Siirry pääsisältöön

Moni työllisyyttä edistävä järjestö on paikallinen kiertotalousosaaja

11.04.2024

Teksti: Ruut Uurtimo

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa selvitettiin järjestöjen rooleja työllisyyden ekosysteemeissä. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tuoreen selvityksen tulokset vahvistavat, että yksi merkittävä rooli on materiaalikierron ja vihreän siirtymän edistäjä. TE-palvelujen siirtyminen kuntien vastuulle tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden ottaa potentiaali käyttöön.

Vuonna 2025 työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. On löydettävä uusia ratkaisuja osatyökykyisten työllisyyden edistämiseen uudessa kuntapohjaisessa ekosysteemissä. Uudelleenkäyttö tarjoaa tähän ratkaisuja, jotka vastaavat samanaikaisesti kuntien strategioissa yhä vahvemmin näkyvään vihreän siirtymän tavoitteeseen.

Uudelleenkäyttö on “toimintaa, jossa tuote tai sen osat, jotka eivät ole jätettä, uudelleen käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne alun perin on suunniteltu” (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY). Monelle tutumpia ovat käyttöön vakiintuneet termit ”kierrätyskeskus” tai ”kierrätysmyymälä”, vaikkakin usein toiminta on keskittynyt nimenomaan uudelleenkäyttöön.

Kolmannen sektorin toimijoilla on monissa kunnissa tärkeä rooli uudelleenkäytön edistäjinä. Samalla ne tarjoavat matalan kynnyksen työmahdollisuuksia ja työllisyyspalveluja osatyökykyisille henkilöille. Uudelleenkäytöllä onkin todettu olevan korkea työllistämispotentiaali: sen arvioidaan luovan yli 200 kertaa enemmän työpaikkoja kaatopaikalle sijoittamiseen ja polttamiseen verrattuna. Työllistämispotentiaalin arvioidaan olevan moninkertainen verrattuna myös kierrätykseen. Ala tarjoaa työtehtäviä erilaisilla osaamisen, työkyvyn ja asiantuntijuuden tasoilla. Uudelleenkäyttö vaatii sekä mekaanista, suorittavaa työtä, että asiantuntijatehtäviä ja käsityöammattilaisuutta. (Ribeiro-Broomhead & Tangri 2021, s. 4; RREUSE 2015.)

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tuoreessa selvityksessä kävi ilmi, ettei uudelleenkäyttöön keskittyneiden yhteiskunnallisten yritysten roolia kiertotalouden edistäjinä tunnisteta kunnissa riittävällä tasolla. EU:n taholla on toisin. Uudelleenkäyttö on EU:n jätehierarkiassa toisena heti kulutuksen vähentämisen jälkeen. Komissio näkee yhteiskunnalliset yritykset edelläkävijöinä kiertotaloutta tukevien työpaikkojen ja liiketoimintamallien luomisessa.

Ajankohtaisen TE-uudistuksen yhteydessä käyttöön on yleistynyt termi ”ekosysteemi”, jolla kuvataan voimavarojen yhdistämistä ja toimijoiden yhteistyötä työllisyyden vahvistamiseksi. Tutkijatohtori Satu Rinkinen kirjoittaa hankkeen Kyvyt Käyttöön Extrassa (2023), että ekosysteemin olennainen piirre on yhteinen arvolupaus, joka ohjaa jokaisen ekosysteemin toimijan roolia.

Yhä useamman kunnan kohdalla elinvoiman arvolupaus sisältää myös kiertotalouden tukemisen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kiertotalouden edistäminen nähdään usein markkinavetoisen ”clean tech” linssin läpi, keskittyen uudelleenkäytön sijaan materiaalikierrätykseen.

Vuonna 2025 kunnilla on aivan uudenlainen mahdollisuus tarkastella sitä, miten kumppanuudet kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tukevat strategisten tavoitteiden toteutumista. Tarjolla on useita konkreettisia keinoja ottaa potentiaali paremmin käyttöön niin osatyökykyisten työllistämiseksi kuin kiertotalouden edistämiseksi. Julkiset hankinnat ja oppilaitosyhteistyön vahvistaminen ovat keskeisiä. Kunta voi myös lahjoittaa omat käytöstä poistettavat tuotteet uudelleenkäyttöön paikallisen toimijan kautta, hyödyntää omissa tuotehankinnoissa kolmannen sektorin toimijaa ja tarjota maksusitoumuksissa kierrätysmyymälää yhtenä vaihtoehtona.

Ribeiro-Broomhead, John & Tangri, Neil (2021). Zero Waste and Economic Recovery: The Job Creation Potential of Zero Waste Solutions. Global Alliance for Incinerator Alternatives.
Rinkinen Satu (2023) Ekosysteemi-näkökulman soveltaminen työllisyyspalveluihin. Kyvyt Käyttöön Extra: Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa. Vates-säätiö. 
RREUSE (2015) Briefing on job creation potential in the re-use sector.

Ruut Uurtimon ja Unna Harjamäen selvitys YYO: Uudelleenkäytön toimintamalli julkaistiin 11.4.2024 YYO:n julkaisusarjassa. 

Tutustu Uudelleenkäytön toimintamalli -julkaisuun

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!