Uutiset

Hoivakoti vaihtoi ulkoiset tukipalvelut vammaisten palkkaamiseen

10.11.2015

Vantaan Simonkylässä sijaitseva Malminiityn hoivakoti on Suomen ensimmäinen, joka työllistää vammaisia. Asumis- ja toimintakeskuksessa vanhus- ja vammaispalvelut toimivat yhteistyössä. Keskuksen omistaa Vantaan kaupunki.

Tammikuussa 2015 asti avautuneessa keskuksessa käy noin 50 kehitysvammaista henkilöä työ- ja päivätoiminnassa. Vanhuksia asuu hoivakodin puolella 48.

Uudenlainen toimintamalli toteutettiin Malminiityssä kohdentamalla uudelleen tukipalveluiden ostoon tarkoitetut määrärahat. Keskukseen palkattiin kolme työvalmentajaa, pesulapalveluihin, avustaviin ateriapalveluihin ja laitoshuollon tehtäviin. Loput määrärahat käytettiin 20 vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen. Heistä vammaisia on 14, loput pitkäaikaistyöttömiä, esimerkiksi maahanmuuttajia.

Työpäivien pituus vaihtelee 12 tunnista täyteen työviikkoon kunkin valmiuksien mukaan. Myös mahdollinen työkyvyttömyyseläke rajoittaa tuntimäärää. Kaikki saavat alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Koska työvalmentajat ovat töissä vain arkisin, viikonloppuvuoroissa työskenteleviltä vaaditaan itsenäistä otetta työhön.

- Suurin osa meillä työskentelevistä vammaisista on tullut taloon vammaisten työllistämispalveluiden kautta. Monella on esimerkiksi laitoshuoltajan tai catering-alan perustutkinto. Osalla on ollut aiemminkin palkkatyötä, mutta ei välttämättä niin paljon työtunteja, kuin he olisivat toivoneet, työ- ja päivätoiminnan päällikkö Minna Eronen kertoo.

Osa työntekijöistä on puolestaan tullut Malminiittyyn erityisoppilaitoksesta, esimerkiksi Keskuspuiston ammattiopistosta, työssäoppimisjaksolle ja jäänyt sen jälkeen keskukseen töihin.

Opinnollistaminen osana työntekoa

Vantaan kaupungilla on 1990-luvulta asti ollut vammaisten työllistämispalveluita, ja vammaisia henkilöitä onkin työllistynyt palkkatyösuhteisiin melko hyvin yksityisiin yrityksiin. Kunnallisiin yksiköihin työllistyminen on kuitenkin ollut hankalaa. Malminiityn toimintamalli on kuitenkin erilainen. Sillä on haluttu eroon huoltosuhteisesta työtoiminnasta, jollaisia aiemmat kunnallisissa yksiköissä olevat työtehtävät ovat pääasiassa olleet. Palkkatyössä olevia vammaisia on Vantaalla syksyllä 2015 76, kun huoltosuhteisessa tuetussa työtoiminnassa heitä on 54. Suhde on Erosen mukaan hyvä, kun ”oikeassa” työssä olevia on jo enemmän.

- Olen nähnyt hienoja kehitystarinoita, ihmisiä, jotka ovat siirtyneet vammaisten toimintakeskuksesta palkkatyösuhteisiin. Pääkaupunkiseudulla vammaiset työllistyvät melko hyvin, mutta muualla Suomessa heille on tarjolla enimmäkseen avotyötoimintaa, eli he saavat vain työosuusrahaa eikä heillä ole esimerkiksi palkallista lomaa tai työterveyshuoltoa.

Malminiityssä on aloitettu myös ns. opinnollistaminen yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston kanssa. Opinnollistaminen on ammatillisen opetuksen perustutkintojen opetussuunnitelmien kielen muuttamista käytännön työtehtäviksi. Oppimis- tai työympäristöjen työtehtävät avataan ja tutkitaan, mihin tutkintoon tai tutkinnon osaan työtehtävät kuuluvat.

- Työympäristömme on oppilaitoksen opetussuunnitelman mukainen. Nyt jo kahden henkilön kanssa on tehty sopimus, että he voivat suorittaa osia esimerkiksi laitoshuoltajan ammattitutkinnosta täällä, Eronen sanoo.

Vanhukset tyytyväisiä palveluihin

Yksi työvalmentajista on Pirjo Moisas, joka vastaa avustavista ateriapalvelun tehtävistä. Hänelle vammaisten ohjaaminen on ollut uutta. Aiemmin hän oli kuntoutusohjaajana Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa. Kaikki on lähtenyt sujumaan hyvin.

-Työvalmennuksen työväline on itse työ. Sen määrä ja sisältö määrittelevät työntekijöiden enimmäismäärän. Minä en tuntenut asiakkaitani, näitä työntekijöitä ennestään. Siten en suojellut heitä liikaa, vaan lähdimme heti työntekoon, mikä voi olla hyvä asia, Moisas pohtii.

Ennen uutta toimintatapaa hoivakodissa ei oltu kovin tyytyväisiä tukipalveluiden laatuun. Nyt asukkailta on tullut palautetta, jonka perusteella pilottimallin voidaan katsoa onnistuneen erinomaisesti.

-Työntekijäni ovat toimeliaita ja vanhukset pitävät heistä. Minut he ovat nimittäneet ”työnsekoittajaksi”, Moisas nauraa.
Vantaan Malminiityn konsepti on herättänyt kiinnostusta muuallakin Suomessa. Myös Israelista kävi tv-ryhmä tekemässä dokumentin palvelukeskuksen toiminnasta.

-Toimintamallimme kuvaus on mennyt myös sisäministeriön kansliapäällikölle. Ajatuksena on, että tällaista mallia voisi kokeilla ehkä myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa. Toivon mukaan tästä tulee muutenkin yleinen valtakunnallinen toimintamalli, Minna Eronen toteaa.

Kuvateksti: Jani Borg työskentelee Malminiityssä laitoshuoltajana ja keittiötöissä. Hämeenlinnasta kotoisin oleva Borg löysi työpaikan tuttavansa vinkistä. Hän pitää työstään, ja on löytänyt harrastuskavereita uudesta kotipaikastaan Vantaalta.