Merkityksellistä työtä ja monipuolisia viestinnän tehtäviä

Teksti: Essi Tervonen
Kuva: Johanna Kyllönen

Johanna Kyllönen työllistyi STEAn rahoittaman Paikka auki -ohjelman kautta vuodeksi Autismiliittoon viestintäassistentiksi. Hän kertoo kokemuksestaan.

Mitä ajattelet Paikka auki -ohjelmasta?

Ainakin omalla kohdallani se on ollut väylä työllistymisen lisäksi kohti itsensä arvostamista. Työpaikalla ja Paikka auki -organisaatiossa (Nuorten Ystävät) ymmärretään neuropsykologisia erityispiirteitä ja liukuvan työajan ansiosta pystyn räätälöimään työpäiviäni itselleni sopivaksi.

Mitä olet oppinut? Oletko saanut riittävästi tukea oppimiselle?

Tärkein ja laajin asiakokonaisuus tähän mennessä lienee ollut verkkosisältöjen (myös somepäivitysten) sekä asiakirjojen saavutettavuus. Adobe-veteraanille myös Canva on ollut uusi, elämää helpottava tuttavuus.

Miten etäaika on vaikuttanut työyhteisön sisälle pääsyyn?

Koen, että olen päässyt hyvin osaksi työyhteisöä, vaikka mielestäni en osaa olla luonteva web-kameran edessä. Autismiliiton Oulun aluetoimisto on tässä aivan kotini lähistöllä ja käyn sielläkin joskus, mutta pääasiallisesti työskentelen kotoa käsin. Yhteydet Pasilaan pelittävät kuitenkin hyvin ja etätyö on tuonut joustavuutta arkeen.

Mikä on ollut parasta Paikka auki -jakson aikana?

Olen saanut tehdä kivaa ja merkityksellistä työtä tärkeän asian parissa.

Onko selvinnyt jatkosuunnitelmia työsuhteen päättymisen jälkeen?

Aloitan uuden työn etsimisen jo hieman ennen nykyisen työsuhteen päättymistä elokuussa 2022. Yrittäjyys ei valitettavasti enää tule kohdallani kysymykseen.

Oletko oivaltanut omasta osaamisesta tai halusta tehdä jotain tiettyä asiaa työ-/opintomaailmassa?

Viestintä on imenyt minut täysin mukaansa monipuolisuutensa vuoksi. Olen tähän mennessä tehnyt paljon graafista materiaalia, somettanut, korjannut asiakirjoja saavutettaviksi sekä vienyt sisältöä liiton tuleville uusille verkkosivuille. Tahtoisin päästä tekemään vielä enemmän kirjallista sisältöä, esim. lehtijuttuja tai blogiartikkeleita.

Toisaalta koodaustaitojen verestäminen innostaa, mutta omat voimavarani huomioiden sen aika tulee luultavasti vasta tämän työpestin jälkeen. Olen joskus puolivakavissaan pohtinut, että hakisin yliopistoon lukemaan tietojenkäsittelytieteitä. Koodilla voi tehdä vaikka ja mitä kaunista!

Kerro vapaasti muistakin kokemuksistasi ja tiestäsi Paikka auki -työntekijäksi.

Valmistuin ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi, ja sen jälkeen vielä datanomiksi. Työelämä ei lähtenyt oikein rullaamaan, vaikka olin freelancerina neljä vuotta ja hain aktiivisesti myös palkkatyötä. Sinä aikana tuli tehtyä todella paljon alaani ja kiinnostustani vastaamattomia töitä ja työkeikkoja. Vaikka minulla oli säännölliset, joskin vaihtelevat tulot, uuvuin ja lopulta minun oli tehtävä ratkaisu tyhjän päälle hyppäämisestä. Hieman yllättäen tämä ei aiheuttanutkaan minulle lisää stressiä vaan olin helpottunut, että sain hengähtää ja miettiä asioita. Työttömänä ollessani en kuitenkaan ollut toimeton, vaan kävin mm. yhden työvoimakoulutuksen.

Töissä on ollut usein tilanteita, että tarjottimella olisi paljon kaikkea kivaa tekemistä ja niille on ollut hankalaa sanoa ei! Mutta näissäkin olen joutunut pysähtymään ja pohtimaan, mitä jaksan tehdä ja missä ajassa. Mitä en voi tehdä ollenkaan? Enää en tunne niin usein syyllisyyttä siitä, jos koen, etten jaksa. Tietysti näitä tilanteita tulee eteen joskus vieläkin. Näissäkin auttaa syvään hengittäminen; yksi suurimpia oppeja mitä olen täällä saanut, on armollisuus itseäni kohtaan. Minun ei tarvitse venyä kaikkeen kuten ennen.