Siirry pääsisältöön

Viittomakielinen kuuro saavutettavassa työympäristössä

14.01.2020

Yhteiskunnan palvelut, kuten tulkkauspalvelu, koulutusjärjestelmä ja yleinen saavutettavuus ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana. Tämän ansiosta viittomakielisiä toimii yhä enemmän ylemmissä asiantuntija- ja toimihenkilötehtävissä kuten esimerkiksi insinööreinä, opettajina ja tutkijoina. Perinteisesti viittomakieliset kuurot ovat työllistyneet eniten eri teollisuuden aloille ja muuhun suorittavaan työhön, jossa puheviestintään ja suomen kieleen liittyvät vaatimukset ovat vähäisemmät. Kuurojen Liitto ry:n kartoituksen mukaan viittomakielisiä on yli 300 eri ammatissa. On kuitenkin arvioitu, että viittomakielisten kuurojen työttömyys on kolminkertainen valtaväestöön verrattuna.

Kolme henkilöä ruokailemassa ja keskustelemassa.Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat Suomen vähemmistökieliä. Viittomakielinen yhteisö Suomessa on monikulttuurinen – siihen kuuluu myös kuuroja maahanmuuttajia, jotka käyttävät äidinkielenään jotain toista viittomakieltä kuten venäläistä, arabialaista tai vaikka ruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielisiä kuuroja on eri arvioiden mukaan 3000-4000, joiden lisäksi on myös useita tuhansia kuulevia viittomakielisiä. Viittomakielisten kuulon aste vaihtelee – osa voi olla täysin kuuroja ja osa kuulee eriasteisesti, kuitenkin yhdistävänä tekijänä on viittomakielinen kieli-identiteetti.

Tässä artikkelissa keskityn viittomakielisiin, joilla on kuulovamma, ja käytän rinnakkaisia termejä – kuuro ja viittomakielinen, millä tarkoitetaan kaikkia viittomakielisiä kuulovamman asteesta riippumatta. Osalla kuuroista saattaa olla jokin lisävamma tai sairaus, kuten näkövamma, ja tämä puolestaan voi vaikuttaa ammatinvalintaan ja työtehtäviin.

Viestinnän saavutettavuus ja sosiaalinen esteettömyys ovat avaintekijöitä, kun tavoitteena on edistää viittomakielisen työntekijän työympäristön saavutettavuutta. Kieli- ja kulttuurivähemmistön jäseninä viittomakieliset ovat lähes automaattisesti kaksi- tai monikielisiä, koska koulutusjärjestelmän, työpaikkojen ja koko yhteiskunnan kieliympäristöt perustuvat valtakieliin, suomeen ja ruotsiin.

Kuurolle työntekijälle sopivat parhaiten visuaalisuuteen ja tekstiin perustuvat viestintätavat. Viestintäympäristön ja viestinnän käytänteiden kehittäminen kaikille soveltuviksi palvelee koko työyhteisöä.

Suurimpana kuurojen työllistymisen tai työssä jatkamisen esteenä on usein tiedonpuute ja asenteelliset ennakkoluulot. Työnantajat odottavat usein työntekijöiltä hyvää suomen kielen taitoa ja kykyä käyttää puhuttua kieltä. Kun työnhakija tai työntekijä ei vastaa näitä odotuksia, kokevat työnantajat usein helpommaksi ratkaisuksi palkata normaalikuuloinen puhuttua kieltä käyttävä työntekijä. Kuuro työntekijä tuo usein viittomakielen tulkin mukanaan työpaikalle, ja työnantajat saattavat pelätä, tuleeko heille tulkkauksesta kuluja.


Kohtuulliset mukautukset ja tulkkaus työpaikoilla


Kohtuullisilla mukautuksilla edistetään vammaisten ja osatyökykyisten yhdenvertaisuutta työelämässä. Vaaratilanteita varten ja niiden ennakoimiseksi on olemassa erilaisia käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja kuuroille työntekijöille. Työnantajia ja vakuutusyhtiöitä huolettaa usein kuurojen työntekijöiden turvallisuus esimerkiksi teollisuustyöpaikoilla. Näissä tapauksissa kohtuullisia mukautuksia voivat olla esimerkiksi vilkkuvalot hälytysten sattuessa tai koneiden käytössä sekä sovitut turva-alueet ja käytännöt kyseisessä työssä.

Työntekijän tilaama Kelan tulkkauspalvelu on työnantajalle maksutonta, joten palavereihin ja pitempiin keskusteluihin voidaan järjestää viittomakielinen tai kirjoitustulkkaus. Työelämätulkkauksessa on hyvä tiedostaa esimerkiksi alueelliset ja tulkkien ammatillisen osaamisen vaihtelut. Kannattaa pyrkiä käyttämään samoja tulkkeja, jotta tulkkauksen laatu olisi ennakoitavissa.

Ulla Sivunen katsoo kameraan ja hymyileeTyönantaja voi myös tilata tulkkauksen suoraan haluamastaan tulkkausyrityksestä omalla kustannuksellaan, jolloin tulkkauspalvelun (toteutuminen ja) laatu on usein korkeatasoisempaa. Sähköpostit, tekstiviestit ja muut viestintäsovellukset toimivat yleisesti hyvin työpaikan viestinnässä. Tietokoneiden ja älypuhelimien puheentunnistusohjelmat ja applikaatiot ovat kehittyneet huimasti ja mahdollistavat myös puhutun viestin ymmärtämisen. Puheentunnistusohjelmat voivat muuttaa puheen tekstiksi älypuhelimen tai tietokoneen näytölle. Etätulkkauspalveluiden kautta voi saada puhelinyhteydet ja myös työpaikan spontaanit viestintätilanteet kuuron ja kuulevan välillä hoidettua nopeasti ja sujuvasti älypuhelimella.

Työpaikoilla on usein käynyt niin, että viittomakielisen työntekijän kollegat ovat oma-aloitteisesti halunneet opiskella viittomakielen alkeita arjen tilanteita varten ja kokeneet kielen oppimisen positiivisena koko työpaikkaa rikastuttavana asiana. Kuurojen Liitosta saa lisätietoa kohtuullisista mukautuksista ja tulkkauspalvelusta.


Ulla Sivunen
työllisyyskoordinaattori
Kuurojen Liitto ry

Kuvat: Annika Posti

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: kati.savela(at)vates.fi . Kiitos!