Näkyykö ohjaajan oma ruokasuhde ohjaustyössä?
30.05.2022
Vates-säätiön ja Elämänlaatua ruuasta -hankkeen yhteisessä Työhönvalmennuksen teemapäivässä 30.5. paneuduttiin ruokasuhdeajatteluun. Kutsuimme ohjausalan ammattilaiset pohtimaan, miten ja miksi ohjaajan oma ruokasuhde vaikuttaa ohjaustyöhön sekä mikä yhteys ruokasuhteella on työ- ja toimintakyvyn tukemiseen. Ilmapiiri oli mukavan keskusteleva ja suokasuhteita päästiin analysoimaan melko syvällisestikin.
– Ruokasuhdeajattelu on alun perin lähtenyt kritiikistä perinteistä ruokakasvatusta kohtaan. Ruokakasvatuksessa on kritisoitu erityisesti syömisen näkemistä kapea-alaisesti ravintoaineasiana, yksilön valistamista ja vastuuttamista sekä ns. hyväksytyn kehon normeja, jotka voivat aiheuttaa syyllisyyttä ja häpeää, johdatteli yliopistonlehtori Sanna Talvia Itä-Suomen yliopistosta.
Ruokasuhteen pedagogisen viitekehyksen lähtökohdat ovat paitsi perinteisen ruokakasvatuksen kritiikissä myös kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa. Ruokaan liittyvät teemat ovat läsnä todella monella elämän eri osa-alueessa ja ydinasiassa: identiteetissä, sosialisaatiossa, arjen rutiineissa. Keskiössä on oma, henkilökohtainen kokemus, historia ja kaikki ruokaan liittyvät merkitykset.
Jokaisella on ruokasuhde – myös meillä ammattilaisilla
Osallistujat pääsivät työstämään omia ruokasuhteitaan ruokasuhdekollaasiharjoituksen muodossa. Harjoituksen tarkoitus ei ollut arvottaa tai arvioida, vaan tarkastella lempeän uteliaasti sekä tunnistaa ja hyväksyä erilaisia yhteyksiä. Ruokasuhde on koko elämää läpileikkaava teema ja se näkyy näin ollen myös työssä.
– Myös meillä ammattilaisilla ja ohjaajilla on ruokasuhde. Voi olla hyvä pohtia, kantaako omassa ruokasuhteessaan jotakin taakkaa tai kapeuttavia elementtejä, jotka heijastuvat ohjaustyöhön, Talvia herätteli.
Ruokapuhe keskustelun avaajana
Teemapäivässä huomattiin, että sen lisäksi, että laadukas ruoka lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia, ruuasta puhuva ihminen alkaa kuin luonnostaan puhua myös muista asioista ja voi päätyä kertomaan esimerkiksi ihmissuhteistaan, elämäntilanteestaan tai jaksamisestaan. Ruokapuhe toimii niin sanottuna porttina muihinkin keskusteluihin, koska ruoka koskettaa meistä jokaista jollain tavalla.
– Ehkä ruuasta puhumalla voi saada kiinni muistakin asioista. Ruokasuhdetyöskentelyllä voidaan päästä mielenkiintoisiin keskusteluihin ihmisen suhteesta itseensä, kommentoivat osallistujat Menti-kyselyyn.
Tule mukaan toimintaan!
Kiinnostuitko ruokasuhdeajattelusta? Voit tutustua KEHUVA-hankkeen sivuilla ruokasuhteen käsitteeseen ja tehdä ruokasuhdekollaasiharjoituksen. Pohdi seuraavia kysymyksiä: Mikä oli tärkein havainto omasta ruokasuhteestasi? Miten ruoka liittyy työ- ja toimintakyvyn tukemiseen? Miten voisit soveltaa ruokasuhdeajattelua työssäsi?
Elämänlaatua ruuasta -hanke ja Vates-säätiö järjestävät vielä toisen yhteisen Työhönvalmennuksen teemapäivän 14.6. Silloin paneudumme tavoitteellisen ruokatoiminnan ohjaukseen sekä ohjaajan työotteeseen ja menetelmiin. Lämpimästi tervetuloa mukaan kehittämään konkreettisia menetelmiä ohjaustyön arjen tueksi! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu tästä.
Teksti: Meeri Riihelä
Kuvat: Canva
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!
- Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä
- Työllistämisyksiköiden johdon kehittämisryhmä
- Välityömarkkinatoimijoiden verkosto
- Viestintäverkosto
- Liity kehittämisryhmiin
Yhteystiedot
Mari Bergman
Kehittämiskoordinaattori
puh. 044 787 7022
mari.bergman(at)vates.fi
Valtakunnallista toimijaa tarvitaan, tiedon ja verkostoitumisen tarve on suuri
Vates-säätiö toteutti kyselyn koordinoimalleen Työhönvalmennuksen kehittämisryhmälle huhti-toukokuussa 2021.
Vastauksia kyselyyn saatiin 46. Vastaajista suurin osa (41 %) työskenteli järjestöissä tai säätiöissä, 28 % kunnan tai kaupungin palveluksessa ja 9 % oppilaitoksissa. Kyselyyn vastanneet edustivat hyvin otoksena nykyisen kehittämisryhmän rakennetta. Kyselyn teemoina oli kehittämisryhmän toiminta ja tarpeet, viestintä ja yhteistyön sekä tiedon tarpeet.
Tapahtumien tallenteet
Vates-säätiön tapahtumien tallenteet ovat katsottavissa Vatesin YouTube-kanavalta. Tallenteen on tekstitetty.
Vatesin tilaisuuksien tallenteet - YouTube (avautuu uuteen välilehteen)
Artikkeleita työhönvalmennuksesta
Osaaminen edellä työelämään - PAIKKO-Osaamistodistus tekee näkymättömän Osaamisen näkyväksi
PAIKKO-järjestelmää käytetään eniten työvalmennuksessa ja nuorten työpajoilla. Sen avulla tunnistetaan erilaisia oppimisen mahdollisuuksia ja toiminnassa havaittua osaamista. PAIKKO-menetelmä voidaan ottaa käyttöön missä tahansa ohjatussa toiminnassa.
Työkykyohjelma etenee -– järjestöt löytämässä paikkaansa toteutuksessa
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edellytyksiin satsataan nyt Suomessa
Ilona-hankkeen tavoitteena on etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työllistymisen reittejä henkilöille, joiden on vaikea työllistyä. Suomeen soveltuvan toimintamallin kehittely on pitkällä. Kokemuksia on kertynyt myös yli 200 henkilön ryhmä- tai yksilövalmennuksista. Ilonan tavoitteet kytkeytyvät suoraan tämänhetkisiin hallitusohjelman toimiin, kuten yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaan.