Siirry pääsisältöön

Kiireetön ja yksilöllinen kohtaaminen tuo parhaimman tuloksen

18.09.2023

Kykyä työelämään -hankkeessa kehitettiin osatyökykyisten työllistymispolkuja Äänekosken, Laukaan ja Konneveden alueella. Keinoina käytettiin yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä koulutusta.

Työnantajien kohdalla vaikuttavammaksi toimintamuodoksi osoittautui yksilöllinen asiakaslähtöinen työskentely.

- On otettu kontaktia juuri tietyn työnhakijan kannalta potentiaalisiin työnantajiin, esitelty työnhakija ja samalla mahdolliset työllistymisen taloudelliset tuet, kertoo hanketyöntekijä Jenni Palm.

Osatyökykyisen työnhakijan kannalta taas kasvokkain tapahtuvat kiireettömät tapaamiset koettiin tärkeiksi samoin kuin pienryhmissä tapahtuva vuorovaikutuksellisuus ja vertaisoppiminen.

Hanketiimiin ovat kuuluneet hankepäällikkö Leena Varo-Honkonen sekä hanketyöntekijät Jenni Palm ja Tuija Telanne. Hanketyöntekijät keskittyivät työnhakijoiden kanssa voimavarakeskeiseen valmennustyöhön sekä yhteydenpitoon mahdollisten työnantajien kanssa. Kykyä työelämään- hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja kuntien rahoittama hanke, jota hallinnoi Äänekosken kaupunki ja toteutettiin ajalla 1.9.2020-31.8.2023.

Kiireettömyys kannattaa

- Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentaminen vaati aikaa, samoin kuin ryhmätapaamisiin kannustaminen. Kun työnhakijan voimavarakeskeiseen valmennustyöhön panostetaan, ovat tulokset pitkällä tähtäimellä parempia ja työllistyminen sekä työssä pysyminen todennäköisempää, sanoo hankepäällikkö Leena Varo-Honkonen.

Hankkeessa havaittiin, että työnantajien suuntaan tarvitaan tiedottamista ja asennemuutostyötä, jotta työnhakijan jäljellä oleva työkyky saadaan hyödynnettyä ja henkilö työllistyy.

Työkyvyn tunnistaminen

Hankkeen kohderyhmässä oli osatyökykyisiä henkilöitä, jotka olivat työttömiä tai työttömyysuhan alla. Hankkeessa huomattiin, että usein työnhakijalla oli haasteita oman työkyvyn ja vahvuuksien tunnistamisessa.

Tällöin työnhakija tarvitsee ohjausta oman jäljellä olevan työkyvyn selvittelyssä ja tietoa sopivista työtehtävistä omaan työkykyynsä nähden.

- Korostimme ja vahvistimme työnhakijan jäljellä olevaa työkykyä sekä osaamista mahdollisten rajoitteiden sijaan, kertoo hanketyöntekijä Jenni Palm.

Jokainen on yksilö

Leena Varo-Honkonen muistuttaa, että koska osatyökykyisten työnhakijoiden joukko ei ole yhtenäinen, on tärkeää tunnistaa paitsi työnhakijoiden voimavaroja myös haasteiden moninaisuutta.

- Tämän jälkeen voidaan luoda toimintamalleja toimenpiteistä, joita työnhakijoille voidaan yksilöllisesti tarjota, jotta työllistyminen tapahtuisi mahdollisimman jouhevasti, sanoo Varo-Honkonen.

Millaista tukea tarjottiin?

Työnhakijoille tarjottu yksilöllinen tuki oli mm. työnhakuasiakirjojen päivittämistä, digitaitojen vahvistamista, sopivien työpaikkojen etsimiseen ja työhaastatteluihin annettua tukea. Hankkeen osallistujat pitivät myös pienryhmistä, joissa tarjottiin matalan kynnyksen digikoulutusta sekä vahvistettiin voimavaroja ja vuorovaikutustaitoja.

Kykyä työelämään- hankkeessa luotiin myös kokonaiskuvaa hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa osatyökykyisistä työnhakijoista, jolloin nähtiin, mitkä haasteet ja työkyvyn rajoitteet ovat yleisimpiä:

  • Työnhakijalla työttömyys on voinut pitkittyä, eikä työkykyä ole välttämättä tutkittu tai työkyvyn arviointi on voitu tehdä vuosia sitten, jolloin ei olla selvillä siitä, mikä työnhakijan työkyky on juuri nyt.
  • Työnhakijalla on voinut olla haasteita lapsuudesta lähtien toimintakyvyssä ja opinnoissa.
  • Henkilöllä voi olla myös erilaisia mielenterveyshaasteita.
  • Työnhakija ei ole välttämättä tietoinen tarjolla olevista palveluista, tukimahdollisuuksista tai miten työkykyä pitäisi selvittää.
  • On myös paljon henkilöitä, joilta puuttuu ammatillinen koulutus kokonaan tai koulutus katsotaan nykyisten standardien mukaan vanhentuneeksi.
  • Joillakin henkilöillä on voinut olla oppimisen tai keskittymisen vaikeuksia koko ikänsä, jolloin uudelleen kouluttautuminen tuntuu haastavalle vaihtoehdolle.

Kykyä työelämään hankkeen logo on kirjoitettu harmaalla ja sinisellä. Logossa on myös ankurin kuva.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!