Sähköisen tunnistautumisen oltava saavutettavaa ja helppokäyttöistä
20.11.2018
Kuluttajaparlamentti vaati täysistunnossaan 20.11.2018: Sähköinen tunnistautuminen tulee tehdä helppokäyttöiseksi ja saavutettavaksi.
Vates-säätiö on vuonna 2018 mukana Kuluttajaparlamentin kannanotossa, jossa vaaditaan sähköisten tunnistautumisvälineiden kehittämistä helppokäyttöiseksi ja saavutettavaksi.
Julkiset palvelut sekä muut sujuvan arjen kannalta merkittävät välttämättömyyspalvelut digitalisoituvat kovalla vauhdilla. Sähköinen tunnistautuminen on avain monien välttämättömyyspalveluiden käyttämiseen. Merkittävä määrä näistä palveluista vaatii käyttäjältä vahvaa sähköistä tunnistautumista. Nykyiset tunnistautumispalvelut on todettu vaikeakäyttöisiksi etenkin ikäihmisille ja vammaisille, sekä ihmisille, joilla on erityisiä oppimisen tai ymmärtämisen haasteita. Tämän vuoksi kansalaisjärjestöjen kuluttajaparlamentti vaatii kannanotossaan, että sähköisen tunnistautumisen palvelut kehitetään aidosti helppokäyttöisiksi ja saavutettaviksi, esimerkiksi biometrisen tunnisteen avulla.
Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima järjestöjen vaikuttamisfoorumi, joka kokoaa vuosittain kymmeniä valtakunnallisesti merkittäviä kansalaisjärjestöjä yhteen vaihtuvien teemojen ympärille. Vuodesta 2011 asti toimineen Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on saada poliittiset päättäjät tietoiseksi keskeisten järjestöjen näkemyksistä ja kannoista poliittisiin kysymyksiin sekä edistää kuluttajien etua politiikan eri osa-alueilla.
Vuonna 2018 Kuluttajaparlamentti vaatii, että sähköisen tunnistautumisen menetelmät kehitetään aidosti helppokäyttöiseksi ja esteettömäksi. Uuden teknologian tulisi sopeutua ihmisiin ja näiden kykyihin ja tarpeisiin – ei toisinpäin.
- Usein palveluita kehitetään ja tarjotaan tasapäistäen, kaikille samanlaista palvelua, ja ajatellaan, että se on tasa-arvoista. Teknologisten ratkaisujen pitää taipua ajatukselle, että jokaiselle sama palvelu, mutta tarjoamisen tapa vaihtelee käyttäjän kyvyn ja tarpeen mukaan, toteaa Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen.
Suomessa on arviolta miljoona kansalaista, joilla on haasteita digitaalisten palveluiden käytössä.¹ Moni ikäihminen ei ole koskaan tunnistautunut sähköisesti. Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton Ikäteknologiakeskuksen vuonna 2017 tekemässä kyselyssä 37 % ilmoitti syyksi sen, että ei osaa käyttää sähköisiä tunnistautumisvälineitä.² Selkokeskuksen tarvearvion (2014) mukaan 430 000– 650 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä eli yleiskieliset palvelut ovat liian vaikeita heille käyttää.³
Kuluttajaparlamentti katsoo, että kaikkien välttämättömyyspalveluiden käyttämiseen tarvittavien sähköisten tunnistautumistapojen tulee olla aidosti saavutettavia kaikille käyttäjille. Teknisen saavutettavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös kielelliseen saavutettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Yksi huomattavasti helpompi tunnistautumistapa olisi biometrinen tunniste kuten sormenjälki. Kuluttajaparlamentti esittääkin, että biometrisen tunnisteen käyttöönoton mahdollisuudet selvitetään.
- Biometrinen tunniste, kuten sormenjälki, olisi erinomainen tapa hoitaa tunnistautuminen niin pankkipalveluissa kuin muissakin päivittäisissä palveluissa ihan kaikille ihmisille iästä, toimintakyvystä tai muusta asiasta riippumatta. Tunnistautuminen palveluun ei saa jäädä kiinni siitä, ettei henkilö kykene paikan päälle jonnekin, ettei ole tietokonetta, ettei näe ruutua tai näppäimistöä, ettei ymmärrä vaikeita lauseita, tai että palvelu on jotenkin muuten saavuttamaton, toteaa Jaana Pakarinen.
Kuluttajaparlamentti kokoontui täysistuntoon 20. marraskuuta eduskunnan Pikkuparlamentissa. Täysistunnossa kannanotot luovutettiin kaikkien eduskuntapuolueiden edustajille.
¹ Akatemiatutkia Sakari Taipaleen arvio perustuen AUTA-hankkeen ja PIAAC-tutkimuksen lukuihin.
² Vallin Ikäteknologiakeskuksen selvitys 2017: Ikäihmiset ja sähköinen asiointi. Miten saadaan kaikki mukaan? http://www.ikateknologiakeskus.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisut__pdf/Raportit__pdf /ikaihmiset_sahkoinen_asiointi_netti.pdf
³ Selkokeskuksen selvitys 2014: Selkokielen tarvearvio 2014 (H. Virtanen).
https://selkokeskus.fi/wordpress/wp-content/uploads/2016/05/Tarvearvio_2014_kevyt.pdf