Siirry pääsisältöön

Työelämä on tärkeä oppimisympäristö

30.01.2020

Punaiseen paitaan pukeutunut Anne Korhonen katsoo kameraan.Työelämätaitojen oppimisessa keskeistä ovat aidot työelämän oppimisympäristöt, joiden avulla rakennetaan työelämässä tarvittavaa osaamista ja turvataan työllistymisen mahdollisuuksia, kuten toimimista työyhteisön jäsenenä, työtehtävien hallintaa ja oman osaamisen kehittämistä.

Kun mietitään tukea tarvitsevalle opiskelijalle sopivia työtehtäviä ja työpaikkaa, perustana ovat hänen kykynsä, osaamisensa ja tavoitteensa, jotka liittyvät työhön. Työpaikka taas tarvitsee sopivia osaajia, nyt ja tulevaisuudessa. Tarpeiden yhteensovittamista varten on saatavilla tukea oppilaitoksesta ammattitaitoiselta ohjaajalta tai työhönvalmentajalta.

Työhönvalmentaja tai ohjaaja keskustelee ensin työpaikan kanssa ja ennakoi työtehtäviä, jotka sopivat opiskelijan osaamisen kehittämiseen ja työllistymisen tavoitteisiin. Mahdollisuuksia on monia. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen aikana opiskelija voi työskennellä yhdelle tai usealle työnantajalle.


Pidempi rekrytointipolku mahdollistaa osaamisen kasvattamisen


Työelämäosallisuuden mahdollisuuden voi tarjota monella tapaa ja pohtia mahdollista rekrytointia matkan varrella. Työtehtävään kasvaminen saattaa tapahtua esimerkiksi koulutussopimuspaikan, työkokeilun ja palkkatukityöpaikan kautta sekä työhönvalmentajan tuella. Pidempi rekrytointipolku mahdollistaa tutustumisen puolin ja toisin sekä osaamisen varmistamisen.

Työnantajien arki on usein hektistä ja ohjaamisen resursseja ei juuri ole. Rekrytoinnissa työnantajia saattavat mietityttää myös mahdolliset taloudelliset riskit sekä miten muuttuvissa työtilanteissa osataan ohjata henkilöä ja kuinka joustavia he ovat erilaisissa muutostilanteissa. Tiivis ja pitkäkestoinen yhteistyö ohjaajien ja työhönvalmentajien kanssa on avainasemassa.


Mitä on osatyökykyisyys - kuka on osatyökykyinen?


Osatyökykyisyys usein mietityttää työnantajaa; mikä on osatyökykyisyyden syy, mitä henkilö osaa, mitä hänen perehdytyksensä tai työssä tukemisensa vaativat työyhteisöltä. Työnantajalla voi olla halukkuutta palkata osatyökykyinen, mutta hän ei tiedä miten. Osatyökykyinen henkilö ei puolestaan välttämättä osaa kuvata omaa osaamistaan tai tuen tarvettaan. Näidenkin sanoittamiseen ja yhteenliittämiseen tarvitaan työhönvalmentajaa.

Kokemukset osatyökykyisistä ovat lisänneet työyhteisö n monimuotoisuutta ja suvaitsevaisuutta. Erilaiset työntekijät ovat antaneet työyhteisöihin energisyyttä, iloa ja toisten huomioimista. Kaikin puolin antoisaa - vai mitä? Toisaalta miksi ajatella palkkaavansa osatyökykyisiä? Palkkaamme oikeita ihmisiä sopiviin työtehtäviin - niitä kuuluisia hyviä tyyppejä!


Anne Korhonen
Kehittämiskoordinaattori
Vates-säätiö sr


Kirjoitus on osa Opitaan työhön yhdessä -hanketta (ESR 2018-2020). Hankkeessa oli tavoitteena heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden siirtymävaiheiden ja koulutuksellisen tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Hankkeessa kehitettiin osatyökykyisten henkilöiden ryhmävalmennusta ja opinnollistettiin työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Mukana oli asiantuntijoita Ammattiopisto Livestä, Vates-säätiöstä, Kehitysvammaliitosta ja Haaga-Helia ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Toimijoiden yhteistyön tuloksena syntyi erilaisia oppaita ja videoita liittyen ohjaukseen ja työnantajan kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä selvitys, jossa tarkastellaan osatyökykyisten nuorten työssä tapahtuvaa oppimista.

Kaikki tuotetut materiaalit löytyvät hankkeen sivuilta: https://www.livepalvelut.fi/kumppaneille/opty (avautuu uuteen ikkunaan).

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: kati.savela(at)vates.fi . Kiitos!