Siirry pääsisältöön

Osaamisen kehittäminen on investointi inhimilliseen pääomaan

13.09.2021

Teksti: Hanna Ranta-Pitkänen
Kuva: Miikka Pirinen

Hymyilevä Sinimaaria Ranki tummassa jakussa vaalenapunaisessa paidassa tumman seinän edessä-Haastattelussa Sinimaaria Ranki, Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra

Miksi osaamisen kehittäminen on tärkeää?

Oppimisen ilon tunnistavat varmasti kaikki: miten palkitsevaa on, kun huomaa saaneensa tehdyksi tai ratkaistuksi jotain uutta. Mitä enemmän on joutunut ponnistelemaan, sitä suurempi on tyytyväisyys onnistumisesta. Uuden oppiminen antaa myös valinnan mahdollisuuksia, mm. töiden suhteen. Osaamisen kehittäminen parantaa myös elämänlaatua monin eri tavoin.

Toinen tärkeä perustelu osaamisen kehittämiselle liittyy yhteiskuntaan ja ennen kaikkea julkiseen talouteen. Erityisesti jos työttömyys pitkittyy, alkaa helposti kasaantua muutakin vaikeutta, mikä voi näkyä esimerkiksi heikentyvänä terveytenä. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle lisää kuluja. Näiltä säästytään pitkällä tähtäimellä, jos panostetaan sellaiseen osaamisen kehittämiseen, joka johtaa ihmisen työllistymiseen. Tutkimuskirjallisuudesta tiedetään, että osaaminen tukee hyvin vahvasti ihmisen kiinnittymistä työelämään ja työuran jatkuvuutta. Tiedetään myös, että työllistymisen kannalta parhaan tuloksen antavat sellaiset osaamisen kehittämisen muodot, joissa ihminen yhdistää oppimisen ja työn tekemisen.

Mitä osaamisen kehittämisellä voidaan saavuttaa työllistymisen lisäksi?

Ihmisen saadessa näyttää oman osaamisensa vaikutuksia omaan ympäristöönsä syntyy samalla myös osallisuuden kokemus, mikä vahvistaa samalla yhteiskuntaan integroitumista. Ei voida pelkästään katsoa työllistymistä, kun mitataan yksilölle syntyvää hyötyä oppimisen ja osaamisen kehittämisessä. Mahdollisuudella kehittää osaamistaan ja työllistyä on yksilölle myös muita hyötyjä, jotka eivät ole rahassa mitattavia tai joiden mittaaminen ja todentaminen ylipäätään on vaikeaa. On tärkeää muistaa, että osaamisen kehittäminen on investointi inhimilliseen pääomaan ja sille ei voida laittaa hintalappua, koska sen vaikutukset ovat monitahoisia.

Miten nykyinen työvoimapoliittinen järjestelmä tukee osaamisen kehittämistä?

Erilaiset ohjelmakokonaisuudet ja käynnissä olevat hankkeet muokkaavat jatkuvasti järjestelmää, jonka tavoitteena tulisi olla työnhakijan tukeminen kohti avoimia työmarkkinoita. Työllisyyspalveluiden resurssit asiakkaiden kanssa työskentelyyn ovat edelleen liian tiukat, mikä heikentää kokonaiskuvan selvittämistä. Aikaisemmin käytössä ollut avoin ja kynnyksetön asiointi ei ole enää juuri mahdollista ja digitaalinen asiointi on lisääntynyt runsaasti, mikä ei palvele kaikkia työnhakijoita. Resurssit tulisi keskittää eniten tukea tarvitseviin ja huomioida heidän tuen tarpeensa.

Tutkimusten mukaan parhaiten toimivia työvoimapolitiikan välineitä ovat ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja yksityisen sektorin palkkatuki. Oppisopimuskoulutus toimii hyvin kaikenikäisten kohdalla. Uusi omaehtoisen opiskelun mahdollisuus on myös osoittautunut hyvin työllistäväksi osaamisen kehittämisen väyläksi.

Työvoimapoliittisen järjestelmän rakenteellisena vaikeutena on, että kovin monimutkaisen lainsäädännön vuoksi voi käydä niin, että työtön ei pääse sellaiseen koulutukseen, joka parhaiten edistäisi hänen ammatillista kehittymistään. Voi käydä niin, että etuuden menettämisen pelossa ei voi ollenkaan kehittää osaamistaan, tai niin, että tulee ohjatuksi sisällöllisesti epätarkoituksenmukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. TE-toimiston asiantuntijoiden on tärkeää tuntea hyvin myös työnantajien osaamistarpeet, jotta he osaavat auttaa osaamisen tarvitsijoita ja osaajia kohtaamaan toisensa.

Tulisiko koulutusjärjestelmää kehittää vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia, jotta myös osatyökykyiset huomioidaan tasavertaisina työnhakijoina?

Työnhakijan osaaminen ja asiantuntemus tulee aina olla keskiössä – ei se, onko hänellä jokin rajoite. Valitettavasti työelämän ennakkoluulot ja asenteet esim. ikääntyviin työnhakijoita tai osatyökykyisiä henkilöitä kohtaan näkyvät edelleen. Tärkeintä on tiedottaa tarjolla olevista tukimuodoista ja vahvistaa eri oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä, sillä uusia osaajia valmistuu jatkuvasti. Yhteistyön käynnistäjän rooli on usein oppilaitoksilla, mutta yhteyden saaminen työnantajiin voi olla haastavaa, jos ei ole tietoa siitä, millaiselle osaamiselle olisi tarvetta. Mikäli oppilaitokset voivat tarjota apua työelämälle osaamisen tunnistamiseen jo opiskeluaikana, sitä nopeammin saadaan ihminen töihin.

Tarvitaanko monialaista yhteistyötä ja miten sitä tulisi hyödyntää, jotta työnhakijan osaaminen ja käytössä oleva työkyky osataan suunnata tarpeita vastaavaan työhön?

Avoin ja ennakkoluuloton dialogi muiden toimijoiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja estää päällekkäisen työn tekemisen. Osaamisen kehittäminen suhteessa käytettävissä olevaan työ- ja toimintakykyyn ovat koulu- ja työnantajarajoja ylittäviä teemoja. Kiinnittyminen työelämään, vaikkakin osa-aikaisesti on erittäin merkityksellistä yhteiskunnallisesti ja tuo taloudellisia ja inhimillisiä säästöjä. Monimuotoisen työelämän vahvistamiseksi tarvitaan vuoropuhelua, kaikki emme ole kaikkiin töihin työkykyisiä. Tärkeintä on muistaa, että osaamisen kehittäminen koskettaa yksilöä, työyhteisöä ja yhteiskuntaa. Tarvitaan avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua, mitä yhdessä voitaisiin tehdä asian edistämiseksi, sillä panostukset tulevaisuuden osaajiin hyödyttää kaikkia – kukaan ei yksin voi vaikuttaa kaikkeen.

Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!