Uutiset

Huomaa taito, näe kyky!

08.02.2019

Teksti ja kuvat: Anne Korhonen ja Tuuli Riisalo-Mäntynen

KELPO - Kehitysvammaisten polku työelämään -hankkeen päätösseminaari järjestettiin Ylivieskassa 30.1.2019. KELPO on ollut kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, joka päättyy keväällä 2019. Hanke on toiminut varsin laajalla Oulun eteläisen 11 kunnan alueella ja sen hallinnoija on ollut Raudaskylän Kristillinen Opisto Ylivieskassa.

Hankkeen loppumetreillä talvisena päivänä noin 50 henkinen joukko hankkeen toimijoita, kumppaneita ja Ylivieskan Raudaskylän Opiston väkeä kokoontui kuuntelemaan hankkeessa nousseita sisältöjä ja tuloksia. Selvää oli, että hanke on toiminta-aikanaan lisännyt alueella tietoisuutta ja sitä kautta avannut ovia ja mahdollisuuksia kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseen.

Vahvat perinteet avotyössä

KELPO-hanketta valmisteltaessa Raudaskylän alueella oli tehty selvitys 14 kunnan alueella asuvan kehitysvammaisen henkilön työtilanteesta. Kävi ilmi, että tulevalla hankealueella yksikään kehitysvammainen ei saanut työstään palkkaa. Tilanne tuntui ristiriitaiselta ja eettisesti väärältä. Tähän pyrittiin hankkeessa vaikuttamaan kehittämällä työllistymistä edistäviä palveluprosesseja yhteistyössä kuntayhtymien palveluohjauksen, TE-palvelujen, järjestötoimijoiden ja yritysten kanssa. Hankkeen työ on ollut paljon neuvontaa, ohjausta ja tiedottamista kehitysvammaisten ihmisten potentiaalista työelämään ja siihen saatavasta tuesta. Erityisenä kohteena ovat olleet kuntien palveluohjaajat, TE-palvelut ja kehitysvammaisten henkilöiden läheiset.

Avotyöstä palkkatyöhön -yhdenvertaisuuskysymys

Päivän avauspuhujana oli järjestöneuvos Marja Irjala, joka on väitellyt puolitoista vuotta sitten kehitysvammaisten henkilöiden työelämäkysymyksistä, erityisenä sisältönään erityisopiskelijoiden oppisopimus väylänä työllistymiseen. Irjala nosti painokkaasti esille, että vammaisten oikeus työhön ja koulutukseen tulisi turvata tasa-arvolailla ja ihmetteli, miten kysymykseen ei ole tartuttu yhdenvertaisten oikeuksien näkökulmasta. Yhdenvertainen oikeus työelämään tulisi taata kaikille.

Avotyö on vielä kehitysvammaisten kohdalla oma erityiskysymyksensä, johon tulisi tarttua jo lainsäädännön uudistuksella. Avotyö tulisi muuttaa määräaikaiseksi työkokeiluksi. Lisäksi työtä on sosiaalietuuksien puolella, jossa kannustinloukut työllistymisen edestä tulisi purkaa. Irjala nosti myös esille, että vammainen ei tarvitse työllistyäkseen erityistä sankaruutta. Tällä hän viittasi tutkija Jaana Hallamaan kommenttiin. Jokaisen omat kyvyt ja taidot riittävät, kun työtehtävät ja tuki on kohdallaan.

Työllistyminen vaatii yhteistyötä

Kuvassa Tarja Myllylahti, KELPO-hankkeen hankepäällikkö

KELPO-hankkeen aikana tiedotusta ja neuvontaa tehtiin hyvin monille ammattiryhmille, jotta tietoisuus ja ymmärrys kehitysvammaisen ihmisen työllistymisestä lisääntyy ja sitä kautta heitä tuetaan aktiivisemmin työsuhteiseen työhön. Hankepäällikkö Tarja Myllylahden mukaan tärkeintä on vaikuttaa siihen, että uusia avotyöpaikkoja ei enää solmittaisi, vaan että ne kehitysvammaiset, joilla on kykyä ja halua työllistyä, saisivat siihen mahdollisuuden. Hankkeen aikana onkin luotu hyvät suhteet niin kunnan palveluohjaajiin kuin TE-palveluihin, joissa jo osataan tukea nuoria kehitysvammaisia. Yhtä tärkeää on antaa tietoa työnantajille, jotta työllistymisiä tapahtuu.

Työllistymisessä tarvitaan työhönvalmentajaa

Seminaarin kaikissa esityksissä sekä loppupaneelissa kiistatta todettiin, että kehitysvammaisten työllistyminen tarvitsee henkilökohtaisen tuen, työhönvalmentajan. Ilman henkilökohtaista tukea työllistyminen on hyvin haastavaa. Hankkeen aikana on huomattu, että alueella kaivattaisiin eri ammattilaisille työhönvalmennuksellista osaamista. Tämän vuoksi Raudaskylän Opistolla onkin tavoitteena käynnistää Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto, jonka yksi osaamisala on työvalmennus. Näin ammatillinen osaaminen leviäisi.

Alueellista ja valtakunnallista

Vaikka hanke on toiminut Oulun eteläisellä alueella, hankepäällikkö on aktiivisesti toiminut valtakunnallisissa verkostoissa ja pyrkinyt hakemaan toimivia malleja ja käytäntöjä valtakunnallisesti ja tuonut niitä hankealueen toimijoille tietoisuuteen. Hyvä ja toimiva esimerkki seminaarissa tuli OTE-kärkihankkeen aikana Päijät-Hämeen alueella toimineelta Pähee OTE-hankkeelta, joka keskittyi juurikin kehitysvammaisten henkilöiden työsuhteiseen työhön ja osallisuuden tukemiseen. KELPO-hankkeessa on osoitettu, että muutos tehdään askel kerrallaan ja jo pienen ajan sisällä voi ottaa harppauksia.