Uutiset

Hanketyöskentely ja järjestötyö harjoittelijan näkökulmasta

27.06.2017

Olen pian suorittanut noin puolet korkeakouluharjoittelustani. Harjoitteluaika on ollut sekä hyvin kiinnostavaa että innostavaa, ja koen saaneeni paraatipaikan järjestökenttään tutustumisen suhteen. Harjoittelu on tuonut sosiaalipolitiikan opintoihini konkreettisen näkökulman ja vahvistuksen siitä, että olen todella oikealla alalla. KeKo-hankkeessa tehtävänäni on ollut kartoittaa viimeisen kahden vuoden ajalta vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen liittyviä hankkeita ja niistä seuranneita hyviä käytäntöjä. Kartoitus on vielä kesken, mutta uskallan hieman avata oppimiani asioita hankkeista ja järjestötyöskentelystä.

Osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseen liittyviä hankkeita on yllättävän paljon kolmannella sektorilla ja julkisellakin puolella. Toisaalta sekä järjestökenttä että hanketyöskentely olivat minulle ennestään tuntemattomia alueita, jonka vuoksi minulla ei ollut oikeastaan minkäänlaisia ennakko-oletuksia aloittaessani työni toukokuun puolessa välissä. Yli puolella työikäisistä suomalaisista on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus, ja noin 600 000 henkilöä kokee vamman tai sairauden vaikuttavan työhön tai työmahdollisuuksiin (STM 2017). Suhteutettuna edellä mainittuihin määriin hankkeita ja yhteistyötä eri sektoreiden työllisyystoimijoiden välillä voisi varmasti olla enemmänkin.

Hankkeissa tehdään paljon erinomaista työtä sekä kehitetään erilaisia hyviä käytäntöjä osatyökykyisten ja vammaisten työllistymisen kehittämiseen liittyen. Hankkeiden myötä monet osatyökykyiset ja vammaiset ovat löytäneet työpaikan avoimilta työmarkkinoilta tai saaneet opiskelupaikan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että harmillisen usein tehty työ päättyy hankerahoituksen loppuessa. Lisäksi hankkeissa saavutettuja hyviä käytäntöjä työllistymiseen liittyen jaetaan julkisesti ja eri toimijoiden kesken todella vähän. Esimerkiksi Osku - Tie työelämään -sivuston foorumilta löytyy oma osio hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakamiseen, mutta tällä hetkellä sieltä ei löydy yhtäkään aloitusta. Tiedon jakamisella ja yhteistyöllä on suuri merkitys järjestöjen ja hanketyöskentelyn kehittämisessä erityisesti tulevaisuudessa. Jonkin verran on ilmeisesti olemassa jo epävirallisia verkostoja, jotka kokoontuvat satunnaisesti ja pohtivat yhdessä eri aiheita. Hyvien kokemuksien lisäksi olisi myös tärkeää jakaa avoimesti huonommatkin kokemukset. Olisi hyödyllistä, jos hankkeiden loppuraportit löytyisivät kootusti samasta paikasta.

Olemme kesän aikana kiertäneet hankepäällikkö Mari Toivosen kanssa tutustumassa eri järjestötoimijoihin. On ollut ilo tavata paljon aktiivisia ja innostuneita järjestötyöntekijöitä. Tapaamiset ovat olleet hyvin mielenkiintoisia, ja olen oppinut paljon uutta. Tapaamisten myötä on vahvistunut myös tunne siitä, että KeKon kaltaiselle koordinaatiohankkeelle on selvästi kysyntää. Yhteistyön tiivistäminen koetaankin tärkeäksi hanketyöskentelyssä ja vaikuttamistyössä. Järjestökentällä tehdään äärimmäisen tärkeää työtä heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden ja ylipäänsä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tätä ei tule unohtaa tulevaisuuden uudistuksissa.

Seuraavaksi koittaa kuukauden loma, jonka jälkeen työt jatkuvat jälleen elokuussa hankekartoituksen ja työllisyystoimijoiden tapaamisten merkeissä. Minulle voi edelleen vinkata viimeisen kahden vuoden aikana käynnissä olleista osatyökykyisten ja vammaisten työllistymiseen liittyvistä hankkeista, hyvistä käytännöistä tai muista hankekartoitukseen liittyvistä ideoista. Tapaamisiin!

Lämmintä kesää toivottaen,

Tuuli Riisalo

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö (4/2017) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE). Viitattu 27.6.2017.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteseen: kati.savela(at)vates.fi . Kiitos!

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: