Siirry pääsisältöön

Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla

pe elok. 13 14:01:00 2021

Teksti: Marianne Pentikäinen
Kuva: Ida Taalas

Kuusi eri kulttuureista olevaa nuorta miettii, mitä kokin, muusikon, laborantin, kampaajan  ja kuvaajan ammatteja.

Osaamisen kehittäminen kuuluu kaikille. Tukea ja palveluita tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä tai kynnyksettömästi. Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on tarve- ja yksilölähtöistä osaamisen tuottamista.

Työuran aikaisen osaamisen kehittämisen kokonaisuutta tarkasteltaessa korostuvat yleensä oppilaitosten ja työelämän tarjoamat palvelut ja niiden välisen rajapinnan toiminta. Vähemmän huomiota on saanut osaamisen kehittämisen alue, joka sijaitsee avoimien työmarkkinoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien välissä. Osaamisen kehittämisen tarpeiden kirjo on välityömarkkinoilla laaja ja tarpeet ovat yksilöllisiä tai kohderyhmäspesifejä.

Välityömarkkinat ovat tarvelähtöisten palveluiden kokonaisuus, joten luontevaksi näkökulmaksi osaamisen kehittämiseen välityömarkkinoilla muodostuu osaamisen tuottaminen. Yksinkertaisimmillaan tämä on sitä, että yksilö pääsee mukaan oppimista edistävään toimintaan.

– Välityömarkkinoita on toistaiseksi tarkasteltu yllättävän vähän oppimisen kehittämisen näkökulmasta, toteaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.

Ahokas tarkasteli osaamisen kehittämistä välityömarkkinanäkökulmasta Sitran rahoittamassa Millä hinnalla -tutkimushankkeessa. Osaamisen kehittämistä hahmoteltiin haastattelemalla eri puolilla maata eri kohderyhmien kanssa toimivaa 13 välityömarkkinatoimijaa.

Asiakkaan tarpeet keskiössä

Keskeistä välityömarkkinoilla on ajatus tarvelähtöisestä tuesta, palveluista ja interventioista. Käytännössä kyse on palveluiden ja tukitarpeiden kokonaisuudesta, joka vastaa ihmisten moninaisiin tarpeisiin ja joka tukee heitä heidän työelämäpoluillaan. Monet palveluista ovat kynnyksettömiä tai matalan kynnyksen palveluita.

Kynnyksetön toiminta tarjoaa osaamisen kehittämisen mahdollisuuden henkilöille, joilla muuten olisi riski jäädä osaamisen kehittämisen ulkopuolelle.

Palvelujen kohderyhmään kuuluvat mm. koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, vammaiset henkilöt,  mielenterveyskuntoutujat, rikostaustaiset ja pitkäaikaistyöttömät työikäiset.

Keskeisiä tuen ja palvelujen tuottajia suomalaisilla välityömarkkinoilla ovat säätiöt, julkiset toimijat, yhteiskunnalliset yritykset. Niiden toimintatavat ja keinot ovat melko yhdenmukaisia.

– Jos ajatellaan, että näillä vaikutuksilla on pidemmän päälle merkitystä ihmisten työmarkkinatilanteeseen, toimintakykyyn sekä osallisuuteen, voi välityömarkkinoilla tapahtuvalla osaamisen tuottamisella olla ymmärrettyä suurempi yhteiskunnallinen merkitys esimerkiksi työllisyysasteen ja kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Siksi osaamisen tuottamisen ja kehittämisen toimintaan välityömarkkinoilla kannattaa suunnata resursseja jatkossakin ja toimintaa kannattaa kehittää tarttumalla havaittuihin parannusehdotuksiin, toteavat Jussi Ahokas, Iina Santamäki ja Päivi Rouvinen-Wilenius Sitran julkaisemassa Millä hinnalla -selvityksessä.

Tulisi myös varmistaa, että esim. TE-toimisto ja kuntien ohjaavat yksiköt ovat kaikille välityömarkkinoiden kohderyhmille näkyvillä ja helposti saavutettavissa.

Osaamisen kehittäminen merkityksellistä

Toimintaan osallistuneet olivat kokeneet osaamisen kehittämisen pääsääntöisesti merkityksellisenä ja monilla alueilla asiakasmäärät ovat nousseet.

Verkostomainen työote sekä yhteistyö muiden toimijoiden välillä nähtiin yhtenä keskeisenä onnistumistekijänä. Toinen keskeinen tekijä oli pitkäkestoinen tuki ja rinnalla kulkeminen. Rakenteellisista tekijöistä nousi esille yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, henkilöstön osaamisen tukeminen sekä johdon tuki ja koko organisaation tahtotila.

Kattavaa vaikuttavuustietoa on vielä vähän. Tutkimuksessa tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että osaamisen tuottamisen prosessit ovat monin paikoin pitkälle hiottuja, ihmisten tarpeet huomioivia ja asetettuja tavoitteita kohti määrätietoisesti pyrkiviä. Lisäksi pitää muistaa, että minäpystyvyyden tunne ja vahvistuneet voimavarat kantavat ja tukevat yksilön polkua vielä pitkään työjakson tai muun palvelun jälkeenkin.

Tutkimustulosten hyödyntäminen

– Tärkeää olisi osaamisen kehittämisen näkyväksi tekeminen, välityömarkkinoiden osaamisen tuottamisen sanoittaminen ja vaikutusten tieteellinen osoittaminen, toteavat Jussi Ahokas, Iina Santamäki ja Päivi Rouvinen-Wilenius.

– Monet hyväksi todetut käytännöt ja toimintamallit ovat jääneet lähinnä välityömarkkinakentän sisäiseen tietoisuuteen. Toimijat kokevat, että välityömarkkinatoimijoiden osaamisen kehittämisen toimintaa ei hyödynnetä valtakunnallisella tasolla niin hyvin kuin olisi mahdollista, he mainitsevat.

Muutostoiveina julkiselle sektorille tutkimuksentekijät nostavat esille oppilaitosyhteistyön sekä rahoituksen vahvistamisen, tukirakenteiden ja linjauksien uudelleenarvioinnin sekä yhteiskunnallisen toimijuuden tukemisen.

Välityömarkkinoiden osaamisen kehittämistä olisi hyvä tutkia vielä lisää.

– Julkaisun esiin tuomia aiheita voisi vielä jatkossa syventää esim. yhteistyön, asiakaskokemuksen, ja osaamisen toteutumisen osalta. Lisäksi aiheita voisivat olla elämänhallinnan ja minäpystyvyyden vahvistamisen todentaminen sekä kytkös osallisuuden kokemuksen ja elämäntilanteen parantumisen välillä, toteavat Jussi Ahokas, Iina Santamäki ja Päivi Rouvinen-Wilenius lopuksi.

Kaaviokuva oppimisprosessista.

Tutustu Millä hinnalla -selvityshankkeeseen ja siinä tehtyyn julkaisuun (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Artikkeli on julkaisu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi