Siirry pääsisältöön

3 + 1 vinkkiä hybridityöhön

10.08.2021

Meeri Riihelä hymyilee pilkullisessa paidassa ulkona.Tänä vuonna kesäloma tuntui erityisen tärkeältä, koska vuosi oli epävarman maailmantilanteen ja pitkien etätyöjaksojen takia raskas. Huomasin ainakin itse ajattelevani loppukeväästä, että nyt pitää vain jaksaa tsempata kesään saakka. Lomalla voisi rentoutua oikein kunnolla ja sitten vasta joskus syksyllä palata toimistotyöhön koronavapaaseen maailmaan.

Lomalta palatessa tartuntoja on kuitenkin taas enemmän. Tuntuu lannistavalta lukea kokoontumisrajoituksista, etätyösuosituksista, koronapasseista ja virusmuunnoksista. Miten tähän pitäisi suhtautua? Eikö voikaan olla jo ihan normaalisti? Miten ”hybridiarjen” saisi rullaamaan niin, ettei tarvitsisi koko ajan jotenkin tsempata?

Omiin rutiineihin ja työtapoihin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota, kun työtä tehdään sekä kotona että toimistolla. Monipaikkainen työ on pandemiasta riippumatta varmasti tullut jäädäkseen. Nyt, kun aivot ovat levänneet loman aikana, on hyvä tilaisuus pysähtyä miettimään omaa arkea.

Jaan 3 + 1 vinkkiä, joita yritän itse tänä syksynä noudattaa:

1. Pysäytä kiire suunnittelemalla

Pysäytä kiireen tuntu ennen kuin se alkaa. Älä lyö heti ensimmäisenä päivänä suurinta vaihdetta silmään, vaan käytä ensin aikaa orientoitumiseen ja aikatauluttamiseen. Suunnittelutyö auttaa hallitsemaan epävarmuutta ja hahmottamaan oman työn tavoitteita. Samalla voi miettiä, mitkä tehtävät kannattaisi hoitaa toimistolla ja mitkä etäpäivinä.

2. Huolehdi palautumisesta

Ja tunnista kuormittavat tekijät. Osa meistä kokee etätyöt kuormittavana, koska spontaaneja juttuhetkiä työkavereiden kanssa on vähemmän, tauot saattavat unohtua tai ergonomia voi olla heikkoa. Osa taas tarvitsee enemmän palautumisaikaa toimistopäivien jälkeen, koska työmatkat, sosiaaliset tilanteet, hälinä ja keskeytykset voivat kuormittaa. Myös pandemiatilanteeseen liittyvä turvallisuusnäkökulma voi nostaa stressitasoja toimistolla.

Vatesin kaltaisessa asiatuntijaorganisaatiossa (ja toivottavasti kaikissa muissakin työpaikoissa) on tärkeää, että työntekijät pystyvät ajattelemaan, kehittämään, oppimaan ja ideoimaan. Se ei onnistu, jos aivot käyvät ylikierroksilla ja jokaisen työpäivän jälkeen on totaalisen poikki. On siis myös työnantajan edun mukaista, että työntekijät osaavat tunnistaa omat kuormitustekijänsä ja palautumiskeinonsa.

3. Kiinnitä huomiota etäkohtaamisiin

Osaamme jo pitää hyviä etäpalavereja. Nyt voisimme opetella pitämään vielä parempia hybridipalavereja.

Koen itse kaikista haastavimpana ne tilanteet, joissa osallistujia on sekä samassa tilassa yhden koneen ääressä että etänä omilla koneillaan. Silloin täytyy kiinnittää huomiota kunnollisen kokousmikrofonin lisäksi kohtaamiseen ja kommunikaatioon.

Paikallaolijan näkökulmasta on hankalaa, jos etäosallistuja katoaa kuulumattomiin, tekee montaa asiaa yhtäaikaisesti tai on muuten passiivinen. Kaikkea ei tarvitse kommentoida ääneen, mutta osallistumiseen tulee heti aktiivisempi ote, jos etäosallistuja esimerkiksi peukuttaa tai reagoi chattiin hyvän kommentin kuultuaan.

Etäosallistujilta taas jää näkemättä kaikki paikallaolijoiden ilmeet ja eleet, kuten hyväksyvät nyökkäilyt, varovaiset puheenvuorojen pyytämiset tai pohdiskelevat katseet. Voisivatko myös paikallaolijat avata omilta koneiltaan kamerat (äänet mykistettynä) tai hyödyntää chattia ja kokousreaktioita?

+ 1 Lyhennä palaveriaikoja

Etä- ja hybridipalaverien tehokkuuden lieveilmiönä tulee jo viime vuonna tutuksi tullut palaveriähky. Työkaverillani Hannalla on kiva tapa laittaa tunnin palaverikutsujen sijasta 45 min palaverikutsuja, jolloin palaverit pysyvät napakoina ja niiden väleihin jää automaattisesti pieni tauko. Tästä voisi ottaa mallia!

Aurinkoista alkusyksyä ja innostavaa arkea!

Meeri Riihelä
asiantuntija, hallinto ja digipalvelut, ja varatyösuojeluvaltuutettu

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!