Uutiset

Vaikuttamista ja viestintää kuulovammaisten ja kuurojen henkilöiden puolesta

24.01.2018

Tietoa vaikuttamistyöstä kuulovammaisten ja kuurojen henkilöiden puolesta, järjestöjen viestinnästä ja viittomakielisten videoiden teosta saimme Vates-säätiön koordinoiman viestintäverkoston tutustumiskäynnillä Valkeaan taloon.

Vates kutsuu viestintäverkostonsa pari kertaa vuodessa tutustumiskäynnille johonkin kohteeseen, jossa tehdään työtä vammaisten, osatyökykyisten tai pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Viime viikolla käyntikohteena oli Valkea talo, jossa toimii neljä järjestöä/säätiötä. Niistä kolme kuuluu Vatesin taustayhteisöihin: Kuuloliitto, Kuurojen Liitto ja Kuurojen Palvelusäätiö. Lisäksi talossa toimii Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto.

Kuuloliiton viestintäpäällikkö Juha Hietala (kuvassa) kertoi, että liiton tämänvuotinen teema on esteettömyys. Kuuloliiton 3-vuotinen strategiakausi on juuri alkanut, ja siihen kuuluu mm. mahdollisuus yhdenvertaiseen osallisuuteen työelämään ja opiskeluun.

- Esteettömyys ei juuri näy mediassa, paitsi selkeiden syrjintätapausten kautta. Olemme kuitenkin saaneet melko hyvin läpi kuulonsuojaukseen liittyvät tiedotteemme, Hietala kertoi esimerkkeinä liiton viestintätyöstä.

Kuulonalenemasta tai kuulovammoista kirjoittaessaan moni toimittaja haluaa puhua teemasta lääkärin kanssa. Tämä kielii Hietalan mukaan siitä, että kuulovammaisuus nähdään usein vain lääketieteellisestä näkökulmasta, vaikka siihen liittyy vahvasti psykologinen ja sosiaalinen ulottuvuus, vamman vaikutus elämään.


Suorat yhteydenotot perheisiin


Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto on pieni, mutta ketterä toimija, mikä näkyy viestinnässäkin. Liitto viestii niin painetun lehden kuin some-kanavienkin kautta. Kanavista uusin on Instagram, jota KVLV on juuri ottamassa käyttöön. Liitto järjestää omia kursseja mm. nuorille ja perheille erilaisista aiheista, harrastuksista ammatinvalintaan.
Näkövammaisten opaskoirat ovat useille tuttu asia, mutta projektityöntekijä Iida Heinämäen mainitsema kuulokoira luultavasti vieraampi.

- Kuulokoira on koulutettu ilmoittamaan omistajalleen puhelimen, palovaroittimen tai muista äänistä, joihin on syytä reagoida nopeasti, Heinämäki vastasi kuulokoiraa koskevaan kysymykseen.

Yksi tärkeäksi koettu viestintäkeino on suora yhteydenotto jokaiseen uuteen jäseneen.

- Itse asiassa meillä on yksittäisten jäsenten sijaan jäsenperheitä. Soitamme aina heidän liityttyään liittoon ja tarjoamme tietopaketin ja lapsille puuhakirjan, jossa esiintyy kuulokojetta ja sisäkorvaistutetta käyttäviä eläinhahmoja, liiton järjestösihteeri Annariina Seppä kertoi.

Lapsen kuulovamman selvittyä on tärkeää, että vanhemmat saavat pian ajanmukaista tietoa aiheesta. Sitä varten on perustettu kuuloavain.fi-sivusto, josta saa alan tietoa helposti.


Viittomakielisiä videoita ja suoria lähetyksiä


Kuurojen Liiton toimintaan ja sen viestintään antoi katsauksen tiedottaja Tiina Vihra (kuvassa). Kierroksen tässä vaiheessa siirryimme studioon, jonka suuri koko ja mittavat kuvausvalot herättivät ihastusta. Studiosta on rakennettu ammattimainen monine kameroineen ja taustakankaineen. Vihra kertoi, että kamerat ja kuvaustiimi liikkuvat myös talon ulkopuolelle. Studiosta tehdään myös suoria lähetyksiä.

Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö.

Liiton noin 60 työntekijästä puolet on viittomakielisiä kuuroja, mutta kaikki hallitsevat kieltä vähintään jonkin verran. Liitto palvelee viittomakielisiä mm. toimittamalla heille tiedotteita. Ennen se tapahtui VHS-kaseteilla, sitten DVD-levyillä, nykyisin pääsiassa verkkosivulla.

- Meillä on on noin 600 - 700 Kuurojen videon tilaajaa ja tähän saamme rahoituksen kunnilta. Saamme lisäksi STEAlta avustusta kuurojen tiedonsaannin edistämiseksi, mikä mahdollistaa viittomakielisen verkkotuotannon ja kehitystyön. Liitolla on myös Viittomakielinen kirjasto, joka saa rahoituksensa OKM:ltä, Tiina Vihra sanoi esittelykierroksella.

Kuurojen Liitto välittää lähinnä liiton tiedotteita ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita, varsinainen uutistoimitus on Ylen Viittomakielisten uutisten työsarkaa. Liitto konsultoi viranomaisia ja tarvittaessa muitakin viittomakielisten videoiden teossa. Kaupallista toimintaa se ei harjoita, mutta Suomessa on useita viittomakielisiä videoita tuottavaa yritystä.

Esimerkkinä viestinnän vaikuttavuudesta Tiina Vihra mainitsi vuoden 2017 lopulla järjestetyn Koko Suomi viittoo -kampanjan. Se oli yllättävä menestys. Se sai kymmeniä tuhansia mainintoja Facebookissa ja Twitterissä. Helsingin senaatintorilla järjestettyyn yhteiseen viittomakieliseen tuokioon Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tuli noin 500 ihmistä.

- Some-näkyvyyttä on vaikea usein ennustaa, mutta tämä oli iloinen hämmästyksen aihe. Maamme-laulun viitottuna oli vienyt Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin mitä erilaisimmat porukat tai ihmiset, raksamiehistä päiväkoteihin. Saimme kampanjasta Kari Sajavaara -tunnustuksen yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä, Vihra iloitsi.


POVERIa viittomakielisten työllistymispolkuun


Kuurojen Palvelusäätiö keskittyi vuorollaan POVERI-hankkeen toimintaan. Kohderyhmänä ovat viittomakieliset kuurot, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa ja tarvitsevat tukea työllistymiseen tai opintoihin liittyvissä asioissa.
Työvalmentajat Tiina Maja (kuvassa vasemmalla), Teuvo Kaartti (kuvassa oikealla) ja Kaisa Jaakonaho (ei paikalla) tapaavat sekä työnhakijoita tai opintoja suunnittelevia kuuroja että työnantajia, jotka ovat palkkaamassa kuuroa henkilöä. Myös oppilaitosten kanssa he tekevät yhteistyötä.

- Kerromme esimerkiksi käytännönläheisesti, mitä tarkoittaa, kun kuuro henkilö tulee työyhteisöön. Mitä se edellyttää työnantajalta tai työtovereilta, ja niin edelleen, Kaartti sanoi.

Asiakkaina POVERIssa on hyvin eritasoista tukea tarvitsevia. Osa hallitsee itsenäisen työnhaun, toiset, äidinkieleltään viittomakieliset eivät osaa kunnolla suomea eivätkä siten laatia hyvää hakemusta tai CV:tä.

Maja ja Kaartti kertoivat, että kuuroja työntekijöitä voi olla myös tehtävissä, joissa heitä ei yleensä ole totuttu näkemään. Esimerkiksi kaupan kassalla työskentely ei ole poissuljettua, vaikka ei osaisi puhua.

Viime vuonna POVERIssa oli noin 190 asiakasta, joista reilut 20 opiskeli ammattiin ja saman verran oli palkkatuetussa työssä. Työkokeilu, välityömarkkinatoiminta tai kuntouttavassa työkokeilu olivat myös joillekin askeleita työelämän suuntaan tai osallisuuden vahvistamiseksi.


Teksti ja kuvat: Kati Savela