Siirry pääsisältöön

Järjestöt kuntien työllisyydenhoidon tukena

02.09.2021

Tuuli ja Hanna hymyilevät iloisesti vierekkäin toimiston aulassa.Työllisyydenhoidon kenttä on muuttuva, minkä vuoksi eri toimijoiden välisen yhteistyön tulee olla avointa ja saumatonta. Tällä hetkellä kiinnitetään huomiota erityisesti osatyökykyisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen. Mahtavaa! Meneillään on niin kuntakokeiluja kuin Työkykyohjelmaa ja Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin suunnittelua. Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi perustetaan myös uusi valtion erityistehtäväyhtiö. Työkykyohjelmaan sisältyvät tuetun työllistymisen toimenpidekokonaisuus ja työkykyhankkeet sijoittuvat nekin kuntien alueelle, sillä kunnat ja kuntayhtymät ovat hankkeiden hallinnoijia.

Erilaiset kumppanuudet, verkostot ja ylipäänsä yhdessä tekeminen sekä tietojen jakaminen ovat keskiössä kunnan työllisyydenhoidon uudistuksissa. Vain tällä tavalla vaikeimmin työllistyville työnhakijoille voidaan kehittää entistä paremmin tarpeisiin vastaavia palveluita. Työllisyydenhoidon kenttä on hyvin laaja ja monitasoinen ja siksi on tärkeää olla tietoisia myös järjestöistä ja yhdistyksistä, joista monet ovat jo pitkään olleet mukana tukemassa osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä kohti työelämää. Työllistymistä edistävät järjestöt voivat olla niin työttömien yhdistyksiä, kyläyhdistyksiä, sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä kuin esimerkiksi urheilu- ja liikuntayhdistyksiä.

Yhdistysten työllistämisellä on lukuisia etuja: ne ovat usein kohderyhmänsä vahvoja asiantuntijoita ja tuntevat asiakkaat ja heidän tarpeensa. Yhdistykset eivät tavoittele voittoa ja ne kehittävät toimintaansa tarvittaessa nopeastikin toimintaympäristön muutosten mukaan. Kolmannella sektorilla pystytään liittämään ketterästi työllistymistä tukevia palveluita yhteen vertaistuen ja muun matalan kynnyksen toiminnan kanssa. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky nähdään käytännön töissä ja aidoissa työympäristöissä, mikä on tärkeää jatkopolkujen rakentamisessa. Kolmannen sektorin toimijat voivat siis tuoda palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen merkittävää asiantuntijuutta.

Verkostoja kootessa työllisyystoimijoiden kannattaakin pohtia omia yhteistyön tarpeita ja mahdollisia kumppanuuksia vähän laajemminkin: Keitä tarvitsen vielä mukaan tähän suunnitteluun? Keillä voisi olla erityistä osaamista ja tietoa tästä aiheesta? Mitä verkostoja alueella jo on? Yhteistyön tulee olla kannattavaa kaikille osapuolille, ja pelisääntöjen ja luottamuksen rakentamiselle on hyvä varata riittävästi aikaa.

Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Hanna Ranta-Pitkänen
Aluekoordinaattorit, Aluetoiminta

Blogi luettavissa myös Kuntamarkkinoiden netisivuilla (aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!