Uutiset

Vammaisten henkilöiden yrittäjyysmahdollisuuksissa vielä parannettavaa

09.06.2016

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus on voimassa Suomessa 10.6.2016 alkaen. Yleissopimuksen ratifiointi on pitkän polun päässä oleva yksi etappi tavoitellessamme yhdenvertaista ja samaoikeuksista yhteiskuntaa. Yleissopimuksen 27 artiklassa on osapuolten sopimus työn ja työllistymisen edistämisestä. Sopimuksen mukaan osapuolet sitoutuvat edistämään mahdollisuuksia itsenäiseen elinkeinonharjoittamiseen, yrittäjyyteen, osuuskuntien kehittämiseen ja oman yritystoiminnan aloittamiseen.

Itsenäisen yrittäjyyden tukeminen mainittiin jo vuoden 1948 invalidihuoltolaissa. Sen jälkeen Kansainvälinen työjärjestö ILO antoi Invalidien työhuoltosuosituksen (nro 99/1955), jossa korostettiin mm. kuntoutuspalveluja ja työllistymistä tukevia etuuksia, mutta myös työllisyyden edistämistä eri tavoin. Vuosi 1981 oli YK:n Kansainvälinen Vammaisten Vuosi teemalla ”täysi osallistuminen ja tasa-arvo”. Sen jälkeen, vuonna 1983, hyväksyttiin yleissopimus (nro 159), joka koski ammatillista kuntoutusta ja työllistämistä (vajaakuntoiset henkilöt). Sopimuksen ratifiointipäätöksen mukaan ”maailmanlaajuisella vajaakuntoisia henkilöitä koskevalla toimintaohjelmalla on tarkoitus aikaansaada kansainvälisellä ja kansallisella tasolla tehok-kaita toimenpiteitä, joiden avulla voidaan toteuttaa tavoitteet vajaakuntoisten henkilöiden täydestä osallistumisesta yhteiskuntaelämään ja yhteiskunnan kehittämiseen sekä tasa-arvosta.”

Vuoden 1983 jälkeen on tapahtunut paljon vammaisten työllistymisen lainsäädännössä. Kesäkuussa voimaan tulleen sopimuksen tieltä raivattiin viimeinen este, kun eduskunta hyväksyi lain kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta. Silti jokin pala vielä puuttuu. Kuudessakymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen saralla. Silti asenteellisesti ei olla juurikaan edetty niin, että edistystä olisi käytännössä tapahtunut.

Yrittäjyys vammaiselle henkilölle työläämpää ja kalliimpaa

Kun puhutaan yrittämisestä, puhutaan ideasta, taidosta, osaamisesta, kyvystä markkinoida ja myydä. Alkava yrittäjä tarvitsee ohjausta, innostamista ja yhteistyötä. Hän tarvitsee yrityshautomon vinkkejä, bisnesenkeleitä vahvistamaan omaa uskoa ideaan, yrityskiihdyttimiä kasvattamaan ideasta suurempaa. Itsenäinen innovatiivisuus on kenen tahansa yrittäjän tärkein ominaisuus, sekä vammaisen että vammattoman.

Vammaispolitiikan ydinajatus on vammaisuudesta aiheutuvan haitan kompensoiminen tavalla tai toisella. Vammainen yrittäjä voi saada tiedollista ja rahallista tukea yritystoimintaansa siinä kuin kuka tahansa yrittäjäksi pyrkivä. Se, että yrittäjäksi haluava on vammainen, ei tietenkään saa vaikuttaa kielteisesti kumpaankaan tukeen. Toisaalta vammasta ei saa nostaa säälipisteitä.

Kun on kyse vammaisesta yrittäjästä, on otettava esiin myös yrittäjyyden raaka puoli. Vammaisella yrittäjällä on monin verroin enemmän haasteita normaaleissa yrittäjärutiineissa kuin vammattomalla yrittäjällä. Vammasta aiheutuu useita ylimääräisiä kustannuksia, esimerkiksi toisen henkilön apu kuljetuksissa, siirtelyssä, laskutuksessa tai kirjanpidossa. Vammaisen yrittäjän on hankittava usein erityisiä välineitä, jotta työnteko onnistuu. Yrittäjälle ei myönnetä työolosuhteiden järjestelytukea oman työn hoitamiseen, toisin kuin osatyökykyisen henkilön työnantajalle, jolle myönnetään tätä tukea aivan vastaaviin hankintoihin. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että yrittäjäksi ryhtyminen vammaiselle henkilölle on suuremman kynnyksen ylittämistä kuin muille. Pelkkä yrityksen tai toiminimen perustaminen ei riitä. Polku päätöksestä ryhtyä yrittäjäksi ja siirtymisestä yrittäjän arkeen on pitkä, kivinen ja mutkainen.

Miten saadaan yrittäjyyden lainalaisuudet toimimaan yhdenvertaisina kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille, yrittäjiksi aikoville ja yrittäjinä toimiville?


Jaana Pakarinen
toimitusjohtaja

Vates-säätiö on mukana Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden edistäminen -tutkimushankkeessa (lue lisää).

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteseen: kati.savela(at)vates.fi . Kiitos!

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: