Siirry pääsisältöön

Työhönvalmennuksen teemapäivä: Työnantajayhteistyö ja piilotyöpaikat

29.05.2023

Toukokuun työhönvalmennuksen teemapäivä 2.5. käsitteli työnantajayhteistyötä ja piilotyöpaikkoja. Tapahtuma keräsi yhteen 40 valmennus- ja ohjausalan osaajaa. Teemapäivä toteutettiin yhteistyössä Kehitysvammaliiton ja Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sr:n kanssa.

Teemapäivässä puhujina olivat työllisyysasiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta, kehittämispäällikkö Heidi Löppönen ja työntekijä Miia Pallonen Väylä ry:stä, sekä koulutus- ja työllisyysasiantuntija Pauli Leinonen Vamlasista. Puhujat käsittelivät työnantajayhteistyötä erityisesti ohjaus- ja valmennustyötä tekevien näkökulmasta. Puheenvuoroissa pohdittiin minkälaisia valmiuksia ja osaamista työnantajayhteistyö vaatii työhönvalmentajalta ja mitkä ovat työantajan odotukset onnistuneeseen yhteistyöhön työhönvalmentajan kanssa?

Työnantajayhteistyöllä työllistämiskynnys alenee

Simo Klemin esityksessä kerrottiin, miksi työnantajien kontaktointi kannattaa hankalasti työllistyvän kohderyhmän kohdalla. Kontaktin saaminen työnantajaan voi madaltaa työllistämiskynnystä merkittävällä tavalla. Monissa yrityksissä on paljon ydinprosessien kannalta välttämättömiä avustavia, täydentäviä tai valmistelevia työtehtäviä, jotka nykyisellään kuormittavat henkilöstöä tai eivät varsinaisesti kuulu kenenkään työnkuvaan. Nämä työtehtävät ovat usein myös osa-aikaisia, ja siksikin osatyökykyisiä työnhakijoita erityisesti kiinnostavia. Tämän lisäksi monet yritykset haluavat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tukemalla osatyökykyisiä henkilöitä työelämässä. Yritysyhteistyö vaatii työhönvalmentajalta erilaista asennetta ja muutosta ajattelutapaan, joka voi tuntua lähtökohtaisesti hankalalta. Sosiaalialan ihmiset ovat kuitenkin usein hyviä myyjiä, koska he haluavat auttaa asiakkaitaan ja saada heidät onnistumaan työelämässä.

Väylä ry:n puheenvuorossa korostettiin työhönvalmentajan roolia työllistymisen mahdollistajana. Työhönvalmentaja on työnantajalle kultaakin kalliimpi tietolähde. Työhönvalmentajan tulee osata kertoa asiakkaansa vahvuuksista ja osaamisesta rehellisesti ja asianmukaisesti. Heidi Löppönen korosti sitä, miten työhönvalmentajan olisi tunnettava myös asiakkaan tuen tarpeen määrä ja kesto melko realistisesti. Samalla työhönvalmentaja on se henkilö, joka parhaiten näkee kaikki työllistymisen mahdollisuudet. Nämä mahdollisuudet on hyvä pitää mielessä työhakemusta ja ansioluetteloa laadittaessa, sekä kaikissa rekrytointiprosessin vaiheissa.

Työhönvalmentajan ja työnantajan yhteistyö työtehtävien räätälöinnissä

Pauli Leinonen kertoi, miten työtehtävien räätälöinnin ja muokkauksen avulla luodaan työsuhteita, joissa työntekijä pääsee onnistuneesti käyttämään täsmätyökykyään. Työtä ja työolosuhteita mukauttamalla annetaan yksilölle yhtäläinen mahdollisuus onnistua rajoitteista huolimatta. Nämä mukautukset voivat kohdistua joko yksilöihin tai vaihtoehtoisesti koko organisaatioon. Oleellista on lähteä työyhteisön tarpeista. Työnantaja arvostaa hänelle tarjottua palvelua ja tietoa erilaisista tuista, jotka mahdollistavat työllistymisen taloudellisesti. Avaimet käteen ratkaisu vetoaa aina työnantajaan.

Teemapäivän osana käydyssä ryhmäkeskustelussa pohdittiin, mitkä kaikki asiat työhönvalmennuksen arjessa mahdollistavat ja toisaalta hankaloittavat työnantajayhteistyön tekemistä. Kaikkien työhönvalmentajien työnkuvaan ei ole yritys- ja työnantajayhteistyön tekemistä mitoitettu, jolloin ajan löytäminen siihen voi olla haastavaa. Myöskään työhönvalmentajan paras myyntivaltti, eli työntekijälle tarjottu tuki työpaikalle työllistymisen jälkeen, ei aina toteudu, koska sitä ei ole työhönvalmentajan työnkuvaan resursoitu. Tilaisuuden palautteen perusteella työhönvalmentajat kokivat, että työnantajayhteistyötä helpottaa valmiin markkinointi- ja mainosmateriaalien hyödyntäminen, sekä konkreettinen koulutus työnantajien suuntaan viestimiseen.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!

 


Yhteystiedot

Mari Bergman
Erityisasiantuntija, tuettu työllistyminen
puh. 044 787 7022
mari.bergman(at)vates.fi

Liity kehittämisryhmään

Työpaikkakävelyn kautta hommiin

NETTA – Erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllisyyden ja osaamisen tuki -hanke päättyi kesäkuussa 2023. Hankkeessa kehitettiin toimintamallia, jossa työnhakijan vahvuudet ja osaaminen saadaan kohtaamaan työnantajien rekrytointitarpeet. Hankkeessa keskityttiin erityistä tukea tarvitsevien nuorten työnhakuun ja heidän palkkauksestaan kiinnostuneiden työnantajien auttamiseen.

Hankkeen yritysyhteistyökumppani Scania Oy:llä on erityisen hyvä kokemus onnistuneesta työn muotoilusta ja tuetun työllistämisen prosessista hankkeen puitteissa.

Lue hankkeesta ja Scanian kokemuksesta

Valtakunnallista toimijaa tarvitaan, tiedon ja verkostoitumisen tarve on suuri

Musta kysymysmerkki keltaisessa post-it lapussa, joka roikuu pyykkipohjalla sinisten ja oranssien post-it lappujen kanssa narulla.Vates-säätiö toteutti kyselyn koordinoimalleen Työhönvalmennuksen kehittämisryhmälle huhti-toukokuussa 2021.

Tutustu kyselyn tuloksiin

Tapahtumien tallenteet

""

Vates-säätiön tapahtumien tallenteet ovat katsottavissa Vatesin YouTube-kanavalta. Tallenteen on tekstitetty.

Vatesin tilaisuuksien tallenteet - YouTube (avautuu uuteen välilehteen)


Ihmisiä seminaarissa auditoriossa.

Artikkeleita työhönvalmennuksesta

Työkykyohjelma etenee -– järjestöt löytämässä paikkaansa toteutuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä työkykyohjelma on päässyt syksyn 2020 aikana vauhtiin varsinkin STM:n 22 valtionavustusta saaneen hankkeen osalta. Ohjelmalla on kiinteä yhteys myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan ja työllisyyden kuntakokeiluihin. Vates-säätiö on mukana mm. työkykyhankkeiden ohjausryhmissä ja kehittäjäverkostoissa, joita hankkeet ovat koonneet verkostotyön tueksi. Hankkeille tarjotaan myös osaamisen tukea, jonka sisältöjen tuottamisessa Vates on mukana yhdessä verkostojensa kanssa.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edellytyksiin satsataan nyt Suomessa

Ilona-hankkeen tavoitteena on etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työllistymisen reittejä henkilöille, joiden on vaikea työllistyä. Suomeen soveltuvan toimintamallin kehittely on pitkällä. Kokemuksia on kertynyt myös yli 200 henkilön ryhmä- tai yksilövalmennuksista. Ilonan tavoitteet kytkeytyvät suoraan tämänhetkisiin hallitusohjelman toimiin, kuten yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaan.