Siirry pääsisältöön

Disability Employment Forumissa käsiteltiin mielenterveyttä ja työssä jaksamista monelta kantilta

29.10.2020

Piirrokset: Tussitaikurit
Grafiikat: Mentimeter-kysely tapahtumassa sekä Joni Ulmanen

Järjestyksessä toinen Disability Employment Forum -tapahtuma järjestettiin 22.10. yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Vuosittainen tapahtuma on osa työnantajien kanssa käytävää vuoropuhelua ja tiedotusta tukimuodoista, palveluista ja käytännöistä, joilla voidaan edistää vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä.

Kuvituskuva.Verkossa järjestetty tapahtuma keräsi yhteen lähes sata osallistujaa. Vuoden teemana on mielenterveys ja työ: miten nähdä ihmisten työelämäpotentiaali mielenterveyden haasteista huolimatta ja miten tukea työllistymistä tai työhön paluuta.

Tilaisuuden avasi Vatesin kehittämispäällikkö Kaija Ray. Mielenterveyden keskusliiton koulutuspäällikkö Kirsi Sirola kertoi, että liitossa on parhaillaan käynnissä työelämän teemavuosi. Tavoitteena on hälventää mielenterveyden häiriöiden stigmaa, jotta niistä voidaan puhua myös työpaikoilla.

Tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia alustuksia, käytiin vilkasta keskustelua ja saatiin uutta ajattelemisen aihetta sekä runsaasti aineistoa yhteiseen vaikuttamistyöhön.

Nuoret tarvitsevat vertaistukea ja eri toimijoiden yhteistyötä

Miltä palvelujärjestelmä näyttää töihin siirtyvälle nuorelle, jolla mielenterveyden haasteet vaikuttavat töihin pääsyyn? Aihetta avasi kokemusasiantuntija Titta Stedt. Stedt sairastui masennukseen teini-iässä ja kamppailee asian kanssa edelleen.

- Täydellinen maailma olisi sellainen, jossa mielenterveyden häiriöt eivät aiheuttaisi leimautumisen pelkoa, apua saisi nopeasti ja se löytyisi yhdeltä luukulta, ja eri toimijat tekisivät yhteistyötä nuorten kanssa ja heidän hyväkseen, Stedt kuvasi.

Stedt päätti kouluttautua kokemusasiantuntijaksi, koska kokee, että olisi itse hyötynyt kokemusasiantuntijan tuesta hyvin paljon. Vertaistukea tarvitaan koska toisille nuorille voi puhua ehkä eri asioista kuin ammattilaisille.

Lisäksi nuorten tueksi tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Auttavia tahoja ovat mm. sote-palvelut, Ohjaamot, Etsivä nuorisotyö sekä järjestöt, kuten Mielenterveyden keskusliitto.

- Toimin nuorille suunnatussa ryhmässä apuohjaajana. Olen saanut tehdä työtä jaksamiseni mukaan. Minulle on todella tärkeää, että voin hyödyntää taitojani ja tulla työpanokseni kautta osaksi yhteiskuntaa. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa.

Stedt korosti, että mielenterveyden häiriöt eivät estä panoksen antamista työelämään, mutta esteiksi saattavat muodostua työnantajien ennakkoluulot. Kukin voisikin miettiä tahollaan, onko itsellä ennakkoluuloja, ja miten niitä voisi kyseenalaistaa.

Kuvituskuva.

Toipuminen vaikeutuu, kun mielen särkymisen lisäksi romahtaa talous

Sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä Mielenterveyden keskusliitosta totesi puheenvuorossaan, että etuuksien yhteensovittaminen palkkatulon kanssa aiheuttaa usein hämmennystä ja suoranaisia kannustinloukkuja.

- 65 000 osatyökykyistä työelämän ulkopuolella olijaa olisi kykeneviä ja halukkaita työhön. Henkilön tulee saada selkeät ohjeet, miten tulee toimia etuuksien suhteen ja miten työnteko etuuksiin vaikuttaa. Työtä tulee uskaltaa ottaa vastaan, Mettälä painotti.

Sosiaaliturvauudistus käynnistyi maaliskuussa 2020. Sosiaaliturvakomitea käsittelee neljää ongelmakokonaisuutta, joista yksi on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen. Tavoitteena on luoda selkeämpi systeemi, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.

Kokemusasiantuntija ja mielenterveyskuntoutuja Lasse Ojanen kertoi hätkähdyttäviä esimerkkejä omasta elämästään. Hänellä on korkea motivaatio tehdä työtä, ja hän on ollut työskennellyt työelämänsä aikana lukuisissa puolen vuoden työsuhteissa sekä vapaaehtoistyössä. Työn vastaanottaminen ei kuitenkaan aina onnistu, koska tulojen ja esim. eläkkeensaajan asumistuen sovittamisessa on tiukat eurorajat. Ojaselta on mm. saatettu peri satoja euroja takaisin, jos tuloraja on ylittynyt muutamalla eurolla.

