Käsitteet

(Linkit aukeavat uuteen välilehteen)

Ihmiset ja organisaatiot

Osatyökykyinen henkilö

Henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi vamma, pitkäaikaissairaus, elämänkriisi tai muu sosiaalinen syy.
Lähde: STM (2019) stm.fi/osatyokykyisyys/mika-osatyokykyisyys-

Välityömarkkinat

Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä olevia palveluita, jotka pyrkivät parantamaan osatyökykyisten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-asemaa sekä saattamaan heitä työmarkkinoille. Keinoina ovat esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, uraohjaus, työvoimakoulutus, oppisopimus, ammatillinen kuntoutus, palkkatuettu työ, työkokeilu, valmennus, koulutus sekä työpajatoiminta.
Lähde: Vates-säätiö sr (2019) vates.fi/tietopaketit/aluepaattajat/valityomarkkinat

Välityömarkkinakoordinaattori

Jokaisen TE-toimiston alueelle on nimetty välityömarkkinakoordinaattori, joka vastaa yhteydenpidosta välityömarkkinatoimijoihin, kehittää asiakasohjausta ja välityömarkkinatyöllistämisen vaikuttavuutta ja voi edesauttaa alueellisten toimijoiden keskinäisten verkostojen syntymistä.
Lähde: Pirkanmaan TE-toimisto (2019)

Kolmas sektori

Kolmannen sektorin toimijoita ovat mm. yhdistykset, järjestöt, osuuskunnat, säätiöt, liitot ja puolueet. Organisaatiot vaihtelevat suuresti toimintojen ja kokonsa puolesta. Kolmannen sektorin organisaatiot ovat lähtökohtaisesti voittoa tavoittelemattomia ja yleishyödyllisiä. Niissä voi olla palkattua henkilökuntaa tai ne voivat toimia vapaaehtoisvoimin.
Lähde: Jyväskylän yliopisto. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali (2019)
kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kolmas-sektori

Sosiaalinen yritys

Sosiaaliset yritykset luovat työpaikkoja erityisesti osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Sosiaalinen yritys toimii kuten muutkin yritykset, mutta vähintään 30 prosenttia työntekijöistä on osatyökykyisiä henkilöitä. Yrityksen tulee olla merkitty TEM:n ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Rekisterissä on tällä hetkellä 28 yritystä (17.10.2019).
Lähde: TEM (2019) tem.fi/sosiaaliset-yritykset

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnalliset yritykset toimivat vastuullisesti. Ne ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia. Suurin osa voitoista käytetään yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen tai toiminnan kehittämiseen. Osa voitosta voidaan myös lahjoittaa. Yrityksen on määriteltävä yhteiskunnallinen tavoitteensa sekä voiton käyttötapansa yhtiöjärjestyksessään tai säännöissään. Yhteiskunnallisen yrityksen merkin myöntää Suomalaisen Työn Liitto. Merkin on saanut 221 yritystä (20.9.2019).
Lähde: Suomalaisen Työn Liitto (2019) suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/

---

 

Markkinoilla toimiminen

Työllistämisehto

Julkisissa hankinnoissa voidaan käyttää työllistämisehtoa. Sen avulla ohjataan yrityksiä työllistämään henkilöitä, joilla työllistyminen on haastavaa esimerkiksi vamman tai sairauden takia. Työllistämisehtoa on pilotoitu Hankinnoista duunia -hankkeessa vuosina 2015-2017.
Lähde: Vates-säätiö sr (2019) vates.fi/tietopaketit/aluepaattajat/julkiset-hankinnat

Kilpailutus

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Esimerkiksi TE- toimistot voivat kilpailuttaa erilaisia hankintoja. Hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettava avoimesti ja tehokkaasti. Kilpailuun osallistuvia yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Lähde: HILMA Julkiset hankinnat (2019) hankintailmoitukset.fi/fi/docs/yleista/

Markkinavuoropuhelu

Markkinavuoropuhelu on osa tilaajan hankinta- prosessia. Vuoropuhelua hyödynnetään hankinnan valmistelussa, tiedon hankinnassa sekä uusien yhteistyökumppanien löytämisessä kehittämistä ja palveluntuotantoa varten. Järjestäjä voi edistää markkinavuoropuhelua kehittämisen osalta järjestämällä mm. työpajamuotoista yhteissuunnittelua sekä tekemällä tietopyyntöjä tai haastatteluja. Vuoropuheluun osallistuminen ei sido osallistujia mihinkään, joten vuoropuheluihin voi osallistua hankinnan sisältöjen kehittämistä ja verkostoitumista ajatellen, vaikka ei olisi suunnitellut osallistuvansa hankittavan palvelun tuottamiseen. Markkinavuoropuhelun tulee noudattaa hankintalain avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.
Lähde: alueuudistus.fi-sivusto (2019)
alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja/palvelujen-hankinta-ja-hallinta/markkinavuoropuhelu

Palveluntuottaminen (kolmannella sektorilla)

Yleishyödyllisen toiminnan lisäksi järjestö voi tuottaa osan palveluistaan avoimilla markkinoilla. Vaikka palvelu tuotettaisiinkin markkinalähtöisesti, on järjestöjen palveluntuotanto pääasiassa voittoa tavoittelematonta. Palveluntuotanto pitää erottaa kirjanpidossa yleishyödyllisestä toiminnasta.
Lähde: SOSTE (2018) soste.fi/sote-jarjestot/sosiaali-ja-terveysjarjestot-ovat-merkittavia-palveluntuottajia/

SIB (Social Impact Bond)

SIB-mallilla tarkoitetaan tulosperusteista rahoitussopimusta. SIB:ssä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat julkisen sektorin hyvinvointia edistäviä palveluita ja hankkeita sekä kantavat siitä syntyvät taloudelliset riskit. Hankkeille määritellään tarkat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Julkinen sektori maksaa vain saavutetuista tavoitteista. Malli mahdollistaa julkisen sektorin hankintakäytäntöjen kehittämisen kohti tulosten ja vaikuttavuuden hankintaa pelkkien suoritteiden ostamisen sijaan.
Lähde: Sitra (2019) sitra.fi/hankkeet/sib-rahastot/