 000.
Työikäisestä väestöstä arvioidaan olevan eri tavoin kuulovammaisia noin 10 prosenttia. Myös nuorten kuulovammat lisääntyvät vapaa-ajan melun vuoksi (esim. konsertit, ravintolat ja korvakuulokkeet). Huonokuuloiset ovat valtaväestöä yleisemmin työttöminä. Jos työympäristön toimimattomuus ja kuuntelutilanteiden uupumus pitkittyy, voi se viedä kuulovammaisen henkilön työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työtehtäviä hoidetaan yhä enemmän sähköisesti, ostoksia tehdään verkossa ja useat eri virastot ovat siirtäneet palvelunsa verkkoon. Tämä asettaa uusia vaatimuksia kaikkien verkkopalveluiden saavutettavuudelle ja esteettömyydelle.
Normaalikuuloinen ei tule ajatelleeksi, miten monella tavoin huonokuuloisuus hankaloittaa pärjäämistä työssä ja arjen tilanteissa. Moni kuulovammainen ihminen on saanut apua sisäkorvaistutteesta, joka on parantanut kuuloa ja siten mahdollistanut paluun työelämään.
