Ammatillisen kuntoutuksen keinot esillä Turussa
08.09.2016
Ammatillisen kuntoutuksen keinot olivat painopisteenä PARTY-hankkeen koulutuksessa, joka tällä kertaa pidettiin Turussa 6.9.2016. Koulutukseen osallistui yli 70 henkilöä ja sali täyttyi ääriään myöten. Eri tahoilla on paljon saman nimisiä keinoja, jotka eroavat kuitenkin paljon sisällöltään toisistaan. Esitykset löytyvät Vates-säätiön PARTY-hankkeen sivuilta.
Suurta kiinnostusta herätti erityisesti Kelan uudet työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen standardit, joiden mukaisesti heidän ammatillista kuntoutusta aletaan toteuttaa 1.1.2017 alkaen. Muutosta esitteli Kelan läntisen vakuutuspiirin ylilääkäri Jari Välimäki ja uudistus sai yleisöltä myönteisen vastaanoton.
Kelassa tarve edellä
Merkittävin muutos aiempaan on se, että jatkossa Kelan työllistymistä edistävät ammatillisen kuntoutuksen palvelut pyritään suuntamaan aidoille työpaikoille ja kuntoutuksen tavoitteena on ensisijaisesti asiakkaan työllistyminen. Toisaalta pohdittiin, että mihin asiakas menee, jos oikeita työpaikkoja ei esimerkiksi oman kunnan alueelta löydy.
Kelan uudistuksesta koulutusyleisö oli tyytyväinen siihen, että ammatillisen kuntoutuksen antamisen perusteena on ennen kaikkea tarve. Tarpeen syynä voi olla sairaus tai vamma tai muu kokonaistilanne, mikä aiheuttaa tai minkä arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Perusteena ei ole diagnoosi vaan tarve. Pelkkä työttömyys ei ole vielä syy kuntoutukseen, vaikka se voikin sairastuttaa.
TE-toimisto selvittää kuntoutuksen järjestämisvastuita
Salon TE-toimistosta kuntoutusasiantuntija Sirpa Syrjäläinen kertoi TE-hallinnon palveluista. Varsinais-Suomen alueella on käytettävissä neljä kuntoutusasiantuntijaa, jotka tarjoavat palveluaan maakunnallisesti. TE-toimistojen virkailijat voivat lähettää heille asiakasehdotuksia tai kysymyksiä.
Syrjäläinen kertoi, että Varsinais-Suomen TE-toimistojen alueella kuntoutusasiantuntijat selvittävät aina sen, kenellä on asiakkaan kuntoutuksen järjestämisvastuu. Onko asiakkaalla jo olemassa oikeus esimerkiksi vakuutuslaitoksen, työeläkelaitoksen tai Kelan kuntoutuksiin, mistä hänellä ei ole tietoa. TE-toimistojen tarjoama ammatillinen kuntoutus on aina harkinnanvaraista ja sitä tarjotaan määrärahojen ja resurssien mukaan.
Työeläkeyhtiöön ajoissa yhteyttä
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta kuntoutusasiantuntija Annamari Kajaste kertoi kattavasti eläkeyhtiöiden tarjoamista kuntoutusmahdollisuuksista. Hän kannusti niin ammattilaisia kuin osatyökykyisiä henkilöitä ottamaan yhteyttä vakuutuslaitokseen mahdollisemman varhaisessa vaiheessa.
Nyrkkisääntönä palveluiden saamiselle on kuitenkin, ettei viimeisen työsuhteen päättymisestä saisi olla kulunut enempää kuin 1-3 vuotta, mutta poikkeuksiakin voi olla riippuen mm. sairauslomajaksojen pituuksista.
Jos hakee työkyvyttömyyseläkettä, viime vuoden alusta lähtien eläkeyhtiöillä on ollut velvollisuus selvittää, onko hakijalla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Annamari Kajaste muistutti, että myönteinen kuntoutuspäätös kannattaa aina hyödyntää.
Niin Kelan, TE-toimiston kun työeläkeyhtiön edustajat painottivat yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä.
Kuka hoitaa työttömän terveyden?
Turussa vastaavana lääkärinä Runosmäen-Mullin terveysasemalla toiminut terveyskeskuslääkäri Markus Partanen kuvasi, mikä yli 1000 päivää työttömän tilanne on lääkärin silmin. Moni heistä ei ole käynyt vuosiin lääkärissä, jolloin terveydentilasta ei ole edes diagnoosia. Hän kysyikin, pitäisikö lääkärin tekemän työkyvyn arvioinnin sijaan hoitaa ensin ihmiset kuntoon. Suurella osalla tosi pitkään työttömänä olleella on pitkään kestäneitä tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä mielenterveyshäiriöitä.
Työtöntä ei voi omia mikään ammattiryhmä
Turussa PARTYn Turun osahankkeessa tehdyn kyselyn mukaan, jossa haastateltiin 40 pitkäaikaistyötöntä, 85 prosenttia kertoi työttömyyden vaikuttavan heidän terveyteen negatiivisesti. Terveyskeskuslääkäri Markus Partanen oli erittäin huolissaan esimerkiksi siitä, että heistä 92,4 prosenttia syö vain kerran päivässä, koska raha ei riitä ruokaan. Sitä ei ole myöskään liikunnan harrastamiseen. Haastatelluista vain 35 prosenttia koki olevansa elämäänsä tyytyväisiä.
Silti suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on Partasen mukaan valmiita saamaan jotain apua tilanteensa, mutta työ ei ole se ajankohtaisin asia vaan yleisesti elämän laadun parantaminen. Hän huomautti, ettei pitkäaikaistyötöntä ei voi omia kukaan ammattiryhmä, vaan sen sijaan tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä.
Työpankista uusia keinoja
Iltapäivällä Taitokunto Oy:n toimitusjohtaja Jere Saarela esittele työpankki Arbeetin toimintaa. Vaikka kyseessä ei ole virallinen työpankki, yritys toimii kuten työpankki. Taitokunto Oy on mukana PARTY-hankkeessa kehittämässä toimintamallia, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistetään henkilöstövuokrauksen tapaan. Työntekijät työskentelevät joko työpankin omassa tuotannossa tai asiakkaan luona. Arbeetti tarjoaa etenkin kiinteistöhuollon ja korjausrakentamisen tehtäviä. He tarjoavat palveluita yrityksille, kunnalle ja yrityksille.
PARTY
PARTY – Parempaa työ- ja toimintakykyä on sosiaali- ja terveysministeriön (ESR) rahoittama hanke, joka edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä sekä luo heille uusia ja kokonaisvaltaisempia palveluja. Hankkeen hallinnoijana on Rauman kaupunki.
Vates-säätiön tehtäviä osahankkeessa ovat kouluttaminen ja tulosten valtakunnallinen levittäminen.
PARTY:n väliseminaari pidetään Salossa 22.11.2016 ja kevään koulutusseminaari on 14.2.2017 Helsingissä, jolloin perehdytään mm. eri työkyvyn arviointimenetelmiin. Merkitse jo kalenteriisi! Lisätietoa täältä.
Kuvassa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Lappalainen, joka esitteli tilaisuutta edeltävän ennakkotehtävän aihetoiveita. Niissä mm. kysyttiin, mihin sijoittuu ammatillinen kuntoutus tulevassa sote-uudistuksessa. Lappalainen toivoi aiheesta lisää keskustelua jatkossa.