Työssä jaksamisesta tulee edistää esimiehen ja koko työyhteisön tuella

Jaksaminen työssä voi vaihdella paljon, ja työpaikoilla saattaa moni asia mietityttää. Ratkaisuja tulee etsiä esimiesten ja koko työyhteisön avulla. Työpaikoilla on kehitetty monia erilaisia tukimuotoja.

Accenturen Accessibility Network Nordic Lead Terhi Mäkelä ja Mental Health Ally -verkoston vetäjä Maiju Pulkki esittivät aiheesta työnantajan näkökulman. He kertoivat, että Accenturessa on käytössä Mental Health Ally -verkosto, jossa koulutetaan tukihenkilöitä oman talon sisältä.

- Mental Health Ally – tukihenkilöitä on Suomessa noin 60. He saavat kolmen tunnin koulutuksen. Tukihenkilöt eivät tee diagnooseja tai anna terapiaa. Sen sijaan heidän tehtävänsä on kuunnella ja tukea kollegaa luottamuksellisesti sekä sopia yhteisistä toimista, joilla haetaan apua, Pulkki kertoi.

Mental Health Ally -verkosto on matalan kynnyksen puuttumisen väline ja varhaisen tuen malli. Tavoitteena on luoda hyvän käytöksen kulttuuri, jota myös mitataan. Uupumiseen liittyy usein huonoa käytöstä, huonoa johtamista ja huono työilmapiiri: siihen puuttuminen hyvin varhaisessa vaiheessa ehkäisee uupumista.

- Työntekijä ei aina itse tunnista väsymystään, vaan joku muu voi huomata paremmin. Tukihenkilöitä koulutetaan siihen, miten asian voi ottaa puheeksi, Mäkelä kertoi

Kun huomataan muutoksia, kenen vastuulla on ottaa asia esille? Onko vastuu kaikilla?

- Vastuu ei ensikädessä ole Mental Health Ally -Verkostolla, vaan esimiehellä on vastuu toimia. Esimiehen tulee pitää riittävän usein yhteyttä alaisiinsa. Myös jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu toistensa hyvinvoinnista, Pulkki summasi.

Kuvituskuva.

Tästä saa puhua!

Päivän viimeisessä osiossa käytiin yleisökeskustelua työhön paluun haasteista pitkän tauon jälkeen.

Muutamia poimintoja:

- Työhön paluu pitkän tauon jälkeen helpottuu, kun asioista voidaan puhua avoimesti ja oikeilla nimillä.
- Työpaikan asenteet sekä työkavereiden ja esimiehen tuki ovat merkittävimpiä tekijöitä työhön paluussa.
- Vielä on paljon negatiivisia asenteita, ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä.
- Esimies tarvitsee koulutusta ja opastusta voidakseen tukea työntekijän paluuta työhön.
- Mukautukset, esimerkiksi työajan lyhennys, eivät vain tue jaksamista vaan tekevät työnteosta tehokkaampaa.
- Aina on riski, että työntekijä sairastuu. Tällöin on olemassa myös erilaisia taloudellisia tukimuotoja työnantajille.
- Nuorilla ei ole vielä ole työuraa takana. He tarvitsevat erityistä tukea päästäkseen alkuun.

Esitettyjä havaintoja kommentoi tutkija Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta. Hän nosti esiin täsmätyökyky-käsitteen, jota on käyttänyt mm. Ilmarisen Kari-Pekka Martimo.

- Tulee ymmärtää, että ihminen voi jaksaa ja pystyä tekemään työtä tietyn ajan. Suomessa työelämä painottuu kokopäivätyöhön, kun taas muualla tehdään enemmän osa-aikatyötä. Tarvittaisiin enemmän luovuutta ja joustoja. Myös suomalaisen sosiaaliturvan pitäisi joustaa enemmän.

Kuvituskuva.

Ensi vuoden yhteistyökumppaniksi CP-liitto

Päivän lopuksi julkistettiin, että seuraava Disability Employment Forumin yhteistyökumppani on CP-liitto.

- Lähdemme innostuneena tähän mielenkiintoiseen yhteistyövuoteen Vatesin kanssa, kertoo CP-liiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

- Kohderyhmämme eli henkilöiden, joilla on syntymästä saakka todettu neurologinen vamma, työllistymisten haasteet ovat moninaiset. Ne vaihtelevat näkyvistä, fyysisistä esteistä näkymättömämpiin asenne-esteisiin.

Vuoden mittaan teemasta viestitään ja keskustelua käydään verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kannattaakin pitää silmällä Disability Employment Forum -sivustoa.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: kati.savela(at)vates.fi . Kiitos!