Siirry pääsisältöön

Vammaissopimuksen toimintaohjelmassa vahva huomio työllisyyteen ja koulutukseen

11.05.2021

YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen pohjalta on laadittu Suomen toimintaohjelma vuosille 2020 - 2023. Vates nostaa esiin huomioita kolmesta säätiön toiminnan kannalta keskeisimmistä artiklasta ja niihin liittyvistä tavoitteista.

Toimintaohjelmassa on huomioitu mm. erilaisten oppijoiden tarpeet, koulutuksen saavutettavuus, osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli ja vammaisten ihmisten tarpeet osana kuntoutuksen kehittämistä.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANEn toinen vammaissopimuksen toimintaohjelma noudattelee pääpiirteissään ensimmäisen toimintaohjelman sisältöä ja tavoitteita. Ohjelmaan on koottu 110 toimenpidettä, joista osa on yhden ministeriön vastuualueella ja osa kaikilla ministeriöillä. Uutena elementtinä ohjelmaan on lisätty turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä osana pandemian vaikutuksia.

Toimintaohjelman laatimisessa on huomioitu meneillään olevat valtakunnalliset uudistukset ja ohjelmat. Tämäkin kuvastaa toimintaohjelman perusperiaatteita, valtavirtaistamista ja osallistamista. Ensimmäinen ohjelma oli jaettu lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Nyt ohjelma muodostuu rakenne-, prosessi- ja lopputulosindikaattoreista. Ne määrittävät tavoitteita ja niissä etenemistä lainsäädännöstä poliittisiin toimiin ja näkemykseen siitä, miten oikeudet toteutuvat käytännössä.

Vates seuraa kolmea artiklaa

Vatesin kannalta oleellisimpia ovat artiklat 24 eli koulutus, artikla 26 eli kuntoutus ja tietenkin artikla 27 eli työllisyys.
Koulutuskentällä on meneillään useita isoja uudistuksia. Koulutusta kehitetään myös vahvasti työllisyyden kannalta, sillä esimerkiksi koulutuspoliittinen selonteko, jatkuvan oppimisen ohjelma sekä mm. korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelma vaikuttavat myös vammaisten opiskelijoiden asemaan ja työllistymismahdollisuuksiin.
Kuntoutuskomitean suositukset etenivät viime vuoden lopulla kuntoutuksen uudistuksen toimintasuunnitelmaksi.

Kuntoutuskentällä on viime vuosina käyty keskustelua kuntoutumisen suhteesta työhön ja työssä pysymisen edistämiseen työhön pääsyn tukemisen rinnalla.

Työllisyyteen liittyvien uudistusten kohdalla on syytä huomioida se, että ohjelmat ja uudistusten lopputulokset koskisivat myös vammaisia henkilöitä ja että heidän asemansa työmarkkinoilla paranisi. Moni vammainen ei ole TE-palvelujen piirissä, vaikka se usein on mahdollista. Moniin palveluihin asiakkaat ohjautuvat TE-palvelujen tekemän asiakasohjauksen kautta, ja vammaisilla on riski jäädä palveluiden ulkopuolelle. Tämä näkyy esimerkiksi 1.3.2021 alkaneissa työllisyyden kuntakokeiluissa.

Artikla 24: koulutus

Yleissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Heitä ei saa sulkea koulujärjestelmän ulkopuolelle vammaisuutensa perusteella. Vammaisia henkilöitä varten tulee tehdä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Heidän tulee myös saada tarvitsemansa tuki.

Meneillään olevista uudistuksista oppivelvollisuuden laajentaminen (astunut osittain voimaan 1.1.21) ja uusi, tutkintoon valmentava koulutus (TUVA, astuisi voimaan syksyllä 2022) koskevat myös vammaisia opiskelijoita. Oikeus osata -kehittämisohjelma taas keskittyy ammatillisen koulutuksen laadun kehittämiseen. Yhteistä näille kaikille vammaisen opiskelijan kannalta on se, että he todella tulevat saamaan sen avun ja tuen, johon he olisivat oikeutettuja. Lainsäädäntövalmistelussa vammaisia opiskelijoita huomioitiin melko ohuesti. Vammaisjärjestöt ottivat tähän kantaa. Toimintaohjelma toivottavasti tukee vammaisten nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien kehittymistä.

Järjestöt korostivat myös mm. kohtuullisia mukautuksia ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista kaikilla koulutusasteilla. Järjestöjen mukaan syrjinnän kokemuksia aiheuttavat riittämättömät opetusjärjestelyt, jotka eivät huomioi yksilöllisiä tarpeita sekä riittämätön oppimisen tuki.


Toimenpiteitä ovat muun muassa:

  • Toteutetaan oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen ja jatkuvan oppimisen uudistus.
  • Nivelvaiheen koulutuksia koskeva lainsäädäntö uudistetaan niin, että se vastaa aiempaa paremmin erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin.
  • Seurataan oppivelvollisuuden laajentamisen ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) vaikutuksia vammaisten opiskelijoiden koulutuspolkuihin. Vastuutaho: OKM
  • Kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta helpottamaan siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Vastuutaho: OKM
  • Laaditaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma.

Artiklat 25 ja 26: terveys ja kuntoutus

Viime aikojen keskustelussa on näkynyt selvästi pohdinta kuntoutuksen ja työllisyyden välisestä suhteesta. Kuntoutuksen rooli työpaikoilla työssä pysymisen kannalta on noussut tärkeämmäksi työmarkkinoiden muuttumisen ja mm. mielenterveyden häiriöiden kasvun takia. Nämä sairaudet ovat siirtyneet sairauspäivärahojen ja eläkekustannusten kärkeen. Mielenterveyden edistämiseksi onkin meneillään useita muita ohjelmia, mm. mielenterveysstrategia. Vammaissopimuksen toimintaohjelma ja kuntoutuksen uudistuksen toimintasuunnitelma toivottavasti täydentävät toinen toisiaan.

