Vatesin tutkimukset

Tutustu Vatesin tuottamaan tutkimukseen vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisestä.

 

 
Tutkimukset

Yhteenveto keskeisistä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä tarkastelevista tilastoista

Harri Hietala ja Simo Klem, Vates-säätiö 2013

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan 91 761. Heistä työttömiä oli 68 080 ja uusia työttömiä 22 111 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä vajaakuntoisista oli yhteensä 24 932.

Lue lisää


Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana palvelurakennetta - selvitys Lahden ja Heinolan seudun työllisyyspalveluista

Harri Hietala, Jukka Lindberg ja Kaija Ray, Vates-säätiö 2014

Selvityksen tavoitteena oli löytää keinoja Lahden seudun kuntien työllistämispalvelujen - erityisesti kuntouttavan työtoiminnan – tuloksellisuuden parantamiseksi. Tavoitteena oli havaita niitä kehittämisvaihtoehtoja, jotka toisaalta nousisivat esille henkilöstön haastatteluissa ja/tai kyselyissä, ja jotka samalla edistäisivät primääriä tavoitetta – asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Lue lisää


Klubitalot – neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä

  • Yksilön talouden kannalta on ratkaisevaa työuran pituus. Merkitystä korostaa ansiosidonnainen sosiaaliturva – erityisesti vanhuuseläke.
  • Koko julkisen talouden kannalta on kannattavaa pyrkiä pitämään työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä ja panostaa aktivointiin – vaikka työllistymistä ei aina edes tapahtuisi.
  • Kunnan talouden kannalta ei välttämättä kannata pyrkiä ”työntämään” työkyvyttömyyseläkkeelle vaan aktivoimaan esimerkiksi juuri klubitalotoiminnan kautta sekä estämään mm. syrjäytymistä ja päihderiippuvuutta. Tämä edellyttää oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tuloksia terveyden-, mielenterveys- ja päihdehuollon kannalta.
  • Puhtaasti valtion talouden kannalta voisi joskus olla jopa kannattavampaa aktivoinnin sijaan siirtää ansiosidonnaisen turvan piiriin. Tämä edellyttää kuitenkin riittävän pitkää työuraa tätä ennen. Aktivointi on sitä todennäköisemmin kannattavaa mitä pidempi terveydenhuoltopalveluiden kysyntä on edessä ja etenkin mitä todennäköisemmin kehitys johtaa vankeinhoidon tarpeeseen.

    Muistio: Klubitalot_elinkaarilaskelma (pdf)
    Klubitalot_elinkaarilaskelma (kalvot)

Vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeen kannustinloukku

• Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.
• Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.
• Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.
• Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.
• Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua 4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.
• Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.

Muistio: Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset
Kalvot: Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet


Työnantajan kustannukset vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamisesta

• Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.
• Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.
• Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.
• Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.
• Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienentävät rekrytoinnin riskejä.

Muistio: Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta
Kalvot: Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset


Kuntouttava työtoiminta – neljä elinkaaricase-laskelmaa

• Yksilön talouden kannalta on ratkaisevaa työuran pituus. Merkitystä korostaa ansiosidonnainen sosiaaliturva – erityisesti vanhuuseläke.
• Koko julkisen talouden kannalta on kannattavaa pyrkiä pitämään työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä ja panostaa aktivointiin – vaikka työllistymistä ei aina edes tapahtuisi.
• Kunnan talouden kannalta ei välttämättä kannata pyrkiä ”työntämään” työkyvyttömyyseläkkeelle vaan aktivoimaan esimerkiksi juuri kuntouttavan työtoiminnan kautta sekä estämään mm. syrjäytymistä ja päihderiippuvuutta. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksia terveyden-, mielenterveys- ja päihdehuollon kannalta.
• Puhtaasti valtion talouden kannalta voi olla kannattavampaa aktivoinnin sijaan siirtää ansiosidonnaisen turvan piiriin ja maksaa korkeampaakin eläkeläisen asumistukea. Tämä edellyttää kuitenkin riittävän pitkää työuraa tätä ennen. Aktivointi on sitä todennäköisemmin kannattavaa mitä pidempi terveydenhuoltopalveluiden kysyntä on edessä ja etenkin mitä todennäköisemmin kehitys johtaa vankeinhoidon tarpeeseen.

Muistio: Kuntouttava työtoiminta – neljä elinkaari-laskelmaa
Profiilit: Case-profiilien kuvaus
Kalvot: Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta


 

Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa kuntakartoituksessa selvitettiin sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan ja työhönvalmennuksen organisointi- ja järjestämistapaa kunnissa. Helmikuussa 2013 toteutetun internet-kyselyn kohderyhmänä oli kuntien ja kuntayhtymien sosiaalijohto. Kyselyn 122 vastaajaa edustavat 129 kuntaa. Linkki


Sosiaalisen työllistämisen barometri 2012 - yhteenvetoraportti

Vatesin Sosiaalisen työllistämisen barometrissä kartoitettiin työllistämispalveluja tuottavien yksiköiden tilannetta vuonna 2011. Kysely lähetettiin työllistämisyksiköille, jotka tarjoavat työllistämispalveluja heikossa työmarkkina-asemassa oleville, kuten vammaisille, pitkäaikaissairaille tai osatyökykyisille henkilöille. Kysely toteutettiin nyt toista kertaa; vuonna 2007 vastaavanlainen selvitys tehtiin postikyselynä, jolla selvitettiin työllistämisyksikköjen tilannetta vuonna 2006. Tässä yhteenvetoraportissa on esitelty kyselyn keskeisimpiä tuloksia. Linkki


Vammaisten henkilöiden asema välityömarkkinoilla


Selvityksessä arvioitiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden asemaa kuntien työllistämispalveluissa ja selvitettiin, millaisia palveluja, työtehtäviä ja avoimille työmarkkinoille siirtymisen mahdollisuuksia tällä kohderyhmällä tosiasiallisesti tällä hetkellä on.

Tutkimuskokonaisuudessa tarkasteltiin erityisesti sosiaalihuoltolain mukaisen työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan tilannetta sekä asiakkaiden omia kokemuksia työllistämispalveluista. Linkki


Työllistymisen kansantaloudellinen merkitys ja työnantajien kannusteet

Vates-säätiö selvitti kevään 2011 aikana
1. Millaista faktatietoa on tuotettu vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistämisen kansantaloudellisesta merkityksestä
2. Mitkä tukimuodot olisivat vaikuttavimpia ja tehokkaimpia
3. Millaiset tukimuodot kannustaisivat yrityksiä ja työnantajia haastavien ryhmien työllistämiseen ja ovatko nykyiset kannusteet riittäviä ja miten niitä pitäisi kehittää.
Selvitystyö tehtiin ja sen johtopäätöksiä arvioitiin laajassa asiantuntijayhteistyössä. Tietokantaa kerättiin aiemmin tehdyistä tutkimuksista, selvityksistä ja kartoituksista.
Selvitykseen on saatu osarahoitus SITRAsta ja se koostui kahdesta eri osiosta: taloudellisesta selvityksestä ja kyselystä yrityksille.

Taloudellisessa selvityksessä koottiin ja analysoitiin tietoa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten ihmisten työllistämisen kansantaloudellisesta merkityksestä. Analyysin taustaksi Vates-säätiö kokosi kirjallisuuskatsauksen vammaisten työllistämisen tukitoimien vaikuttavuutta ja taloudellista merkittävyyttä selvittäneistä kotimaisista ja kansainvälisistä (lähinnä eurooppalaisista) tutkimuksista. Tällaista analyysia ei ole aiemmin Suomessa tehty. Analyysin tuotti Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos.

Vammaisten työllistymisen tukitoimien vaikuttavuus ja taloudellinen merkitys, PTT:n johtopäätökset
Vammaisten työllistymisen tukitoimien vaikuttavuus ja taloudellinen merkitys, PTT:n esitys

Vates kokosi lisäksi käytännön toimijoilta tietoa siitä, millaisia taloudellisia tutkimuksia, selvityksiä, kartoituksia tai arvioita on tehty vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä eri toimintamalleissa.

Vates keräsi yhteiskumppaneiltaan tietoa myös vastaavanlaisista selvityksistä muualta Euroopasta. Saatu tieto toimii kotimaisten selvitysten arvioimisen tukena ja vertaismateriaalina. Kansallinen selvitys on jo saatu Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Belgiasta.

Yhteenvetoa Vates-säätiön tekemistä taustaselvityksistä ja niiden johtopäätöksistä
Siirtymät avoimille työmarkkinoille -artikkeli
Vertailuanalyysi Samhall
Vertailuanalyysi Remploy

Yrityskyselyssä selvitettiin, mitä mahdollisuuksia ja keskeisiä ongelmia yrityksillä on työelämän ulkopuolella olevien vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työllistämisessä, työssä jaksamisen tukemisessa ja työssä pysymisen edistämisessä. Näihin kysymyksiin haluttiin erityisesti henkilöstöjohdon näkemyksiä.

Selvitys keskittyi kysymyksiin: miten työnantajia nyt kannustetaan haastavien ryhmien työllistämiseen, ovatko kannusteet riittäviä ja miten niitä pitäisi kehittää. Selvityksen yhteydessä tiedotettiin yritysten henkilöstöjohtoa käytettävissä olevista tukimenetelmistä ja apukeinoista.

Raportti kyselytutkimuksesta: Yrityspäättäjien käsityksiä vammaisten henkilöiden työllistämisestä


Kysely työvoiman palvelukeskusten ja työvoiman yhteispalvelupisteiden koordinaattoreille/johtajille


Vates selvitti maaliskuussa 2005 yhteistyössä työministeriön kanssa 1.1.2003 mahdolliseksi tulleen uuden palvelumuodon, työhönvalmennuksen, ostopalvelutilannetta työvoiman palvelukeskuksissa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, minkä verran ja millaisilta palveluntuottajilta työvoiman palvelukeskukset ja työvoiman yhteispalvelupisteet ovat hankkineet asiakkailleen työhönvalmennusta ja onko palvelutuotanto ollut riittävää. Lisäksi haluttiin kartoittaa, ovatko käytetyt työhönvalmennuspalvelut vastanneet asiakkaiden tarpeisiin ja edistäneet heidän työllistymistään.

Työministeriön ja Vates-säätiön kysely työvoiman palvelukeskusten ja työvoiman yhteispalvelupisteiden koordinaattoreille / johtajille (2005) (pdf)


Erityistyöllistämisen yksiköt heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille

Erityistyöllistämisen yksiköiden, kuten tuotannolliset työkeskukset, työllistymisen monipalvelukeskukset ja työtoimintayksiköt, toimintaa tarkastellut Vates-säätiön tilastokartoitus, jossa tarkasteltiin vuoden 2003 tilannetta. Raportti sisältää mm. seuraavia tietoja ja arvioita yksiköiden toiminnasta: yksiköiden ja työllistettyjen / asiakkaiden määrät, harjoitetut työllistämispalvelut, asiakkaiden heikon työmarkkina-aseman syyt ja yksiköiden toiminnan rahoitusrakenteet.

Erityistyöllistämisen yksiköt heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille


Vajaakuntoisten tuettu työllistyminen Helsingissä - toiminnasta ja hyödyistä

Vates-säätiön toteuttama Helsingin kaupungin tuetun työllistymisen palvelun julkistaloudellista kannattavuutta arvioinut selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2002 toimintaa. Julkistaloudellista kannattavuutta arvioitiin koko julkisen sektorin ja erikseen Helsingin kaupungin näkökulmasta. Raportissa tarkastellaan myös tuetun työllistymisen menetelmän sisältöä, mahdollisuuksia / ongelmia ja toimintaa tilastollisesti myös valtakunnan tasolla.

Vajaakuntoisten tuettu työllistyminen Helsingissä - toiminnasta ja hyödyistä


Tuotannollisten työllistämisyksiköiden ja tuetun työllistymisen tilastokartoitus


Vammaisten ja/tai muuten vajaakuntoisten tai heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- tai työtoimintapaikan saantia sekä säilyttämistä avoimilla työmarkkinoilla ja erityisissä työllistämisyksiköissä tuetaan mm. työhallinnon toimenpitein, kuntasektorin osin velvoittavaan lainsäädäntöön perustuvan työllistämisvastuun puitteissa ja projektitoiminnan (ESR, RAY) kautta. Merkittävä osa työllistämis- ja työllistymistä tukevasta toiminnasta toteutuu kuntien, kuntayhtymien ja yhä enenevässä määrin yksityisten tahojen (yhdistykset, järjestöt, säätiöt) ylläpitämissä työllistämisyksiköissä.

Vajaakuntoisten työllistämisyksiköt tarjoavat työtä ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa enemmän tai vähemmän markkinaorientoituneesta näkökulmasta harjoitettavan tavaroiden ja palveluiden tuotannon avulla (tuotannolliset työllistämisyksiköt) – tai ovat intensiivisesti työllistymistä avoimille työmarkkinoille tukevia tiukasti määriteltyjä menetelmiä (tuettu työllistyminen ja mielenterveyskuntoutujien klubitalot). Tässä kartoituksessa tuotannollisista työllistämisyksiköistä tarkastelun kohteena ovat tuotannolliset työkeskukset, ns. työllistävät sosiaaliset yritykset ja työllistymisen monipalvelukeskukset. Tilastollisen kartoituksen kohteena on näiden yksiköiden vuoden 2001 toiminta.

Tuotannollisten työllistämisyksiköiden ja tuetun työllistymisen tilastokartoitus (2003) (pdf)


Vajaakuntoisten työllistämisen julkistaloudelliset vaikutukset. Honkalampi-säätiön harjoittaman erityistyöllistämisen kustannus-hyöty -analyysi

Honkalampi-säätiön harjoittaman vammaisten tai muuten vajaakuntoisten / heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisen julkisia hyötyjä ja kustannuksia arvioiva tutkimus. Vates-säätiön toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin Honkalampi-säätiön Kaski-työvalmennusyksiköitä (tarkasteluvuosi 2001).

Linkki verkkojulkaisuun


Vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus

Vates-säätiön toteuttamassa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoituksessa tarkasteltiin erityistyöllistämisen yksiköiden toimintaa tilastollisesta näkökulmasta. Tarkastelun kohteena olivat invalidihuoltolain mukaiset työkeskukset, sosiaaliset yritykset, työtoimintayksiköt (kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja sosiaalihuollon), tuetun työllistymisen yksiköt / projektit sekä mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Tarkasteluperiodina oli vuosi 1999.

Vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus