Siirry pääsisältöön

Vierasblogi: Apuvälineet mahdollistavat näkövammaisen uran ja polun

01.06.2022

Katja Kuusela, lyhyet hiukset, katsoo hymyillen kameraan. Kuviollinen paita. Apuvälineet ovat ja pysyvät näkövammaisen arjessa pikkuoppilaasta opiskeluun ja työhön. Arsenaali vaihtelee näkötilanteen muutosten ja apuvälinekehityksen mukaan.

Ykkösluokalta lähtien koulutiellä kaverinani ovat kulkeneet mitä moninaisimmat apuvälineet. Alaluokilta muistan ainakin kohopulpetin, lukulampun, jalallisen suurennuslasin sekä viivainsuurennuslasin. Pehmeällä lyijykynällä harjoittelin kirjaimet ja numerot ja vihkossa oli vahvat viivat.

Näkövammaistaitoja opin tukijaksoilla Jyväskylän näkövammaisten koululla (nyk. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri) sekä koululaisille suunnatuilla Näkövammaisten keskusliiton (nyk. Näkövammaisten liitto) sopeutumisvalmennuskursseilla.

Kauppaoppilaitokseen siirryttyäni sain ihmeellisen laitteen, optisen suurennuslaitteen, lukutelevision. Tuossa vaiheessa olin jo tottunut lukemaan kirjoja äänikirjoina, joten esimerkiksi sanomalehtien maailma avautui uudella tavalla.

2000-luvun alussa kävin aikuislukion sananmukaisesti aikuisena ja Kelan ammatillisena kuntoutuksena myönnetty lukutelevisio seurasi minua koulussa luokasta toiseen eli kuljetin sitä mukanani pyörillä varustetulla pöydällä. Innokkaana istuin etupenkissä ja takana olijat näkivät kaiken mitä lukutelevision ruudulla näkyi. En antanut sen häiritä sivistyksen suhinaa.

Ennen ylioppilaskirjoituksia sain käyttööni kannettavan tietokoneen ZoomText-ruudunlukuohjelmalla. Tietokone helpotti merkittävästi yo-kirjoituksista suoriutumista.

Tietokone apuvälineohjelmineen ja oheislaitteineen on sittemmin ollut mukanani sosionomiopinnoissa ja työelämässä. Mainitsemisen arvoista on myös se, että nykyisissä älypuhelimissa on itsessään ruudunlukuohjelmia ja muita käyttöä helpottavia toimintoja. Ja lukutelevision ihmeellinen tarina jatkuu, kun muutama vuosi sitten tutustuin malliin, joka tunnistaa tekstin ja puhuu sen ääneen. Nyt työpöydälläni on useita ”juttukavereita”.

Omakohtainen kokemukseni näkövammaisten apuvälineistä ja siitä kuinka ne näkötilanteen mukaan muuttuvat ja teknologioiden tiimoilta kehittyvät, auttaa minua asiakastyössäni työelämäasiantuntijana. Kohtaamme Työelämäpalveluissa asiakkaita, joiden näkö on heikentynyt työikäisenä, ja siinä kohtaa näkövammaistaitojen opettelulla on iso merkitys. Motivaatio pitäisi löytyä mahdollisimman pian, ettei työelämä menisi menojaan. Työssä pysymistä ja sinne pääsemistä tukevat apuvälineiden ohella, ammatillinen kuntoutusselvitys, vammaispalvelut sekä TE-palveluiden tukitoimet.

Näkövammaisille ammatillista kuntoutusselvitystä tuottaa Kuntoutus Iiris. Selvitys on kattava ja siinä käydään läpi myös apuvälinetarve.

Katja Kuusela
työelämäasiantuntija
Näkövammaisten liitto

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin Apuvälinemessujen 2022 sivuilla. 

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savelavilmari(at)vates.fi. Kiitos!