Lisäksi käynnissä oleva tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen sekä sosiaaliturvauudistuksen uudistamistyön tavoitteena on sujuvoittaa palveluprosesseja, vahvistaa osaamista sekä yksinkertaistaa etuus- ja palvelujärjestelmää. Tavoitteena on vahvistaa henkilön ohjautumista oikea-aikaisesti oikeanlaisiin palveluihin, mikä parantaa myös vammaisten henkilöiden asemaa. Molempiin hankkeisiin liittyy lakien uudistamista ja yhteensovittamista.


Toimenpiteitä ovat mm:

  • Huomioidaan asiakaslähtöisyys, tarpeenmukaisuus ja oikea-aikaisuus Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa sekä muissa muutosohjelmissa, kuten Työkykyohjelmassa ja Mielenterveysstrategiassa. Ne koskevat koko väestöä, mutta vaikuttavat myös vammaisten henkilöiden palvelujen saatavuuteen.
  • Kehitetään moniammatillisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joissa hyödynnetään mm. eri ammattilaisten työpanosta.
  • Kehitetään kuntoutusta lähtökohtana kuntoutuskomitean ehdotukset 2020–2023 ottaen huomioon vammaisten ihmisten kuntoutustarpeet.

Artikla 27: työllisyys

Vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Työympäristön on oltava avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti vammaisten ihmisten työllisyyden edistämisessä tulee pyrkiä ensisijaisesti avoimilla työmarkkinoilla hankittavaan työkokemukseen ja työuralla etenemiseen. Työ, jossa vammasta ei koidu olennaista haittaa, on aina ensisijainen lähtökohta.

Työllistymistä voidaan tukea esimerkiksi apuvälineillä ja muilla työn mukautustoimilla. Näistä perusperiaatteista on mainintoja useissa laeissa.

Koronapandemian takia vammaisten henkilöiden työllisyystilanne taas heikentyi, kun se oli vuosia parantunut. Aiemminkin taloudellisissa kriisitilanteissa vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat ensimmäisten joukossa menettäneet työnsä ja päässeet takaisin työelämään vasta, kun nousua on kestänyt riittävän pitkään.

Lineaarisen mallin käyttöönotto on yksi kovasti odotettu uudistus. Se vaikuttaisi merkittävästi mm. palkkatyön ja etuuksien yhteensovittamiseen. Lineaarisessa mallissa ansioiden kasvaessa osatyökyvyttömyyseläke pienenee vähitellen. Suojaosuus olisi 50 % vakiintuneista ansioista, kuitenkin vähintään takuueläkkeen määrä vuonna 2022. Jokainen suojaosuuden ylittävä euro pienentäisi eläkettä 50 sentillä.

Lineaarisen mallin myötä myös kansaneläkejärjestelmään tulisi osatyökyvyttömyyseläke. Sitä voisivat saada ne, jotka saavat osatyökyvyttömyyseläkettä työeläkejärjestelmästä. Eläkkeen määrä olisi puolet siitä kansaneläkkeestä, johon henkilöllä olisi oikeus täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä.

Työllistymispalvelujen saavutettavuuden kannalta digitaalisia välineitä on syytä kehittää. Asiakkaan pitää voida käyttää etäpalveluja, kun se on hänen kannaltaan mielekästä. Palveluja tulee muotoilla huomioiden asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja mahdollisuus kasvokkain tapahtuvaan palveluun.


Toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

  • Integroidaan Tie työelämään -verkkopalvelu tiiviimmin osaksi TE-palveluiden työmarkkinatori-ekosysteemiä. Vastuutahot: TEM ja STM
  • Hyödynnetään vammaisjärjestöjen erityisosaamista TE-palvelujen uudistamisessa. Palveluihin integroidaan tukielementtejä madaltamaan rekrytointikynnystä. Vastuutaho: TEM
  • Luodaan Suomeen välityömarkkinatoimija. Tarkoituksena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä tarjoamalla tuettu työpaikka sekä työmarkkinoille siirtymiseen tarvittava koulutus ja muu tuki. Tavoitteena on myös tarjota pitkäkestoinen työpaikka niille, joilla työskentely avoimilla työmarkkinoilla ei toteudu. Toiminnan on tarkoitus alkaa viimeistään vuonna 2022. Vastuutaho: TEM ja STM
  • Lisätään julkisten hankintojen työllistämisehdon käyttöä yhdessä Kuntaliiton kanssa toteutettavassa hankkeessa. Hyödynnetään aluekoordinaattoreita vammaisten henkilöiden työllistämiseksi. Vastuutaho: TEM.

Toimintaohjelman vaikutuksia seurataan

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että VANE seuraa toteutumista yhteistyössä muiden vastuutahojen ja THL:n kanssa. Erikseen tehtävässä seurantaraportissa huomioidaan myös vammaisten henkilöiden sekä vammaisjärjestöjen mm kuulemistilaisuuksissa esille nostamien asioiden eteneminen.

Vates on tehnyt vuodesta 2017 alkaen vammaissopimuksen ja sen toimintaohjelman toteutumiseen liittyviä kyselyitä taustayhteisöilleen. Kyselyitä jatketaan myös uuden toimintaohjelman aikana ja tuloksista kerrotaan Vatesin kanavilla.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: kati.savela-vilmari(at)vates.fi . Kiitos!