Siirry pääsisältöön

Ekosysteeminäkökulman soveltaminen työllistämispalveluihin

ke tammik. 24 12:23:00 2024

Kuva: Seppo Alanko

Kuva Seppo Alanko - ihmisiä portailla ja kiipeämässä portaita. Tekoälykuva.

Ekosysteemin käsitteestä on tullut toisiinsa kytkeytyvien toimijoiden kokonaisuuksia kuvaavana metaforana vakiintunut osa niin tutkimus- kuin kehittämistoiminnan ammattisanastoa. Käsitteestä on myös johdettu useita eri sovelluksia, joiden suomenkielisistä versioista liiketoimintaekosysteemin, innovaatioekosysteemin ja yrittäjyysekosysteemin käsitteet lienevät käytetyimpiä. Aina ei silti ole aivan selvää, mitä hyötyä ekosysteemikäsitteen käytöstä on tai miten ekosysteemit eroavat esimerkiksi jo aiemmin paljon puhutuista verkostoista.

Ekosysteemikäsitteen käyttö voidaan jakaa karkeasti kahteen eri lähestymistapaan1. Näistä ensimmäinen hyödyntää ekosysteemikäsitettä yleisemmin kuvaamaan ja hahmottamaan toisistaan riippuvaisten toimijoiden kokonaisuuksia. Toisessa lähestymistavassa keskiössä on ekosysteemin jäsenten yhdessä tuottama arvo loppukäyttäjälle. Kumpaakin lähestymistapaa voidaan hyödyntää myös työllistämispalveluiden kokonaisuuden tarkasteluun riippuen siitä, kuinka syvälle halutaan mennä yksittäisten toimijoiden rooleihin osana palvelukokonaisuutta ja yhteistä arvontuottoa.

Verkostoista ekosysteemeihinVaaleahiuksinen Satu Rinkinen oranssissa takissa ja mustassa paidassa.

Siinä missä ekosysteemikäsitteen käyttö yleistyi 2010-luvulla, eli verkostotutkimus kultaaikaansa 1990- ja 2000-luvuilla. Sekä verkosto- että ekosysteemitutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten organisaatiot hallitsevat suhteitaan toimintaympäristönsä muihin toimijoihin2. Verkosto- ja ekosysteemikäsitteet juontavat juurensa eri tieteenaloille ja ovat kehittyneet hieman toisistaan erillään, mikä tekee niiden vertailusta osin haastavaa.

Verkostotutkimuksen keskiössä ovat useimmiten toimijat ja niiden kahdenväliset suhteet, joiden laatua, määrää, syntymistä ja ylläpitämistä pyritään ymmärtämään entistä paremmin. Ekosysteemien kohdalla keskiössä taas ovat ekosysteemikokonaisuuden arvolupaus ja se, keitä ja millaista toimintaa tarvitaan, jotta annettu lupaus pystytään lunastamaan3.

Verkostokuvaukset voivat myös olla hyvin staattisia, kun taas ekosysteemeistä puhuttaessa korostetaan jatkuvan muutoksen roolia ja uudistumisen tarvetta.

Satu Rinkinen
Tutkijatohtori
Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT

Arvolupaus keskiössä työllisyyden ekosysteemeissä

Kun on kyse työllistämispalveluista, yhdistyvät ekosysteemissä sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin toimijat yhteisen arvolupauksen ympärille. Tällöin on syytä huomioida myös yksittäisten toimijoiden toisistaan eroavat toiminnan tarkoitukset ja tavoitteet, ja myös kokonaisuuden tuottama yhteiskunnallinen arvo ja merkitys.

Ekosysteemit tarvitsevat toimijoita, jotka voivat täydentää kokonaisuutta omalla uniikilla tavallaan4. Järjestöjen roolia osana työllistämispalveluiden ekosysteemiä voi lähteä pohtimaan analysoimalla mitä sellaista järjestöjen palvelutarjoomassa on, mitä markkinoilta ei ole muuten saatavissa. Miten järjestöjen palvelut voivat täydentää työllistämispalveluiden ekosysteemiä niin, että loppukäyttäjälle annettu arvolupaus voidaan lunastaa?

1. Adner, R. (2017). Ecosystem as structure: An actionable construct for strategy. 
   Journal of Management, 43(1), 39–58.
    https://doi.org/10.1177/0149206316678451
2. Shipilov, A., & Gawer, A. (2020). Integrating research on interorganizational
    networks and ecosystems. Academy of Management Annals, 14(1), 92–121.   
    https://doi.org/10.5465/annals.2018.0121
3. Dedehayir, O., Mäkinen, S. J., & Ortt, J. R. (2022). Innovation ecosystems as
    structures: Actor roles, timing of their entrance, and interactions. Technological
    Forecasting and Social Change, 183, 121875.
    https://doi.org/10.1016/j.techfore.2022.121875
4. Jacobides, M. G., Cennamo, C., & Gawer, A. (2018). Towards a theory of
    ecosystems. Strategic Management Journal, 39(8), 2255–2276.
    https://doi.org/10.1002/smj.2904

Lyhyesti listattuna ekosysteemikäsitteen käytöstä on hyötyä, kun halutaan korostaa esimerkiksi:
– toimijoiden ja rakenteiden sijaan toimintaa
– toimijoiden välisiä keskinäisriippuvuuksia
– uudenlaista (esim. digitalisaation mahdollistamaa) arvonluonnin logiikkaa
– toiminnan ajallista jatkumoa
– jatkuvan uudistumisen merkitystä.

Artikkeli on julkaisu Kyvyt käyttöön Järjestöt työllisyyden kuntakokeiluissa -Extralehdessä 2/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: