Siirry pääsisältöön

Tarvelähtöinen lähestymistapa ratkaisuksi työllisyysasteen nostoon

ke 15. tammikuuta 2020 10.30.00

Työllisyyspoliittiset valinnat ovat puhuttaneet paljon viime viikkoina Sanna Marinin hallituksen etsiessä kuumeisesti purevia työllisyystoimia. Välityömarkkinoilla toimivien järjestöjen, säätiöiden ja työpajojen ratkaisuna työllisyysasteen nostoon on tarvelähtöinen työllisyyspolitiikka. Tuoreessa julkaisussa viitoitetaan tarvelähtöisen työllisyyspolitiikan perusteet.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien ja osatyökykyisten työllistymisen lähtökohdaksi tulee ottaa yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Tuore Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisu tuo näkyväksi välityömarkkinoilla olevien ihmisten moninaiset tarpeet sekä esittää välityömarkkinoiden tarvelähtöisten palveluiden kokonaisuuden.

Työttömien moninaiset tarpeet eivät useinkaan tule huomioitua riittävän kattavasti

Työttömillä on lukuisia eritasoisia tarpeita, jotka voivat liittyä niin voimavaroihin, osaamiseen kuin työmarkkinoilla toimimiseen. Tarpeet ovat moninaisia ja usein yksilöllä on useampia tarpeita yhtä aikaa. Nämä tarpeet eivät useinkaan tule huomioitua riittävän kattavasti palvelujärjestelmässä. Silloin myöskään ihmisten työllistymisen edellytykset eivät välttämättä parane.

Tarvelähtöinen lähestymistapa työllisyyspolitiikkaan on yhä tärkeämpi jatkossa. Mitä korkeammaksi työllisyysaste halutaan nostaa, sitä suuremman osan työikäisistä on oltava työmarkkinoilla ja töissä.

- Mikäli pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä työllistyisi esimerkiksi kolmannes, nousisi työllisyysaste nykyisestä yli kolme prosenttia, toteaa pääekonomisti Jussi Ahokas SOSTE (kuvassa) Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.


Oikea palvelu, oikeaan aikaan jää edelleen yhä saamatta


Tarvelähtöisiä palveluita tulee olla tarjolla nykyistä kattavammin, jotta jokaiselle aukeaa polku työelämään. Välineinä esimerkiksi palkkatuki, valmennuspalvelut, työkokeilu sekä kuntoutus toimivat parhaiten silloin, kun niitä tarjotaan yksilölle heidän tarpeensa huomioiden ja niihin vastaten. Oikea palvelu, oikeaan aikaan jää kuitenkin usein saamatta.

Välityömarkkinatoimijoilla (järjestöillä, säätiöillä, sosiaalisilla yrityksillä ja kunnallisilla työpajoilla) on pitkä kokemus tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden tuottamisesta. Erilaisilla palveluilla, jotka alkavat kynnyksettömistä palveluista ja etenevät intensiivisten sekä täsmäpalveluiden kautta työmarkkinapalveluihin, vastataan juuri niihin tarpeisiin, jotka muuten jäisivät työllisyyspalveluiden kokonaisuudessa huomioimatta.

- Tietyille ihmisryhmille tarvittavaa tukea työmarkkinoilla toimimiseen on saatavilla lähes ainoastaan kolmannen sektorin tai kunnallisten työpajojen kautta, muistuttaa pääsihteeri Vertti Kiukas.

Kun työttömien tarpeet tiedostetaan ja olemassa olevat palvelukokonaisuudet tunnetaan, suomalaisten työmarkkinoiden kehittäminen nykyistä tehokkaimmiksi on mahdollista. Kun työllisyyspolitiikasta tehdään aidosti tarvelähtöistä, ihmisten työkyky, tuottavuus ja mahdollisuudet työllistyä paranevat. Juuri tätä kohti suomalaisessa työllisyyspolitiikassa tulisi määrätietoisesti pyrkiä.
--------
Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisussa (avautuu uuteen ikkunaan) tehdään näkyväksi työttömien moninaisia tarpeita työllistymisensä edistämiseksi sekä hahmotellaan Suomen välityömarkkinoiden ja olemassa olevien tarvelähtöisten työllisyyspalveluiden kokonaisuutta. Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa SOSTEn sivuilta.

Julkaisu on syntynyt Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmän aloitteesta ja sen kirjoittamiseen on osallistunut iso joukko välityömarkkinoilla tarvelähtöisiä työllisyyspalveluita tuottavia toimijoita.

Työnantajien kanssa sosiaalista vastuullisuutta edistämään

Julkaisutilaisuudessa 15.1. johtaja Tuija Oivo TEM:istä (kuvassa alla) totesi, että julkaisun sisältö on ajassa, ja että hallitusohjelmassa on huomioitukin siinä mainittuja asioita. 

- Se on tiedossa, että palveluja erilaisiin tarpeisiin on runsaasti, mutta ehkä ne ovat osittain liian kapea-alaisia. Monialaisen palvelun merkitys on myös huomioitu mm. TYPejä (työllistymisen monialaisia palvelukeskuksia) luotaessa, mutta aina ei ole selvää, kuka ottaa vastuun asiakkaasta. Nuorten Ohjaamoissa monialainen työ on onnistunut hyvin, nyt näen mahdollisuuksia työllisyyden kuntakokeiluissa, Oivo sanoi kommenttipuheenvuorossaan. Tuija Oivo seisoo pöydän takana puhumassa. Vieressä on iso tv-näyttö.

Hän painotti myös, että kolmannen sektorin toiminnan vaikuttavuuden todentamista olisi vielä vahvistettava. Työnantajayhteistyötä tulisi myös lisätä. 

- Nähtävissä on, että seuraava vastuullisuuden aalto on sosiaalinen vastuu. Esimerkiksi työn muotoilun keinoja olisi tuotava enemmän esiin. Tarvittaisiin muutama veturiyritys, joiden kanssa tässä voisi tehdä yhteistyötä, Tuija Oivo totesi.


Lisätietoja:

pääekonomisti Jussi Ahokas
erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen

Julkaisun osoite ja linkki: https://www.soste.fi/valityomarkkinat-ja-tarvelahtoiset-tyollisyyspalvelut/

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: