Disability Employment Forum 2023 nosti esille työkyvyn laajan kirjon
30.10.2023
Teksti: Liisa Päkki ja Marianne Pentikäinen
Kuva: Liisa Päkki ja Tytti Svetloff
Vates-säätiön organisoima jokavuotinen Disability Employment Forum, tuttavallisemmin DEF, järjestettiin lokakuun 12. päivä hybridinä Helsingissä SOSTEn tiloissa sekä Teamsissä. Tilaisuuteen osallistui noin 150 henkilöä, joten kiinnostus vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymisen edistämiseen on suurta.
Järjestyksessä viidennen DEFin teemana oli Työkyvyn laaja kirjo, ja yhteistyökumppanina oli eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Päivän johdattelijoina toimivat Vates-säätiön erityisasiantuntija Kaija Ray sekä Ilmariselta työkykyriskien ennakoinnin ja tutkimuksen johtaja Kari-Pekka Martimo.
Martimon alustus johdatteli kuulijat reflektoimaan sanojen ja kielenkäytön suhdetta asenteellisuuteen. Hän kannusti käyttämään sanoja, jotka tukevat omalta osaltaan inklusiivisuutta vähentäen alentuneeseen työkykyyn kohdistuvaa stigmaa. Martimo kuvasi täsmätyökykyinen-käsitettä siten, että työkyvyn ollessa tiedossa henkilö on täsmätyökykyinen hänelle sopivaan työhön.
Myös Martimon dialle kirjaama iskulause kiteytti, minkä asian äärelle oli tänään tultu: “Kenestäkään ei ole kaikkeen työhön, mutta kaikista on johonkin työhön!”
Kaikki työn tuunaamisen toimenpiteet eivät vaadi paljoa tai aiheuta työnantajalle kustannuksia
Digitaalisen muutoksen konsulttiyhtiö Goforen henkilöstöpäällikkö Laura Tero puhui neuromonimuotoisuudesta työpaikan voimavarana. Neuroepätyypillisiä on kansainvälisten tutkimusten mukaan 15 - 20 % ihmisistä. Tero totesi, että tietoisuus onkin ensimmäinen askel neuromonimuotoisuuden huomioimiseen työpaikalla.
Se, että pysähdytään kuuntelemaan henkilöstöä ja ymmärretään, että eri työntekijöille sopivat erilaiset työtavat, voi auttaa siinä, että löytyy pieniä, kustannukseltaan edullisia ratkaisuja. Arkea voidaan helpottaa sopivilla työvälineillä ja toimitilaa muokata (mm. vastamelukuulokkeet, näköesteet, hiljaisen työskentelyn tilat).
Tiimien ja esihenkilöiden itsetuntemuksen- ja ymmärryksen kehittämiseen kannattaa nähdä vaivaa, jotta syntyy yhteisö, joka oppii luomaan erilaisuudesta voimaa.
Goforen sivuilla on myös kirjoituksia aiheesta (ks. linkki lopusta).
Anonyymi rekrytointi konkreettisena tapana vähentää syrjintää työnhakuprosessissa
Tilaisuudessa saimme kuulla Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren henkilöstöjohtaja Sanna Huhtilaiselta kokemuksia anonyymistä rekrytoinnista.
Metsä Group on ehdolla Rekrygaalassa Vuoden 2023 rekrytointialan kehittäjäksi, sillä yhtiö on vakiinnuttanut anonyymin rekrytoinnin pääasialliseksi rekrytointitavakseen otettuaan sen käyttöön vuonna 2021. Tavoitteena on, että vuonna 2030 yrityksen rekrytointiprosessi olisi täysin anonyymi.
Huhtilainen kertoi, että uuden toimintatavan käyttöönottoa edelsi rekrytointiprosessin tarkastelu ja halu sitoutua yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tiedostamattomien ennakkoluulojen vaikutusten vähentäminen juuri anonyymin rekrytoinnin kautta on heille tärkeä tapa vähentää syrjintää heidän toiminnassaan.
Anonyymin rekrytoinnin käyttö mahdollistaa sen, että monipuolisempi hakijajoukko pääsee haastatteluvaiheeseen ja valituksi tulee pätevin henkilö riippumatta henkilöön liittyvistä ominaisuuksista – tai iästä. Rekrytoijien mukaan henkilöstön monimuotoisuus on kasvanut.
Huhtilainen kannusti kuulijoita pohtimaan, olisiko anonyymi rekrytointi myös muissa organisaatioissa uusi rekrytointitapa.
Työn kehittämistä täsmäyttämällä
Koulutus- ja konsulttitoimisto TYÖNAIKA OY:n toimitusjohtaja Pauli Leinonen vakuutti puheenvuorollaan, että työkyvyn haasteisiin saadaan vastauksia työn muotoilusta ja täsmäyttämisestä. Leinonen avasi käytettävissä olevia menetelmiä: RATKO sekä IMBA ja Melba.
RATKO on koettu näppäräksi keinoksi työtehtävien muotoilussa esim. työkykyratkaisuissa. Työyhteisö otetaan heti alussa mukaan toteuttamaan työn muotoilua. Jaottelu tehdään työn vaativuuden, paikan ja/tai raskauden mukaan. Menetelmän avulla on mahdollista myös kehittää toimintakulttuuria ja johtamista kaikkia työntekijöitä tukevaksi.
IMBA- ja Melba-arviointimenetelmien avulla arvioidaan työn vaativuutta ja kuormittavuutta sekä henkilön taitoja ja työkykyä. IMBA ja Melba soveltuvat kenen tahansa ja minkä tahansa työtehtävän arvioimiseen. Niitä voidaan hyödyntää joko yhdessä tai erikseen.
Täsmätyökykyisyys koskee myös eläkeläisiä
Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen totesi puheenvuorossaan, että työikäisten määrä laskee, joten työllisyyden, työkyvyn ja työperäisen maahanmuuton vahvistaminen on entistä tärkeämpää.
Ilmarisen teettämän Eläkeläisten talous- ja vireys -tutkimuksen tulosten mukaan vuonna 2023 suurin osa vanhuuseläkkeelle siirtyneistä kokisi jaksavansa työelämässä niin fyysisen kuntonsa puolesta (62 %) kuin henkisten voimavarojensa puolesta (72 %).
Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden näkökulmasta houkuttelevan työelämän pitäisi olla joustavaa ja osa-aikaista, tehtävien tulisi olla mielekkäitä ja sopivan kevyttä fyysisesti ja henkisesti sekä verotuksen matalaa. 43 % vastanneista haluaisikin tehdä ansiotyötä eläkkeellä 2–19 tuntia viikossa. Myös tilastojen valossa työskentely eläkkeellä on usein osavuotista ja osa-aikaista.
Lopuksi Vatanen totesi, että myös eläkeikäisten tulisi työhalun lisäksi huolehtia omasta osaamisestaan. Tarvitaan myös joustoa työpaikoille ja palveluja sekä palveluita yhdistämään täsmätyökykyisiä ja työnantajia.
Ajankohtaista työkyvyn tuesta
Iltapäivän osuus aloitettiin Vates-säätiön Kaija Rayn johdatuksella tutustumalla ajankohtaisiin asioihin työkyvyn tukemiseen liittyen.
Sairausvakuutuslakiin on kirjattu vuonna 2022 voimaan tullut muutos. Sen myötä sairauspäivärahakausiin tuli 30–60–90 -säännön lisäksi kaksi uutta tarkistuspistettä 150. ja 230. sairauspäivien kohdalle, jolloin työkykyä voidaan tarvittaessa arvioida.
Ray nosti esille myös työhön kytkeytyvää kuntoutusta kehittäneen KUURA-hankkeen (ESR 2020–2023) julkaisut (linkit lopussa). Työn muokkauksen toimintamalli sekä Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti sopivat työvälineiksi työpaikoille ja erilaisille ammattilaisille, jotka kaipaavat työvälineitä työkyvyn tukemiseksi. Tietopaketissa kuvattujen työkyvyn tuen toimintatapojen kerrotaan soveltuvan eri toimialoilla toimivien ja eri kokoisten työpaikkojen käyttöön.
Lopuksi Ray pohti työkyvyn tukea suuria muutoksia kokevassa palvelujärjestelmässä, jossa esimerkiksi työkykykoordinaattoreiden ja hyvinvointialueiden eri työkyvyn tuen tiimien roolit ovat vielä täsmentymättä, mutta ovat sitäkin merkittävämpiä osakykyisten henkilöiden työllistymisen kannalta.
Kelan tarjoama ammatillinen kuntoutus
Tilaisuudessa kuunneltiin yhdessä myös Kelan ammatillisen kuntoutuksen suunnittelija Anne Kosken puheenvuoro, joka löytyy seuraavasta Youtube-tallenteesta. Työikäisen työkykypolku: Sairauden pitkittyessä - kuntoutustarpeen arvio ja kuntoutustoimenpiteet.
Tallenteella Koski kävi läpi perusasioita ammatillisesta sekä nuoren (16-29-vuotiaat) ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka on hyvä tuntea, jotta palveluja osataan hyödyntää kuntoutustarpeiden ilmetessä.
Kelan kuntoutustilastoissa korostuu mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöt (yli 18 000 myönnettyä päätöstä vuonna 2022). Toisena sairausryhmänä tulevat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Kun työkyky pettää: toivottomuutta vai uskoa tulevaisuuteen?
Malla Hiltunen sairastaa kroonista migreeniä, aikuisiän yleisintä neurologista sairautta, joka kuitenkin usein ymmärretään väärin vain päänsäryksi. Ymmärtämättömyys sairauden monimuotoisuudesta ja yksilöllisyydestä voi johtaa sairauden vähättelyyn terveydenhuollossa ja eläkelaitoksissa, kun migreenin vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn ei tunnisteta.
Sairastumista seurasi tiivis yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan kanssa, mutta sen ohella korostui oma aktiivisuus muun muassa ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumisessa. Vaikka aikaisempi ura tuli päätökseen, työkokeilun kautta Hiltunen pääsi Suomen Migreeniyhdistykselle kehittymään kovaksi tekijäksi järjestökentälle, ja on tälläkin hetkellä toiminnanjohtajana Joensuun seudun omaishoitajat ry:ssä.
Kun tekijälle sopiva työskentelytapa ja -rytmi löytyivät, koki Hiltunen monien vaikeiden tunteiden jälkeen toiveikkuutta ja ylpeyttä uudesta ammatillisesta identiteetistään sekä ollessaan työkykyinen työtehtäväänsä.
Ensi vuoteen: Disability Employment Forum 2024
Tilaisuuden lopuksi julkistettiin vielä ensi vuoden DEF-tapahtuman yhteistyökumppani, Eezy Oyj Työllisyyspalvelut. Ensi vuoden pääteemana onkin Henkilöstöalan rooli osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämisessä.
Eezyn edustaja, palvelupäällikkö Minna Väänänen lähetti terveiset Teamsin välityksellä, että heille oli luontevaa lähteä yhteistyökumppaneiksi.
Ensi vuoden Disability Employment Forum järjestetään 9.10.2024. Voit ilmoittautua siihen ennakkoon:
Ennakkoilmoittautuminen DEF 2024 -tapahtumaan (avautuu uuteen välilehteen)
Huomioithan, että ennakkoilmoittautuminen ei takaa paikkaa tilaisuudesta, vaan varsinaisen ilmoittautumisen alkaessa laitamme ennakkoon ilmoittautuneille kutsun ilmoittautumiseen sähköpostitse.
Tekstitetyt tallenteet tämän vuoden DEFistä ovat tulossa Vatesin Youtube-kanavalle. Tiedotamme siitä myöhemmin lisää.
Neurodiversiteetti työelämässä blogi, Gofore
Työn muokkauksen toimintamalli (julkari.fi)
Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti (jamk.fi).
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!