Siirry pääsisältöön

Valtakunnallinen asiantuntijuus - mitä se on?

18.04.2017

Vates-säätiön strategian yksi kolmesta painopisteestä on valtakunnallinen asiantuntijuus. Mitä Vatesin valtakunnallinen asiantuntijuus on ja miten sitä voi tavoitella?

Kysymystä miettiessäni innostuin pohtimaan enemmänkin asiantuntijuuden ulottuvuuksia.

Asiantuntijuutta on se, että on perusteelliset ja laajat tiedot joltakin alalta. Mitä enemmän asiantuntijuus perustuu hankitun ja opitun tiedon lisäksi omakohtaisiin kokemuksiin, sitä parempi perusta asiantuntijuudella on. Ja sitä luotettavammaksi asiantuntijuus koetaan. Asiantuntijatyö on itsenäistä ja sen edellytyksenä on korkea koulutus ja laaja tietopohja - vai onko?

Ennen asiantuntijoiksi kasvettiin työskentelemällä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yksinäisissä kammioissa tutkimassa syy-seuraussuhteita ja toiminnan sekä tulosten lainalaisuuksia. Nykyisin asiantuntijan ”itsenäinen” työ on muuttanut luonnettaan yhteiskunnan muutoksen myötä. Nyt tarvitaan sosiaalisia, oppimisen ja verkostoissa toimimisen taitoja. Työtä tehdään vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Aikaa uutta luovaan ajattelutyöhön ei tahdo löytyä.

Asiantuntijat ovat perinteisesti aikatauluttaneet työnsä itse. Työt ovat kuitenkin nykyään kietoutuneet muiden aikatauluihin tai muuttuvaan toimintaympäristöön. Entistä tärkeämmäksi on tullut sosiaalinen seikkailu verkostoissa ja eri verkostojen rajapintojen löytäminen. Mitä enemmän täytyy huomioida muiden aikatauluja, sitä pienemmäksi muuttuu vapaus oman aikataulun rakentamisessa, ja sitä enemmän pitää luottaa omaan intuitioon omasta osaamisesta ja asioiden hallinnasta.
Nykyään asiantuntijuus on myös useampien ulottuvilla. Se ei ole enää elitismiä, joka on vain harvojen saavutettavissa. Sähköiset työkalut ja erilaiset tiedonhakuportaalit tekevät tiedon löytämisen helpommaksi.

Asiantuntijuus kasvaa osittain huomaamatta, kun on vuosien aikana kerätty paljon tietoa – myös hiljaista tietoa - kyseiseltä alalta. Asiantuntijoilla on kyky ”nähdä kauemmaksi” – pitää huolta jatkuvuudesta ja pitää huolta uskottavuudesta. Asiantuntija osaa korostaa oikeita faktoja ja tunnistaa, mikä on neutraalia tietoa, ja missä on kyse aivan jostain muusta.
Asiantuntijan tulee olla neutraali toimija. Asiantuntijuus ei ole sitä, että on vain yksi ainoa oikea tapa toimia ja yksi ainoa oikea ratkaisu. Ajattelu ja asioiden tahallinen monimutkaistaminen saattaa tuottaa uudenlaisia keksintöjä ja aivan uudenlaisia ratkaisuja, jotka yksinkertaisuudessaan voivat olla hämmästyttäviä.

Viisas asiantuntija pystyy selittämään asian niin, että sen pystyy useimmiten ymmärtämään arkijärjellä. Asiantuntija ei pahastu kritiikistä, koska hän ymmärtää asioiden monipolvisuuden. Kriittinen palaute kannustaa keräämään asiasta tarkempaa tietoa ja samalla oppimaan uutta.

Vatesin asiantuntijuus kohdistuu työllistymisen edistämiseen, sen keinoihin, toimintatapoihin ja yhteistyöverkostojen tunnistamiseen. Asiantuntijana meidän pitää pystyä yhdistämään eri lähteistä saatavaa tietoa ja kokemustietoa. Lisäksi tiedot pitää osata ilmaista tilanteen vaatimassa asiayhteydessä arkijärjellä ymmärrettävästi ja luotettavasti. Strategiamme haasteet tulevat toimintaympäristön jatkuvasta muutoksesta, mikä edellyttää jatkuvaa verkostojen haravoimista, osaamisen ylläpitämistä ja valmiutta siirtyä tehtävästä toiseen. Valtakunnallisen asiantuntijan aseman saavuttaminen on vaativa ponnistus, mutta se on mahdollista. Se ei onnistu yksin, vaan yhdessä muiden samaan tavoitteeseen pyrkivien toimijoiden kanssa.

Haastan työllistymisen edistämisestä vastuunsa tuntevat tahot käynnistämään ajatushautomoita yhteisen asiantuntemuksen kasvattamiseksi ja uusien, yksinkertaisten ja hämmästyttävien toimintamallien löytämiseksi.

Jaana Pakarinen
johtaja