Työelämän muutos antaa mahdollisuuksia monenlaisiin työelämäpolkuihin
24.11.2020
Työllistämisen kehittämispäivä järjestettiin etätilaisuutena 18.11. yhdessä Kiipulan kanssa. Päivän teemana oli työelämän muutokset ja mahdollisuudet erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevien näkökulmasta.
Ensimmäisen avauspuheenvuoron piti Kiipulan kehitysjohtaja Petteri Ora, joka toi esiin oppilaitosnäkökulmaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla.
- Olen huolissani siitä, että kun puhutaan jatkuvasta oppimisesta, vaativan erityisen tuen opiskelijat eivät välttämättä pääse täydennyskoulutukseen. Meidän tulee olla aktiivisia vaikuttamaan siihen, että tämä helpottuisi, hän sanoi.
Vatesin toimitusjohtaja Jaana Pakarinen kertoi avaussanoissaan OECD:n tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisten työttömien joukossa suurin syy työttömyyteen ovat erilaiset työhön pääsemisen esteet. Pakarinen korosti hallituksen työkykyohjelmaa työhön pääsemisen ongelmien taklaamisessa. Hän painotti myös työnantajien tukemista ja tarpeita tukea tarvitsevien työllistämisessä.
Ongelmanratkaisukyky yksi valtti tulevaisuuden työelämässä
Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta alusti aiheesta Työn muutos - mitä meidän tulisi siitä ymmärtää, millaista osaamista työelämä tarvitsee? Hän kävi läpi työn muutosta tilastojen pohjalta. Esimerkiksi palkansaajien määrä on lisääntynyt Suomessa 20 vuodessa noin 10 prosenttia.
Alasoini toi esiin, että erityisesti vanhempien ikäryhmien työllisyysaste on noussut viime vuosikymmeninä. Aloista esimerkiksi palvelualat, kuten sosiaali- ja terveys-, rakennus- sekä media- ja viihdeala ovat nousussa, mutta taas esimerkiksi alkutuotannon teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet.
Asiantuntijatehtävien määrä on lisääntynyt. Tulevaisuuden työn suuria muutostekijöitä Alasoinin mukaan ovat esimerkiksi digitalisaatio, globalisaatio, ikääntyminen ja koronapandemia. Myös työn sisällöltä haetaan enemmän merkitystä kuin ennen. Alasoini puhui myös teknologian kehityksestä suhteessa työhön.
- Rakennemuutosta ja muutosta ylipäätään työelämässä on tilastollisesti tapahtunut ja tapahtumassa, mutta työn määrä ei vähene. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja katoaa, ja siksi tarvitaan uutta osaamista työntekijöille. Luova ongelmaratkaisutyö ja sosiaalinen auttamistyö lisääntyy ja teknologia korvaa monotonista, toistuvaa työtä. Tarvitaan mm. empatiakykyä, Alasoini summasi.
Alasoini on optimistinen Suomen edellytyksiin pitää työllisyysaste korkealla. Kyse on tahtotilasta, ei niinkään teknologian kehityksen mukana pysymisestä. Esimerkiksi jokaisella kansalaisella tulisi olla perusdigitaidot, koska niitä työelämässä vaaditaan yhä enemmän.
Työn muuttuessa minäpystyvyyttä pitää vahvistaa
Kommenttipuheenvuoron Tuomo Alasoinin esitykseen piti hankekeskuksen päällikkö Mervi Ylitalo Työväen Sivistysliitosta. Hän toi esille sen, että elinikäinen oppiminen on tullut koko ajan tärkeämmiksi, samoin inhimillinen pääoma ja työelämätaidot, kuten sosiaaliset taidot, joihin Alasoinikin viittasi. Suorittava työ muuttuu koko ajan enemmän asiantuntijatyöksi myös perinteisillä aloilla, kuten teollisuudessa.
Ylitalon mukaan on tärkeää tunnistaa työntekijän omaa minäpystyvyyttä ja sitä, mihin työntekijän vahvuudet ja osaaminen sopivat.
- Avoin dialogi työnantajan ja työntekijän välillä työssä suoriutumisessa on tärkeää, myös vaikeiden tilanteiden purku yhdessä.
Lisäksi Ylitalo painotti selkeiden ohjeiden ja ohjeistuksen merkitystä, kun työelämä muuttuu yhä monimutkaisemmaksi. Ylitalon mukaan jo 50 prosenttia palkansaajista on kehittänyt taitojaan niin, että voisi toimia eri tehtävissä kuin nyt. Määrä on kasvanut suuresti jo parissa vuodessa.
Hän kertoi havainnollisen esimerkin selkeästä ohjeistuksesta linja-auton kuljettajille, joiden oli vaikea löytää istuimen säätövipuja. Kun ohjeistus selkiytyi, istuimia alkoi rikkoutua vähemmän ja yritykselle syntyi säästöä.
Lopuksi todettiin, että kannattaa olla ylpeitä siitä, että me kaikki olemme erilaisia osaajia. Jokainen voi tuoda oman motivaationsa ja innostuksensa työelämään. Petteri Ora tiivisti keskusteluun kokemuksensa pohjalta: opiskelijoissa on kasvavassa määrin mielenterveyden ongelmia, mutta kognitiiviset taidot voivat niistä kärsivillä olla hyvät. Joillakin on taas kehitysvamma, ja heille sopivat toisenlaiset tehtävät ja keinot olla työssä.
