Siirry pääsisältöön

Tutkimusjulkistus: Työllistämispalveluilla voidaan vahvistaa kuntien elinvoimaa

Kuntien päättäjien tulisi miettiä, kuinka työllisyyden tukeminen sidotaan osaksi alueen elinkeinoelämää, sen sijaan että työllisyyspalveluja ajatellaan vain lakisääteisinä sosiaalipalveluina. Tavoitteeksi tulisi kunnassa asettaa sakkomaksujen pienentämisen sijaan ihmisten työllistyminen.

Näin todetaan tuoreessa tutkimusjulkistuksessa 8.6. Tutkija Anne Kallio tutki kuntien työllistämispalveluiden vaikuttavuutta Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa. 

Lue tiedote ja tutustu julkaisuun KAKSin sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)

Epilepsiadiagnoosi vaikutti työnkuvaan vain hiukan

Karri Meriläinen seisoo rannalla sinisessä takissa.Kun Karri Meriläinen sai epilepsiadiagnoosin, hänmietti, muuttuisiko elämä täysin, vai voisiko hän jatkaa työtään ja matkustella. Hiljalleen pelko on hellittänyt. Sairaus vaatii seurantaa ja lääkitystä, mutta on tuonut myös myönteisen muutoksen elintapoihin. 

Sairausloman päätyttyä hän keskusteli työnantajan kanssa ja he sopivat, että Meriläinen tekee vain päivätöitä toimistolla eikä juuri osallistu iltakokouksiin.

Lue artikkeli Karri Meriläisestä

Mistä tilastotietoja vammaisten henkilöiden työllisyydestä?

Vatesilta kysytään usein tilastoja osatyökykyisten ja vammaisten työllisyydestä. Ongelma on, että mitään kaikenkattavaa ja päivittyvää tilastolähdettä ei ole saatavilla, vaan vammaisista ja osatyökykyisistä kerätty työllistymistieto on varsin pirstaleista ja osittaista. Lähes ainut vammaryhmä, jonka työssäkäynnistä on olemassa päivittyvää ja kattavaa rekisteritietoa Suomessa ovat näkövammaiset.

Vatesin järjestöharjoittelija Joni Ulmanen avaa artikkelissa, millaisia hankaluuksia tilastojen keräämiseen ja löytämiseen liittyy. 

Artikkeli Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyystilastoja metsästämässä

Lue ja tilaa uutiskirjeitä.  


Toimitusjohtajan blogi

Henkilökohtainen kuntoutus on poikkeustilanteessa jouduttu lopettamaan. Tämä haastaa paitsi kuntoutuksen tarvitsijoita myös palvelujen tuottajia, joista merkittävä osa on kolmannen sektorin toimijoita. Onneksi etäpalveluja on alettu tarjota. Ne eivät silti sovellut jokaiselle.

lue Jaanan blogikirjoitus 

Uhkia ja mahdollisuuksia

Etävalmennuksessa ei synny vastaavanlaista luottamuksellista suhdetta kuin kasvokkain. Osa valmennettavista uskoo työmahdollisuuksiensa kaventuneen entisestään. Myönteisiä puoliakin korona-ajan digiyhteyksien lisääntymisessä silti on, mm. uusien IT-taitojen oppiminen, Matleena Pekkanen ja Johanna Seppänen kirjoittavat Vatesin vierasblogissa.

Lue Matleenan ja Johannan blogikirjoitus

Työpaikan osoite olikin Teams

Kun palasin puolentoistavuoden opintovapaan jälkeen töihin, huomasin, että olin saanut paitsi uusia työkavereita myös uuden työpaikan nimeltään Teams. Sain ottaa työni digiloikan yhdellä askeleella. Maisema näytti erilaiselta, mutta siitä alkoi hahmottua selkeitän elementtejä, viestintävastaava Tiina Jäppinen kirjoittaa Vatesin blogissa.

Lue Tiinan blogikirjoitus

Verkostot kehittämisen ytimessä

Vates-säätiö koordinoi tällä hetkellä neljää valtakunnallista verkostoa tai kehittämisryhmää, joiden esittelyissä on kerrottu liittymisohjeet. Vatesissa toimii tällä hetkellä Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä, Työllistämisyksiköiden johdon kehittämisryhmä, Välityömarkkinatoimijoiden verkosto ja Vatesin viestintäverkosto. Saat näistä lisätietoa kunkin verkoston kohdalta.

Jäsenyys kehittämisryhmissä ja verkostoissa on maksutonta.

Lue lisää verkostoista