Urheilu on iso osa elämää: Tähtäimessä paralympialaiset
01.12.2022
Teksti: Kati Savela-Vilmari
Kuvat: Kati Savela-Vilmari ja Eetu Kuisman albumi
Eetu Kuisma tähtää Pariisin paralympialaisiin vuonna 2024. Hän valmentautuu Turkuun perustetussa Paraurheilun valmennuskeskuksessa. Jalkapallosta yleisurheiluun vaihtanut Kuisma on töissä Ammattiopisto Spesiassa, joka on yksi valmennuskeskuksen yhteistyökumppaneista.
Turkulainen Eetu Kuisma on urheillut aktiivisesti lapsesta asti. Aluksi lajina oli jalkapallo, neljä vuotta sitten hän aloitti yleisurheilun. Turunseudun kenttäurheilijoissa valmentajaksi tuli Janne Keränen, ja parivaljakon yhteistyö on jatkunut siitä saakka.
Kimmokkeen yleisurheiluun ja siinä huipulle tähtäämiseen nuorimies sai veljeltään, kun he katselivat vuoden 2016 paralympialaisia. Veli totesi, että Eetu voisi olla jonain vuonna mukana. Kuismalla on synnynnäinen toispuolihalvaus.
Hyvin nopeasti omiksi lajeiksi nousivat pikajuoksu ja pituushyppy. Kehittyminen oli lennokasta, motivaatiota ja sinnikkyyttä treenaamiseen riitti.
Kuisma valmistui vuonna 2018 nuoriso-ohjaajaksi. Hän ehti työskennellä ensin muualla, kunnes loppuvuodesta 2019 aloitti Ammattiopisto Spesiassa vaikeasti vammaisen opiskelijan koulunkäyntiavustajana. Työaika on 30 tuntia viikossa, mikä on hänelle sopivasti. Aikaa ja energiaa jää myös treeneihin, viisi kertaa viikossa.
Paraurheilun valmennuskeskus Turkuun
Turkuun perustettiin syksyllä 2021 Paraurheilun valmennuskeskus, jossa ovat mukana Ammattiopisto Spesia, Paralympiakomitea, Turun Seudun Urheiluakatemia ja Turunseudun kenttäurheilijat. Keskus oli ollut vuosia Janne Keräsen haave. Valmennuskeskusta oli suunniteltu Spesiassa (silloin Bovallius-ammattiopisto) jo reilut kymmenen vuotta aiemmin, mutta se jäi silloin toteutumatta.
Kun lehtori, erityisopettaja Tea Järvinen palasi virkavapaalta syksyllä 2021, keskuksen valmistelu ja perustaminen etenivät vauhdikkaasti. Järvinen on ollut kilpaurheilijana ja valmentajana.
– Yhdenvertaisuuden edistäminen urheilussa on aina ollut itselleni tärkeää. Haluan olla mukana mahdollistamassa polkua lahjakkaille urheilijoille, joilla on jokin vamma, Järvinen sanoo.
Spesian opiskelijoista on valmennuskeskuksessa neljä valmennettavaa. Valmennukseen osallistuminen on osa opiskelijoiden opintoja. Osallistumalla harjoituksiin aktiivisesti he kerryttävät osaamispisteitä.
– Valmennuskurssien arvioinnit muodostuvat minun ja Jannen yhteisnäkemyksestä. Janne vastaa valmennuskeskuksen harjoituksista, mutta käyn säännöllisesti seuraamassa niitä.
Valmennuskeskuksen piirissä on kaikkiaan 17 urheilijaa, ja lajikirjo on jääkiekosta yleisurheiluun, keilauksesta triatloniin. Vastaavia valmennuskeskuksia, joissa olisi yhtä laaja kumppanuuspohja, ei Suomessa ole muita.
– Paraurheilijat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin vammattomat urheilijat aloittaessaan, ja tähän valmennukseen osallistuminen on monelle hyvä ponnahduslauta kilpaurheiluun, Järvinen sanoo.
Kilpaurheilu tukee jaksamista ja kehittää sosiaalisia taitoja
Järvinen ja Keränen ovat todistaneet valmennettavissa tapahtuvia muutoksia muutoinkin kuin urheilussa. Sosiaalinen kasvu, itsevarmuus ja yhteenkuulumisen tunne vahvistuvat ja näkyvät valmennettavissa. Myös vanhemmilta ja urheilijoiden henkilökohtaisilta valmentajilta tulee myönteistä palautetta.
Eetu Kuisma arvioi, että urheileminen auttaa häntä jaksamaan ja voimaan muutenkin hyvin. Tea Järvisen mukaan nuorestamiehestä näkee säntillisen urheilun vaikutukset monin tavoin.
– Eetulla on hyvät sosiaaliset taidot ja ymmärrystä avustettavan opiskelijan tarpeista, ja häneen voi luottaa. Uskon, että kilpaurheilussa mukana olo vaikuttaa näihin ominaisuuksiin.
Kuisman tavoite on tulla valituksi vuoden 2024 paralympialaisiin Pariisissa. Seuraavista kisoista vuonna 2028 hän toivoo mitalia.
– Olen päässyt kilpailuihin ja leireille Euroopassa ja mm. Dubaissa, ja ne ovat olleet hienoja kokemuksia. Haaveilen, että oman urheilu-urani jälkeen kouluttautuisin erityisliikunnanopettajaksi tai liikuntaneuvojaksi. Voisin myös asua talvisin ulkomailla, hän miettii.
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2022.
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!