Tuettu työllistyminen vaikuttavaa ja taloudellisesti kannattavaa
Tutkimus ja kokeilut -osaston johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä kertoi osatyökykyisten työllistymisen vaikuttavista tukimuodoista työelämän muutoksissa tutkimusten ja selvitysten perusteella. Shemeikka totesi, että koska osatyökykyinen-termi on melko laaja ja epämääräinen, myös tilastollisesti tietojen saaminen osatyökykyisistä on vaikeaa.
Tieteellisesti tutkittua vaikuttavaa tukea osatyökykyisille ovat tutkimusten mukaan erityisesti työhönvalmennuksen ja tuetun työllistymisen käyttö, IPS-malli. Tuetun työllistymisen on todettu olevan vaikuttavaa esim. kehitysvammaisilla, mielenterveysongelmista kärsivillä ja autismikirjon henkilöillä.
- Myös tuettu psykoterapia yhdistettynä työorientoituneeseen interventioon on vaikuttavaa mielenterveyden ongelmia kokeville, Shemeikka sanoi.
Hän totesi tosin, että vaikka tutkimuksissa on ollut mukana tietyt kohderyhmät, se ei tarkoita, etteivätkö samat keinot olisi vaikuttavia myös monille muille ihmisille.
Myös toisen asteen koulutus ja kuntoutukselliset toimet edistävät erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä.
Työkykykoordinaattorien määrää olisi tutkijan mukaan hyvä lisätä. Työnantajat tarvitsevat myös lisää tietoa tuista. Palkkatuen käytöstä ei ole yksiselitteistä tutkittua tietoa.
- Myös erilaiset kannustinloukkujen purkamiset auttavat työn vastaanottamisessa (esim. työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittaminen).
Tutkija sanoi, että usein puuttuu tietoa eri keinojen kustannusvaikuttavuudesta, koska niitä on vaikea analysoida. Näyttäisi kuitenkin siltä, että esimerkiksi lisätty tuettu työllistyminen olisi kansantaloudellisesti kannattavaa.
Työryhmissä teemoja työkyvyn tuesta etäohjaukseen ja lakiasioihin
Työryhmiin kuului käytännön harjoituksia, keskustelua ja tiedonvaihtoa mm. työ- ja toimintakyvyn tukemisesta ja arvioinnista, etäohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen malleista, jatkopolkujen tukemisesta, uuden ohjauksen menetelmistä ja keskeisistä lakiasioista työhönvalmennustyötä tekeville. Työryhmien ideana on jakaa esimerkiksi toimintamalleista tai hankkeista käytännönläheistä tietoa ja tapoja, joita osallistujat voivat hyödyntää vaikka heti omassa työssään tai joiden avulla he voivat saada täsmäosaamista työhönsä.
Työryhmät ovat kiinteä osa Työllistämisen kehittämispäiviä. Ryhmiä vetävät työllistämisen toimialan ammattilaiset Vatesin verkostoista. Työryhmät tukevat ammattilaisten työskentelyotteen kehittymistä ja toimivien käytäntöjen leviämistä.
Työpaikkoja yhä enemmän, mutta kaikki eivät pääse osallisiksi niistä
Työryhmien jälkeen puheenvuoron sai vielä Foredatan kaupallinen johtaja Jukka Suontausta. Teemana oli työmarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen ja osaamispohjainen työnvälitys työnantajayhteistyön tukena. Suontausta esitteli ForeAmmatti-verkkopalvelua, jonka avulla voi mm. tunnistaa alueellisia työmarkkinoita ja niiden vaikusta oman asiakkaan kohtaamaan tilanteeseen sekä palvelutarpeeseen.
Palvelu auttaa analysoimaan oman alueen työmarkkinatilannetta, ja sitä, missä työpaikat ovat.
Hän avasi ensin työmarkkinoiden isoa kuvaa: mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu nyt ja miten muutos on vaikuttanut osaamiseen. Työllistymisen mahdollisuuksia on tarjolla enemmän kuin ennen vuodesta 2008 lähtien tarkasteltaessa.
Osaaminen kasautuu ja ihmisillä on mahdollisuus kouluttautua, mutta osatyökykyiset henkilöt jäävät tästä usein paitsi.
-- Työmarkkina on pirstaloitunut. On paljon työpaikka-avauksia ja työllistymismahdollisuuksia on tarjolla, mutta samaan aikaan on myös paljon ihmisiä, jotka saavat työttömyysetuuksia.
Jukka Suontausta viittasi myös erittäin ajankohtaiseen teemaan, koronan vaikutuksiin työelämässä. Hänen mukaansa etätyömahdollisuudet ovat kasvaneet peräti 33 prosenttia vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna.
Päivien aikana pohdittiin monesta eri näkökulmasta ja käytännönläheisesti työelämän muutoksia ja haasteita sekä oltiin yhdessä vahvasti rakentamassa yhteistä työelämää, inhimillistä ja saavutettavaa kaikille.
Kuvat: Työterveyslaitos, TSL, Pixabay ja kuvakaappaus Suontaustan esityksestä.
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!